Muutama viikko sitten minua haastateltiin Akavalaisen juttuun, jonka teemana oli asiantuntija ja sosiaalinen media. Jutun julkaisemisen jälkeen teki mieli palata aiheeseen, mutta erilaisten kiireiden vuoksi teen sen vasta nyt.
Kirjoituksen jälkeen asiasta virisi ihan kohtalainen määrä keskustelua Twitterissä. Twitter-pöhinän ohella yksi parhaista kirjoituksista oli Tiina Rytkyn bloggaus “Tämän vuoksi asiantuntija ei halua olla brändi.”
Keskustelu koski melko paljon perusasioita, kuten asiantuntijan ajankäyttöä ja sitä, salliiko työnantaja sosiaalisen median käytön. Nämä asiat voi kuitata lyhyesti toteamalla:
- tviittaaminen tai blogin kirjoittaminen vie aikaa erittäin vähän,
- asiantuntijan oletetaan useimmiten kuitenkin joka tapauksessa viestivän omasta asiantuntemusalueestaan,
- asiantuntijan oletetaan seuraavan oman alansa keskustelua ja toisaalta oman alan esiintymistä yhteiskunnallisessa keskustelussa,
- somesta on hyötyä asiantuntijalle ja organisaatiolle.
Tällä hetkellä oma sosiaalisen median käyttöni on melko vakiintunutta. Kirjoitan blogeja ja jaan sisältöjä ja keskustelen Twitterissä. Facebookin olen rajannut yksityisempään käyttöön. Esitelmät jaan SlideSharessa.
Löydän jatkuvasti uusia blogeja, joissa on todella korkeatasoista sisältöä kiinnostavista aihepiireistä.
Blogien huikeus on siinä, että bloggaamalla asiantuntija pystyy viestimään suoraan potentiaalisesti suurellekin yleisölle. Monet asiantuntijat ovat myös todella lahjakkaita kirjoittajia. Blogi on nopea väline ja kirjoituksiin voi jouhevasti vastata kommenttibloggauksilla.
Yhä usemmin tulee vastaan tilanteita, joissa joku on törmännyt tekemisiini sosiaalisessa mediassa ja haluaa keskustella asioista kasvokkain. Somessa tapahtuvat verkostoituminen luo siis myös “perinteisempää” verkostoa.
Seuraavassa kiteytyksiä siitä, miten asiantuntija voi hyödyntää sosiaalista mediaa omassa työssään.
Mihin asiantuntija voi hyödyntää somea?
- tiedon hankkimiseen,
- oman asiantuntemuksen esiin tuomiseen ja henkilöbrändäykseen,
- omaa alaa koskevaan keskusteluun osallistumiseen,
- oman verkoston laajentamiseen, ylläpitämiseen ja vahvistamiseen
- aidan yli hyppäämiseen: somessa myös muun kuin täysin oman alan seuraaminen on helppoa.
Mitä asiantuntija voi käytännössä tehdä?
- lukea ja kirjoittaa blogeja,
- aloittaa ja seurata keskusteluja ja osallistua keskusteluihin,
- julkaista videoita Youtubessa tai tehdä Periscope-lähetyksiä.
Vinkit asiantuntijalle
- verkostoidu erityisesti oman alan aktiivisten some-vaikuttajien kanssa,
- ole aktiivinen, kokeile ja analysoi, mieti mikä toimii,
- perehdy somenikseihin, esimerkiksi miten saat lisää yleisöä tai miten herätät kiinnostusta sisältöihisi tai mitä apuvälineitä voit hyödyntää,
- tee somen hyödyntämisestä rutiininomaista eli ota se osaksi omaa työtäsi.
Organisaatio – asiantuntija – some
Kuulostaa ehkä kovalta, mutta sosiaalisen median hyödyntämiseen motivoitunut asiantuntija ei juurikaan tarvitse organisaationsa tukea sosiaalisen median suhteen. Pahimmassa tapauksessa organisaatio asettaa kapuloita rattaisiin asiantuntijoidensa sosiaalisen median hyödyntämiselle.
Asiantuntija voi opiskella kaiken tarvittavan itse, verkko on täynnä hyviä esimerkkejä ja tietoa. Kokeilemalla pääsee aina eteenpäin. Asiantuntijalla luo sisältöä tai tuntee sisällöt muista lähteistä. Henkilö on kiinnostavampi kuin organisaatio.
Mutta organisaatio tarvitsee asiantuntijoitaan, jos se aikoo saada hyötyä sosiaalisesta mediasta. Organisaatio voi tukea somessa aloittelevia asiantuntijoita ja myös pidemmälle ehtineitä esimerkiksi hankkimalla valmennusta.
Julkisen ja yksityisen suhde asiantuntijan somepresenssissä
Yksi keskeinen teema asiantuntijan somepresenssissä on, missä määrin asiantuntija esiintyy sosiaalisessa mediassa ns. “privana” ja missä määrin asiantuntijana.
Perinteisissä asiantuntijoiden ja johtajien lehtijutuissa privaattipuolta raotetaan usein sen verran, että jutun kainalojutussa tai infolaatikossa todetaan haastateltavan perhetilanne ja toisaalta harrastukset.
Yksityiselämästä sosiaalisessa mediassa voisi todeta näin:
- lähtökohtana on, että jokainen määrittää oman asiantuntija-yksityinen minä-suhteensa itse,
- yksityistä puolta voi raottaa osallistumalla muun kuin oman asiantuntemusalueen keskusteluihin tai jakamalla erilaisia sisältöjä,
- toisaalta voi viestiä omista harrastuksistaan ja niihin liittyvistä uutisista.
Esimerkkejä privaattipuolen harkitusta esiintuomisesta somessa ovat mm. Puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindbergin tviittaamat kuvat pyörälenkeiltään tai monienkin eri henkilöiden tviitit hiihto- tai juoksulenkeiltä sekä erilaisista kulttuuritapahtumista.
Sosiaalisen median käyttö arkipäiväistyy kovaa vauhtia. Yhä enemmän on asiantuntijoita, joille keskustelu sosiaalisessa mediassa on yhtä rutiinomaista kuin keskustelu työpaikan kahvihuoneessa tai kokouksessa tai konferenssissa.
Hyviä someniksejä asiantuntijoille löytyy yllä mainittujen linkkien lisäksi esimerkiksi näistä linkeistä:
Lehmätkin Lentäis (Harto Pönkä)
Somecon blogi “Somen hermolla”.
Johanna Hurmerinnan blogi “Nyt ja huomenna”.
Katleena Kortesuon blogi “Ei oo totta”.
Postauksen kuva: Pixabay.com