Bloggarit haluavat kirjoituksilleen lukijoita. Kaikki postaukset eivät kuitenkaan herätä samalla tavalla mielenkiintoa. Tässä blogissa pohdin teemaa ja teen empiiristä tarkastelua tämän blogin liikenteen analyysiin tukeutuen.
Liikenteen määrää blogiin voi lisätä monin eri tavoin. Ainakin seuraavat asiat ovat merkityksellisiä liikenteen kannalta.
- hakukoneoptimointi
- sisällön aktiivinen jakaminen
- kiinnostava otsikointi
- ajankohtainen kiinnostava aihe
Aiheen myötä keskustelu kiertyykin siihen, kumpi on kingi, kanava ja sen hallinta vai sisältö.
Omassa bloggausharrastukseni olen huomannut, että toiset postaukset lähtevät helposti “lentoon”. Näitä kirjoituksia jaetaan eteenpäin ja niitä kommentoidaan ja niistä “tykätään”. Toisten kirjoitusten kohdalla tuntuu siltä, että metsä ei vastaa kun sinne huudetaan.
Asiaa voidaan tarkastella empiirisesti analysoimalla eri postausten lukijamääriä. Käytän tarkastelussa Google Analyticsin tietoja vuoden 2015 alusta tähän päivään. Tarkastelu kohdistuu sivun “katseluun”, jolloin laskentaan ei vaikuta pelkästään se, onko kirjoitus se sivu, jolle blogissa on “laskeuduttu” ensimmäisen kerran.
Tarkastelussa on eräitä heikkouksia. Sivut ovat muun muassa olleet julkaistuna eri pituisen ajan ja olen itse jakanut niitä erilaisella aktiivisuudella. Tulokset kuitenkin antavat suuntaa-antavaa tietoa eri teemojen kiinnostavuudesta.
Tärkeä huomio on myös se, että tarkastelu koskee pääosin sosiaalisen median verkostoani, joka koostuu ihmisistä, jotka seuraavat minua Twitterissä, LinkedInissä ja Facebookissa tai seuraavat blogejani.
Suosituimmat postaukset:
- Asiantuntija somessa – osa 2 (1,82/5,73)
- Oskari Saari: Aki Hintsa – Voittamisen anatomia (1,45/4,5)
- Asiantuntija somessa (1,40/4,24)
- Itse itseäni johtaen (1,30/4,10)
- Ihastuttava ja vihastuttava monitilatomisto (1,27/4,02)
- Millainen on hyvä blogi? (1,23/3,87)
- Keski-ikäisiä ajatuksia johtamisesta (1,03/3,26)
- Ajatuksia ICOH2015-konferenssista (1,00/3,15)
Suluissa oleva ensimmäinen luku kertoo, kuinka paljon suositumpi postaus on ollut verrattuna “Ajatuksia ICOH2015-konferenssista-postaukseen (postauksen katselumäärä/Ajatuksia ICOH2015-konferenssista-postauksen katselumäärä).
Toinen luku kertoo vastaavalla tavalla laskettuna, kuinka paljon suositumpi postaus on ollut verrattuna kaikkein vähiten suosittuun postaukseen ajanjaksolla (Miten digitalisaatio muuttaa julkista sektoria).
Kahdeksan suosituimman postauksen joukossa on kolme sosiaalista mediaa käsittelevää postausta, yksi kirja-esittely, kaksi johtamista käsittelevää kirjoitusta, yksi työympäristöä käsittelevä kirjoitus sekä yksi työterveyteen liittyvän konferenssin antia tiivistävä kirjoitus.
Yksi johtopäätös onkin, että “some kiinnostaa somessa”. Kirjoitukset, joissa on sosiaalista mediaa koskevaa analyysiä tai vinkkejä, herättävät kiinnostusta.
Johtaminen kiinnostaa myös verkostoani. Monitilatoimistoa koskeva kirjoitus osuu ajankohtaiseen teemaan, koska monet organisaatiot ovat siirtyneet monitilatoimistoon tai suunittelevat sitä. Aihe herättää myös tunteita.
Listalle päässyt kirjaesittely kohdistuu uuteen ja ajankohtaiseen kirjotukseen. Lukuja todennäköisesti parantaa myös Oskari Saaren retviittaus omalle kymmeniä tuhansia ihmisiä sisältävälle verkostolleen.
Kiintoisasti luvut osoittavat, että kärki on melko tasainen. Suosituinta postausta on luettu hieman alle kaksi kertaa niin paljon kuin kahdeksanneksi suosituinta postausta.
Sen sijaan erot ovat huomattavat kun tehdään vertailuja vähiten suosittuihin postauksiin. Suosittuja postauksia on katseltu viisi tai neljä kertaa enemmän kuin vähiten suosittuja postauksia.
Seuraavassa listassa on esitetty vähiten kiinnostavat postaukset. Tämän listan ja edellä esitetyn listauksen väliin jää siis joukko “keskinkertaisesti” verkostoani kiinnostaneita postauksia.
Vähiten suositut postaukset:
- Miten digitalisaatio muuttaa julkista sektoria?
- Björn Wahlroosin epävirallinen elämäkerta
- Case lapsi sairaana
- I love VR
- Livetviittausta SuomiAreenassa
- Luottamus eläketurvaa kohtaan OLI laskenut
- Minä ja eläkeuudistus
- Omalla vastuulla
Vähemmän kiinnostusta herättäneiden kirjoitusten listauksen osalta voi todeta, että otsikko “omalla vastuulla” ei ole kovin onnistunut, ts. se ei kerro sisällöstä juurikaan. Myös otsikko “Case lapsi sairaana” ei oikein avaudu.
Eläketeemat eivät tunnu kiinnostavan verkostoani yhtä paljon kuin työelämä- tai someteemat. Pendelöinti koskettaa omakohtaisesti vain pientä osaa verkostoani. Björn Wahlroosin kirja on jo vanhempi, eikä näin ollen ole herättänyt enää kiinnostusta kovin paljon.
Yhteenvetona voi todeta, että omassa verkostossani eniten kiinnostusta herättävät sosiaalista mediaa, työelämää ja johtamista koskevat kirjoitukset. Tämä on paitsi ilmeinen myös positiivinen johtopäätös. Se, mistä bloggaan eniten, herättää myös eniten kiinnostusta.
Toisaalta voi ajatella, että omasta “mainstreamista” poikkevat kirjoitukset saattavat olla kiinnostavia osalle verkostoni. Tällainen teema omalla kohdallani on esimerkiksi tutkimusten hyödyntäminen. Teema ei kiinnosta koko verkostoani, mutta kirjoitteluni linkittyy vahvasti verkostoni pienemmän osan kirjoitteluun.
Oman blogin trafiikin tarkastelu on bloggarille hyödyllistä ja se kannattaa tehdä! Itse en ole koskaan ollut kovin innostunut kovin syvälle menevästä blogiliikenteen analyysistä (GA tarjoaa todella isot mahdollisuudet tähän). Pienikin analyysi voi kuitenkin auttaa auttaa lisäämään blogin liikennettä ja skarppaamaan sen profiilia.