Kirjamessuilla 2022. Kuvassa oikealta Alma Talentin Maria Ampiala, Kokeilukulttuuri-kirjan kirjoittanut Terhi Aho ja Vihaan myyntiä-kirjan kirjoittajiin kuuluva Tomi Pyyhtiä.
Noin vuosi sitten hiihtelin Tammisaaressa Västerbyssä keväisessä auringonpaisteessa. Oli sellainen olo, että jonkinlainen projekti pitäisi kehittää. Aluksi pohdin, että ryhtyisin tekemään (toista) väitöskirjaa Turun Kauppakorkeakouluun, jossa olin hiljattain opiskellut EMBA:n. Mietin, että väitöskirjan tekeminen on raskas prosessi, jota ei työn ohessa vapaa-ajalla ole helppo suorittaa. En myöskään ollut valmis ryhtymään useamman vuoden projektiin. Niinpä vielä saman lenkin aikana päätin, että teen ”bisneskirjan”, joka olisi mahdollista toteuttaa nopeammalla aikataululla. Väitöskirjan säästäisin eläkevuosille.
Aihekin oli jo mielessä. Haluaisin tarkastella työkykyjohtamista osana yrityksen johtamista ja erityisesti johtajien näkökulmasta. Olen työskennellyt työkykyasioiden parissa noin parikymmentä vuotta. Koko sen ajan pysyvä teema keskustelussa on ollut, että johtajien tulee olla sitoutunut työkykyjohtamiseen. Materiaalia siitä, mitä se tarkoittaa käytännössä on ollut vähän tarjolla. Eikä ole ollut selvää ja konkreettista, mikä on johtajan rooli ja näkökulma työkykyjohtamisessa.
Projektissani haluan puhutella erityisesti muita johtajia kuin HR-johtajia. Kyse on siis esimerkiksi toimitusjohtajista, talousjohtajista, liiketoimintajohtajista. HR-johtajat kyllä tuntevat työkyvyn ja työkykyjohtamisen merkityksen. He tarvitsevat kuitenkin tuen ja sitoutumisen muulta johdolta. Ajattelin, että kirjani voi auttaa kaikkia johtajia ymmärtämään työkyjohtamisen merkityksen ja oman roolinsa siinä. HR-johtaja ja muut HR:n ammattilaiset voivat kirjan avulla saada oivalluksia siitä, miten työkykyjohtamista organisaatiossa kannattaa perustella ja rakentaa.
Kirjaprojekti toteutui mielenkiintoisessa ajassa. Työelämä ja yhteiskunta muuttuvat nopeasti megatrendien ja muiden tekijöiden vuoksi. Keskeisiä teemoja ovat esimerkiksi digitalisaatio, ilmastonmuutos ja väestörakenteen muutos. Koronapandemia jätti jälkensä työelämään, Venäjän hyökkäyssota on muuttanut turvallisuuspoliittista ympäristöä ja kansalaisten turvallisuudentunnetta. Työelämässä johtaaminen, organisoituminen ja työn tekemisen tavat ovat muutoksessa. Työvoima moninaistuu monilla eri tavoilla. Kaikki tämä vaikuttaa siihen, minkälaisia työkyvyttömyysriskejä työssä on ja myös työkykyjohtamisen keinot ja tavat ovat muutoksessa.
Itse työkyvyttömyysilmiö näyttäytyy tällä hetkellä mielenkiintoisena. Kovimpien mittareiden, kuten työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuuden näkökulmasta tilanne on kehittynyt myönteiseen suuntaan jo pitkään. Samalla kuitenkin erityisesti henkistä kuormittumista koetaan työelämässä paljon ja yhteiskunnassa käydään laajaa keskustelua työuupumuksesta ja mielenterveyden häiriöistä, joista on tullut keskeisin työkyvyttömyyden syy. Työkyvyttömyysilmiö muuttaa muotoaan ja työpaikoilla johdon pitää olla tietoinen uusista ja nousevista riskeistä.
Johtajien tavoitteena on, että heidän yrityksensä menestyvät. Henkilöstö on tärkeä tuotannontekijä ja siitä on pidettävä huolta. Työkyvyttömyyden vuoksi henkilöstön työpanosta ei saada käyttöön ja työkyvyttömyys maksaa. Huonot työolosuhteet ja työkykyjohtaminen heikentävät yrityskuvaa, eikä yritys saa rekrytoitua uutta työvoimaa. Työkykyjohtaminen on myös osa yrityksen sosiaalista vastuuta, josta yritysten on raportoitava aikaisempaa systemaattisemmin.
Kyse ei ole pelkästään yritysten menestyksestä. Suomalaisen työelämän laatu ratkaistaan pitkälti yrityksissä ja julkisen ja kolmannen sektorin organisaatiossa. Työkykyjohtaminen on tärkeää työntekijöiden hyvinvoinnin kannalta. Yhteiskunnallisia näkökulmia ovat työurien pituus, työllisyysaste ja kilpailukyky. Siksi on niin tärkeää, että johtajat ymmärtävät työkyvyn ja sen johtamisen merkityksen.
Kirjaa varten tein kymmenen johtajan haastattelut. Haastatellut johtajat työskentelivät eri rooleissa eri toimialoilla (yhdeksän yksityisellä sektorilla ja yksi julkisella sektorilla). Haastatteluissa keskustelimme ajankohtaisista työkykyyn ja työkykyjohtamiseen liittyvistä kysymyksistä. Siitä, miten työkyky ja sen johtaminen konkreettisesti näyttäytyy yrityksen arjessa ja johtamisessa. Haastattelut olivat todella mielenkiintoisia ja kirjani sisällön kannalta merkittäviä! Haastatteluja käytän kirjassa anonyymeinä sitaatteina kirjan eri vaiheissa.
Kirjassa on myös oma lukunsa johtajan omasta työkyvystä. Johtajilla on paljon vahvuuksia mutta myös haavoittuvuuksia työkyvyn suhteen. Teema on ollut esillä mediassa tänäkin viikonloppuna.
Sitten takaisin kirjan kirjoittamisen prosessiin. Etsin netistä tietoa kustantajista. Päädyin Alma Talentiin, koska se on julkaissut viime vuosina sen paljon työelämää käsitteleviä kirjoja, joista olen pitänyt. Tarjosin ideaani kustantajalle ja sain vihreää valoa.
Opin prosessissa jo aluksi sen, että kaikki lähtee kirjan nimestä ja kannesta! Nimi ja kansi hahmottuivat jo projektin alkuvaiheessa yhdessä kustannustoimittajan kanssa tällaiseksi:
Kirjoittelin kirjan käsikirjoitusta niin, että ensin koossa oli kymmenen sivua, sitten 20 sivua, 30 sivua ja niin edelleen. Pohdin samalla kirjan rakennetta ja kehittelin sitä. Loppupuristuksessa huomasin, että valmiissa kirjassa on 288 sivua!
En ole pitkään aikaan kirjoittanut näin pitkää kirjallista teosta. Itse asiassa kyseessä on ehkä kaikkein laajin kirjallinen tuotokseni, koska tutkimusraporttini ja opinnäytteeni ovat olleet suppeampia. Viime vuosina olen kirjoittanut paljon, mutta lyhyempiä tekstejä, blogipostauksia ja artikkeleita. Lyhyeiden kirjoitusten luominen ja hiominen on niin erilaista kuin pitkän tekstin rakenteen suunnittelu ja pitäminen tasalaatuisena. Taktiikkani oli kirjoittaa ja sitten muokkailla ja kehitellä käsikirjoitusta. Sellainenkin digitalisaatioon liittyvän huomion voi tästä kirjasta tehdä, että en printannut käsikirjoitusta kertaakaan prosessin aikana!
Vuoden vaihteessa alkoi olla loppukirin aikana. Yhteistyö kustannustoimittajan kanssa tiivistyi. Lopullisen deadlinen asettaminen auttaa kummasti kirittämään projektia! Kollegani lukivat osia käsikirjoituksesesta. Viikonloppuisin ei oikein enää muuta ehtinyt tehdä kuin istua koneen ääressä. Sen opin voin sanoa, että kirjaprojektin edistäminen vaatii pidemmän ajan jolloin keskittyä, eli vähintään viikonlopun tai loman. Työpäivän jälkeen ei paljon jaksa. Olen kiitollinen kaikille projektissa auttaneilla, tarkemmat kiitokset ovat sitten kirjassa!
Loppurutistuksen jälkeen oli hieno hetki kun käsikirjoitus lähti kahden vedoksen tarkistamiskierroksen jälkeen painoon!
Kirja tulee painosta 25.3 ja julkistamistilaisuutta Helsinkiin olen suunnittellut huhtikuun alkuun. Mukavasti on jo tullut pari kutsua tulla puhumaan yrityksiin ja pari haastatteluakin olen antanut teemasta.
Kirjaa voi tilata jo Alma Talentin verkkokaupasta täältä!
