Pyöräilykauden avaus 2021

Muutaman kuukauden ja muutaman kymmenen tunnin sisäpyöräilykauden jälkeen pyöräilykausi alkoi maaliskuun lopulla myös ulkona. Ennen kauden avausta kalustoon oli tarvetta tehdä pientä päivitystä.

Ensinnäkin vanha uskollinen Bianchi maantiepyörä sai uuden ohjaustangon. Vanha ohjaustanko oli hapertunut vuosien käytössä ja meni yksinkertaisesti poikki eräässä talven Zwift-sessiossa.

Uusi tanko ja tankonauha oli muutaman kympin investointi Bikesteristä. Tankonauha meni hienosti paikalleen Velogin ohjeilla. Bianchi sai alleen myös vanhasta triathlon-pyörästä vapautuneet aerommat kiekot. Maantiepyörä on näillä päivityksillä hyvässä kunnossa.

kuva12

Koska vanha triathlonpyörä on myyty, tarvittiin uusi. Valinta kohdistui Canyonin Speedmax 8.0 Disc-malliin. Pyörä tuli netistä tilattuna kotiovelle noin viikossa. Canyonin kasaaminen oli helppoa ja ensituntuma uudesta pyörästä on todella positiivinen. Kunnollinen kokeilu odottaa vielä parempia kelejä. Ehkä pyörän kokeilusta voisi kirjoitella blogiin oman juttunsa tuonnempana.

kuva13

Safety first! Pyöräilijä on tunnetusti teillä alakynnessä autoihin nähden. Koska eräillä tieosuuksilla Länsi-Uudellamaallakin pyörälle on tarjolla vain kapeaa piennarta, on pyörätutka ehdoton apuväline. En tiedä onko paljon muuta tarjontaakaan, mutta Garmin Variaan oli helppo päätyä. Se löytyi erittäin nopealla toimitusajalla Bikeplanetista.

Ensikokeilu tutkasta oli todella myönteinen. Äänimerkki ja pyörätietokoneen näytön symbolit varoittivat hienosti takaa lähestyvistä autoista. Varia toimii myös hienosti Wahoon pyörätietokoneen kanssa. (Vaikka Garminin laitteet noin muuten ovat hyviä, en ole Garminin Edge-pyörätietokoneista oikein koskaan perustanut.) Myös tutkan kirkas punainen valo ohjasi ainakin joitakin autoilijoita pitämään hieman reilummin etäisyyttä.

kuva4

Näin olikin sitten tarvittavat kaluston päivitykset tehty ja oli aika siirtyä baanalle. Koska pienemmillä metsäteillä oli vielä lunta, joutui vakioreittejä aluksi hieman soveltamaan. Toisinaan on myös ollut pakko palata samoja reittejä takaisin kun edessä on pitkiä lumisia osuuksia. Roudan poistuessa teistä on myös tullut varsin pehmeitä ja watteja joutuu tuottamaan normaalia enemmän.

Pyöräilyssä hienoa on maisemien vaihtuminen melko nopeaan tahtiin, hienot maastot ja monipuoliset reitit. Parissa kolmessa tunnissa kerkiää tekemään lenkin, jossa näkee jo kaikenlaista maisemaa.

Seuraavassa muutama hieno reitti mitä on tullut viime aikoina ajeltua.

Etelän suuntaan hyvä reitti kulkee Rejbölen ja Fagervikin kautta Båsaan ja tulee sieltä Snappertunan ja Antbyn kautta takaisin.

Maantiepyörällä hieno perusreitti kulkee Karjaalta Fiskarin kautta Mustiolle ja takaisin.

Tähän mennessä pisin maastopyörällä tehty lenkki kulki Pohjan kautta Mörbyhyn, sieltä Österbyhyn, Tammisaareen ja Ekeröön kautta Karjaalle.

Noin muuten urheilutilanne näyttää vähän samalta kuin viime vuonna. Ei voi uida, koska on tämä korona. Samasta syystä kesän kisat ovat epävarmalla pohjalla. Varmaan kuitenkin jotakin kisoja pystytään järjestämään, esimerkiksi Vantaa Triathlon. Jos oikein hyvin menee, elokuussa olisi Tahkolla täysmatka. Lahden puolimatka on todennäköisesti vähän liian aikaisin koronan näkökulmasta.

Myös juoksu on jäänyt vähiin, koska on vähän jalkaongelmia. Toivottavasti ne haasteet menevät ohi tai edessä on pelkkää pyöräilyä koko kausi.

Kuvia kevään lenkeiltä:

kuva11

kuva10

kuva9

kuva8

kuva7

kuva6

kuva5

kuva2

kuva1

Mitä opin EMBA-kurssilla?

apple

Kuva Applen campukselta Austinista.

Suoritin vuosina 2017-2019 EMBA-kurssin Turun Kauppakorkeakoulussa, joka on nykyisin osa Turun yliopistoa. Omat aikaisemmat tutkintoni (VTM, VTL ja VTT) olen suorittanut saman yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa.  Minun on jo pidempään pitänyt kirjoittaa näistä EMBA-opinnoista, mutta syystä tai toisesta se on jäänyt. Nyt tällä viikolla luin tämän Ari Mannisen kirjoittaman kirjoituksen, joka ratkaisevasti innosti palaamaan teemaan.

Oma taustani on siis yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa, joten suhtauduin uteliaasti kauppakorkeakoulun tarjontaan. Kauppakorkeakoulu oli ohuesti tuttu, kun pääsykokeisiin abivuonna 1989, mutta en päässyt sisään. ”Syytän” tästä armeijaa ja huonoja lukuolosuhteita.

Toisaalta on mainittava se, että olin jo suorittanut työurani aikana parikin lyhyempää johtamiseen liittyvää kurssia (vakuutusala ja julkinen sektori) sekä itseopiskellut bisneskirjallisuutta kohtalaisesti. Työkokemukseni oli painottunut selvästi julkiselle sektorille. Näillä eväillä siis tartuin opintoihin.

Turun Kauppakorkeakoulun EMBA on oman kurssini jälkeen uudistunut, joten nämä ajatukset eivät välttämättä enää kaikkinensa linkity nykykurssiin.

Järjestelyt

Koko kurssi kesti 2,5  vuotta ja se rullasi pääsääntöisesti niin, että kerran kuukaudessa oli Turussa kahden päivän opetusjakso. Jos ei päässyt opintojaksolle, piti tehdä korvaavia suorituksia. Välillä opiskeltiin muualla kuin Kauppakorkeakoulun tiloissa. Turun seudulla tehtiin yritysvierailuja.

Lisäksi oli kolme noin viikon mittaista  matkaa, ensimmäinen Austiniin Texasiin, toinen Hong Kongiiin ja kolmas Firenzen seudulle.

Opetusjaksoihin liittyi ennakko- ja jälkitehtäviä sekä lukemista. Opetuskieli oli pääsääntöisesti englanti. Kurssilla tehtiin kirjallisia töitä ja kurssi huipentui lopputyöhön omasta aiheesta.

Opetushenkilöstö voitiin jakaa neljään ryhmään:

Ensinnäkin Turun Kauppakorkeakoulun omaan porukkaan, eli akateemisen taustan omaaviin tutkijoihin. Tutkijat luennoivat omasta tutkimusalueestaan , toivat esiin teorioita ja tutkimustuloksia.

Toinen ryhmä muodostui asiantuntijoista, joilla oli oma yritys tai jotka toimivat konsultteina jollakin asiantuntija-alueella. Lisäksi monilla heistä oli monipuolinen ura takanaan erilaisista yrityksistä ennen nykyistä positiotaan.

Kolmas ryhmä muodostui eri yritysten edustajista, jotka tulivat kertomaan oman yritysesimerkin kautta jostakin kurssilla käsitellystä teema-alueesta.

Neljäs ryhmä oli tietenkin matkoilla opetusta vetänyt paikallisten yliopistojen henkilöstö, muut asiantuntijat ja yritysten edustajat.

Opetusmetodit olivat aika monimuotoisia, puhdas luennointi ei ollut pääroolissa. Vuorovaikutteisuutta, erilaisia harjoituksia ja keskusteluja oli paljon.

Sisällöt olivat yllättävän ”pehmeitä”

Mitä sitten opiskeltiin? Ulkomuistista sanoisin, että ainakin strategiatyötä, megatrendejä, vastuullisuutta, myyntiä, asiakkuudenhoitoa, markkinointia, palvelumuotoilua, viestintää, yrityskulttuuria, strategista johtamista ja ihmisten johtamista, tutkimus- ja kehitystoimintaa, kansantaloutta, luovuutta, ekosysteemejä, kansainvälistä liiketoimintaa, laskentatoimea, budjetointia.

Koko kurssin konteksti, jossa yritysten johtamista ja toimintaa opiskeltiin, liittyi erityisesti digitalisaation, mutta myös muiden megatrendien, kuten ilmastonmuutoksen aikaansaamaan disruptioon. Opinnoissa korostui visionäärinen johtajuus ja tulevaisuuteen katsominen.

Ajattelin, että opinnoissa olisi paljon laskentatoimea, budjetointia ja muuta bisnekseen liittyvää numeronmurskaamista. Kyllä näitäkin sisältöjä oli, mutta lopulta melko maltillisesti, yhden laajan kirjan verran, joka myös tentittiin.

Sisällöt olivat lopulta melko ”pehmeitä”, eli olivat lähellä sosiologiaa ja psykologiaa. Myynti, kansainvälinen liiketoiminta ja johtaminen liittyvät pitkälti  vaikuttamiseen, erilaisiin inhimilliseen ihmisten ja organisaatioiden motivaatioperustoihin, kulttuuriin sekä verkostojen toimintaan. Lähestymistavat olivat sosiologille tuttuja.

Sosiaalipolitiikkaa ja sosiologiaa opiskelleelle tuntui siltä, että Kauppakorkea tarjosi aika paljon teorioita ja malleja, joissa asiat ja lähestymistavat voi jakaa selkeästi kolmeen tai neljään asiaan tai teemaa voi tarkastella tietyllä johdonmukaisella prosessilla. Sanoisin siis, että saimme käytännönläheisiä työkaluja.

Matkat olivat kiinnostavia

Kurssini teki siis kolme matkaa, jotka suuntautuivat Austiniin, Hong Kongiin ja Firenzen seudulle. Matkojen ohjelmassa oli paikallisten asiantuntijoiden luentoja sekä yritysvierailuja.

Austinin matkan tukikohta oli University of Texas ja yliopiston luennot olivat korkeatasoisia. Austinin matkalla kävimme Applen campuksella, kuulimme Amazonin yritysesittelyn sekä vierailimme Whole Foodsilla jonka Amazon oli juuri ostanut. Lienee tarpeetonta korostaa, että Applen käyttäjänä ja Steve Jobsin ja hänen tyttärensä kirjat lukeneena oli hienoa käydä Applen campuksella, jossa ”look and feel” oli hyvin Appleen sopiva.

Hong Kongissa opetus oli Hong Kongin kiinalaisessa yliopistossa. Luennot olivat kiinnostavia ja avasivat Aasian talouden merkitystä ja kehitystrendejä. Luennoilla käsiteltiin mm. toimitusketjujen vastuullisuutta. Ks. laajempi juttuni tästä matkasta täältä

Italian matkan ohjelma oli hieman erilainen, eli vähemmän luentopainotteinen, mutta matka sisälsi myös mielenkiintoisia yritysvierailuja. Vierailimme mm. tekstiilialan tehtaassa, kahvikoneita tekevässä tehtaassa sekä Mugellon moottoriradalla.

Kaiken kaikkiaan nämä vierailut olivat mielenkiintoisia ja avasivat hyvin yritysten erilaista liiketoimintaa, strategiaa ja megatrendien vaikutuksia.

Kurssilla tehtiin laaja-alaisia töitä

Kurssilla tehtiin pienempiä kirjallisia töitä eri opintojaksoihin liittyen. Opintojen lopussa tehtiin laajempia töitä liittyen strategiseen ennakointiin sekä varsinainen ”lopputyö”, joka oli laajuudeltaan sellainen pro gradun tasoinen.

Pienemmät työt menivät aika helposti, mutta lopputyön kanssa sai kyllä tehdä töitä. Itse työn tekeminen oli kyllä kiinnostavaa ja palkitsevaa, mutta aika ja energia olivat niukkoja resursseja töiden lomassa. Lopulta tein nämä työt hyödyntäen tiiviisti joulun ja hiihtoloman.

Olin lopulta aika tyytyväinen lopputyöhöni (joka on salainen). Pystyin hyödyntämään siinä opinnoissa oppimiani teorioita ja malleja ja itse aihe oli omalla kohdallani kiinnostava. Oli innostavaa tehdä opinnäyte, jossa oli teoria, aineisto, konkreettisia tuloksia ja johtopäätöksiä.

Kuten jo totesin, EMBA-opinnot vaativat runsaasti aikaa ja muita resursseja. Lähiopetusjaksot vievät aikaa, eikä ole hyväksi, että ajatus karkailee koko ajan työasioihin. EMBA-opintoihin lähtevän kannattaakin pohtia vakavasti, onko oma työtilanne sellainen, että opintoihin voi lähteä ja saada opinnoista kaikki hyöty irti.

Kurssin sisältä oli laaja ja monipuolinen, seuraavassa nostan esiin kaksi näkökulmaa, joita johtajien olisi mielestäni hyvä opiskella.

Julkinen sektori on hyvä tuntea

Yksi seikka, jota olen miettinyt jonkin verran EMBA-kurssiin liittyen liittyy julkiseen sektoriin. Julkista sektoria nimittäin sivuttiin lähinnä budjetoinnin yhteydessä ja toisaalta kenties vähän vastuullisuusteemoissa regulaatiomielessä.

Muuten liikuttiin aika paljon yksityisen sektorin sfäärissä. Kurssille osallistujien joukossa oli pari henkilöä (minäkin) julkisen sektorin organisaatiosta.

Mielestäni yksityisen sektorin johtajille tekisi hyvää tuntea julkista sektoria eri näkökulmista. Esimerkiksi miten kaupunki ja sen päätöksenteko toimii ja samoin miten valtakunnallinen lainsäädäntötyö ja päätöksenteko toimii ja miten EU vaikuttaa.

Yksityinen ja julkinen sektori ovat monella tavalla lähentyneet viime aikoina ja kenties korona-aika on vielä korostanut sitä, että julkisen sektorin tekemät päätökset vaikuttavat merkittävästi yritysten toimintaedellytyksiin.

Olen työurallani työskennellyt pitkään julkisella sektorilla ja hieman vähemmän yksityisellä sektorilla. Vaikka sellaisiakin ihmisiä on, jotka ymmärtävät hyvin sekä julkista että yksityistä sektoria, valtaosalla kokemus painottuu joko julkiseen tai yksityiseen. Nykypäivänä molemmilla sektoreilla tarvitaan ymmärrystä toisesta.

Johtamiskoulutukset myös eriytyvät sektorien mukaan. Olisi hyvä, jos koulutuksissa annettaisiin eväitä ymmärtää molempia sektoreita.

Työkykyasiat voisivat olla EMBA-ohjelmassa

Toinen seikka, joka mielestäni voisi olla keskeisemmin EMBA-kurssin sisällössä liittyy työhyvinvointiin, työterveyteen, työkykyyn ja työturvallisuuteen.

Ongelmat näissä teemoissa voivat johtaa merkittäviin yrityksen talouteen ja toimintaan liittyviin haasteisiin. Ja ne saattavat johtaa  suuriin kustannuksiin heikkenevään yrityskuvaan ja vaikeuksiin saada uutta työvoimaa.

Näille kaikille löytyy organisaatioista kyllä vastuuhenkilöitä (HR-tyypillisesti), mutta tunnettu tosiasia on, että johdon sitoutuminen näihin teemoihin ja ymmärrys siitä, miten työkykyjohtaminen kytkeytyy liiketoimintaan on erittäin olennaista.

EMBA-kurssilla ja myös muissa johtamiskoulutuksissa voitaisiin hyvin luoda tulevaisuuden johtajille hyvä pohja ymmärtää työkyvyn merkitystä. Tästä ymmärryksestä hyötyisi lopulta koko suomalainen yhteiskunta.

Lopuksi 

Ryhmässäni oli reilun tusinan verran opiskelijoita. Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta tulimme eri firmoista ja erilaisilta toimialoilta. Vaikka osallistuin kenties hieman keskimääräistä vähemmän ryhmän yhteisiin rientoihin, kurssikollegat tulivat kyllä tutuiksi.

Oli mielenkiintoista havaita harjoitustöissä eri firmojen erityispiirteitä ja toisaalta yllättäviäkin samankaltaisuuksia monissa teemoissa liittyen esimerkiksi johtamiseen ja muutokseen.

EMBA-kurssi oli todella mielenkiintoinen ja oli hienoa palata omaan tuttuun yliopistoon suorittamaan tämä tutkinto. Yhteiskuntatieteellisen taustani vuoksi sain kurssilta paljon uutta, joskin johtamiseen ja organisaatioiden kehittämiseen liittyvät asiat olivat monessa kohdin melko tuttuja minulle joko käytännön työstä tai lukemistani kirjoista.

Mikä on vastaus otsikon kysymykseen? Opin laaja-alaisesti johtamisen kannalta merkityksellisiä asioita yritysten/organisaatioiden sisäisestä elämästä ja ulkopuolelta. Sain kuvan, miten megatrendit vaikuttavat eri aloille ja miten yritykset reagoivat muutokseen. Sain ymmärrystä, että yritysten jatkuvuus ei ole koskaan itsestään selvää. Sain työkaluja ja malleja joilla jäsentää erilaisia teemoja tai organisaation vaiheita.

Suosittelen EMBA-opintoja lämpimästi, jos aika ja resurssit antavat opinnoille myöten. Suomesta löytyy erilaisia mahdollisuuksia tehdä näitä opintoja, teemojen painotukset ja myös toteutustavat vaihtelevat, joten mahdollisuus löytää omaan tilanteeseen sopiva kokonaisuus on hyvä.

Omalla kohdallani oli hienoa palata ”Turun kouluun” ja suorittaa nämä opinnot nimenomaan omassa opinahjossa. Nyt kun neljä tutkintoa Turussa on suoritettu, katseet kääntyvät siihen, että vielä viides saattaa tulla ohjelmaan. Ajatuksissa on toinen väitöskirja niistä aiheista, joita tässä työuran aikana on tullut pohdittua. Suunnitelman toteuttaminen edellyttää kuitenkin ensin työuran suorittamista loppuun.

Kuvia:

texas

amazon

hongkong2

hongkong

IMG_5713

firenze2

firenze

Liikunnan vuosi 2020

vierumakiKauden ainoan kisan pyöräilyosuus menossa Vierumäellä.

Vuoden vaihtuessa on aika vetää yhteen menneen vuoden liikuntaharrastukset. Samalla  teen yhden merkittävän muutoksen omissa blogialustoissani, eli alan julkaisemaan myös liikunta-aiheisia kirjoituksia Rantaradan varrelta-blogissa. Aikaisemminhan nämä liikunta-aiheiset postaukset olivat täällä.

Vuotta 2020 leimasi tunnetusti korona ja sillä oli merkittäviä vaikutuksia liikuntaharrastuksiin. Isot kisat peruttiin. Olin alun perin viime vuonna menossa täydelle matkalle Barcelonaan. Siirsin tämän ilmoittautumisen Tahkolle erään työmatkan vuoksi (joka sekin peruuntui). Lahden kisa peruuntui myös samoin kuin Tahkokin ja lopulta käteen jäi yksi kisa, eli FinnTriathlonin järjestämä  Vierumäen perusmatka.

Liikuntaa tuli silti harrastettua! Kokonaistuntimäärä oli vuoden aikana 450. Määrä on varsin hyvä, koska kokonaistuntimäärät olivat vuonna 2018 400 ja vuonna 2019 380 tuntia!

Lajikohtaiset kilometrimäärät ja tunnit  ilmenevät taulukoista 1 ja 2. Niistä näkyy, että vuoden 2020 juttu on ollut erityisesti maastopyöräily, jossa nakutin ennätyskilometrit. Kilometrejä kertyi hyvin, koska poikkeuksellisesti ajoin maastopyörällä jo keväällä normaalin syyskauden lisäksi.

Taulukko 1: Lajikohtaiset kilometrimäärät 2018, 2019 ja 2020. 

2018 2019 2020
Pyöräily 3244 4120 3221
Maastopyöräily 1187 697 2429
Juoksu 748 803 780
Uinti 156 120 50
Kävely 204

Uinnin osuus on laskutrendissä. Viime vuonna uinnin vähäisyyteen vaikutti luonnollisesti se, että uimahalli oli kiinni koronan vuoksi. Toisaalta kisojen peruuntumisen vuoksi uintitreeneistä oli helppo luistaa.

Maantiepyöräilyn kilometrit ovat ihan hyvät. Juoksun osalta kilometrit ovat hämmentävän samalla tasolla vuodesta toiseen.

Kuntosalia tuli hieman vähemmän, tässäkin huomiona se, että koronataukoa tuli keväällä reippaasti. Syksyllä olen käynyt pienellä ei-ruuhkaisella salilla varovaisuutta noudattaen. Salilla olen käynyt melko uskollisesti kerran viikossa.

Kävely on uusi musta! Etätyöpainotteisen työvuoden oheen otin kävelyn selkeästi ohjelmaan, joko yksin tai vaimon kanssa. Ja aloin mittaamaan näiden lenkkien tunnit ja kilometrit. Kävely on kaikin puolin erittäin hyvä laji, hyvä palauttavan päivän aktiviteetti tai muuten vain. Kävelyä tuli mittariin yli 200 km.

Taulukko 2: Lajikohtaiset tuntimäärät 2018, 2019 ja 2020.

2018 2019 2020
Pyöräily 129 169 138
Maastopyöräily 64 37 134
Juoksu 79 85 84
Uinti 56 43 19
Kuntosali 55 34 30
Kävely 43

Kaiken kaikkiaan siis varsin hyvä vuosi liikunnassa. Koska pääkisa peruuntui, liikunta oli varsin rentoa ilman kovaa rypistystä. Tuli niitä satasen pyörälenkkejä kuitenkin aika paljon ja yksi kaksisatanenkin. Liikunnan merkitys kokonaishyvinvoinnissa vuonna 2020 oli iso, koska vuosi oli töiden vuoksi tiivis ja etätyöpainotteinen.

Tämän vuoden tavoitteet ovat määrällisesti samalla tasolla. Toivottavasti koronatilanne sallii Lahden ja Tahkon Ironman-kisojen pitämisen. Jos ja kun nämä kisat järjestetään (ilmoittautumiset ovat jo sisällä), pitää kunnonkin olla vähän parempi, joten vähän määrätietoisempaa harjoittelua on syytä ottaa ohjelmaan. Uintiinkin pitää taas keskittyä vakavammin.

Ehkä jonkinlaisena ”kevennyksenä” voisi harkita myös 300 kilometrin pyörälenkkiä sopivana ajankohtana.

bikeMaastopyöräkausi alkoi jo varhain keväällä.

sumu_uintiVakiouintipaikka Skogängsgölen Karjaalla. 

hanko_pyoraKuva Hangosta Neljän tuulen tuvalta kesän pisimmältä lenkiltä.

Arvio Firstbeat Life-palvelusta

Firstbeatin hyvinvointianalyysi on monille tuttu. Vuosien varrella moni on saanut sen avulla tietoa palautumisesta, stressistä unen ja aktiivisuuden riittävyydestä. Palvelu on sisältänyt myös hyvinvointivalmentajan palautteen. Hyvinvointianalyysin taustalla on pitkä historia ja kokemus ja Firstbeatia voidaan pitää mittaamisen edelläkävijänä.

Markkinoille on viime vuosina tullut uusia puettavia mittausvälineitä, kuten rannekkeita, kelloja ja sormuksia. Kilpailu siis kiristyy ja kuluttajille ja yrityksille on tarjolla erilaisia vaihtoehtoja.

Firstbeatin konseptiin on aikaisemmin kuulunut, että mittaus tapahtuu erillisellä mittavälineellä.  Se ei siis ole kello, ranneke tai sormus joka hankitaan omaksi. Mittausjakso on ollut myös spesifi sovittu jakso, jolloin mittaus tehdään. Firstbeatin mittaustulokset ovat aikaisemmin tulleet jälkikäteen mittavälineen palautuksen jälkeen.

Nyt konsepti on muuttunut. Joitakin viikkoja sitten Firstbeat lanseerasi uuden palvelun, Firstbeat Lifen, joka muuttaa konseptia. Sain mahdollisuuden kokeilla uutta palvelua, seuraavassa muutama kokemus siitä.

Lähtökohdat

Perusasiat ovat ennallaan. Postissa tulee paketti, jossa on on ohjeita, mittausväline sekä elektrodeja mittausvälineen kiinnittämiseksi kehoon.

paketti

paketti2

mittaväline

Uutta on se, että kännykkään ladataan sovelluskaupasta Firstbeat Life-sovellus, jossa täytetään päiväkirjaa, asetetaan tavoitteita, tehdään hyvinvointikysely ja saadaan tuloksia. Iso uudistus on myös se, että tulokset tulevat sovellukseen.

Firstbeat Lifen testaus

Sovelluksen lataaminen sovelluskaupasta sujui hyvin. Sovellukseen laitettiin asetuksia ja omia tietoja ja kaikki tämä kävi hyvin helposti. Näin oltiin valmiita mittaukseen.

Mittalaite kiinnitetään jo tutulla tavalla kehoon, toinen elektodi tulee rintaan ja toinen alemmas. Paidan alle jää lyhyt johto. Mittalaite ei arjen menoa haittaa. Se ei ole vesitiivis, joten suihkussa ja saunassa se on hyvä poistaa. Mittalaitteessa on kirkas ledi, joka osoittaa sen toimintavalmiutta.  Ledi loistaa yön pimeydessä yöpaidan alta.

Sovellus on selkeä ja helppokäyttöinen. Päiväkirjassa on valmiina iso lista erilaisia aktiviteetteja, joita voi poimia omaan päiväkirjaan. Itse laitoin aktiviteetit melko karkealla tasolla (uni, autoilu, työskentely, liikunta jne.). Päiväkirjan täyttäminen oli saatu oikein hyvin toteutettua, eli täyttäminen oli helppoa.

pkirja

pkirja2

Kun mittalaite on kiinni, sitten vain mittaillaan. Itse valitsin kolmen päivän mittauksen normaalina työviikkona (maanantai-keskiviikko). Mittausdata tulee näkyviin mittausjakson päättymisen jälkeen. Kun mittausjakso päättyy, sovelluksessa näkyy ”synkronointi” ja sitten ”analysointi” ja sen jälkeen tulokset ovat näkyvissä.

Analyysin tulokset

Mittauksen jälkeen sovelluksesta on nähtävissä monipuolisesti erilaista dataa. Näkökulmat ovat yhteenveto, stressi, uni ja liikunta. Näkymät ovat samantyyppisiä kuin aikaisemmin Firstbeat Hyvinvointianalyysissä.

Yhteenvedosta ilmenee kokonaispisteet sekä luokitus. Itse sain normityöviikolla pisteet 71/100 ja arvioksi hyvä. Oma tulokseni kuului 30 % parhaimmistoon ikäluokassani ja lisäksi kerrottiin, että tyypillinen pistemäärä ikä- ja sukupuoliryhmässäni 60 pistettä.

analyysi2

Yhteenvedossa on myös ”kehon voimavarat”-osio, jossa näkee käyrän voimavarojen kulumisesta ja palautumisesta mittausjaksolla. Käyrästä näkee hienosti, kuinka työpäivät (ja myös illat) kuluttavat voimavaroja ja kuinka uni yöllä palauttaa niitä.

Lisäksi koko mittausjakson osalta näkyy kuvaaja, jossa näkyy stressin, palautumisen, kevyen aktiiviisuuden ja liikunnan osuudet. Omien työpäivieni osalta näytti siltä, että mittaus osoitti stressipiikkejä oikeisiin kohtiin työpäivissä (erilaiset kokoukset).

analyysi_kokonaisuus

Stressiosiossa on lisätietoa stressistä. Sain pisteet 67/100 ja tyypillinen tulos ikäryhmässä on 57 pistettä. Kuulun parhaimpaan 40 %:iin ikäryhmässä. Stressipisteet tulevat myös mittausjakson eri päiville ja lisäksi esitetään jakaumia stressin määrästä ja palautumisesta.

analyysi4

Unen osalta samalla logiikalla pisteet 92/100 ja tulos erinomainen. Tyypillinen tulos ikäryhmässä on 59 ja niinpä kuulun ikäryhmäni parhaimpaan 10 %:iin. Tämä tulos oli yläkanttiin odotuksista, sillä en ole mikään hyvä nukkuja noin yleisesti. Ehkä tähän osui tavallista parempi unijakso. Palautumisen määrä unen aikana oli hyvä ja laatu kohtalainen.

analyysi_uni

Liikunnan osalta pisteet 53/100 ja tällä saavutin vain ikäluokkani keskitason! Mittausjakson aikana tein maanantaina 5 kilometrin kävelyn, tiistaina 31 km pyöräilyn ja keskiviikkona 21 km pyöräilyn. Vain 31 kilometrin pyöräily nosti pisteet 84:ään ja palkin vihreälle. Esimerkiksi mainittu iltakävely oli ”next to nothing”! Liikunnan suhteen mittausjaksolle osui tavallista vähemmän aktiivinen aika.

analyysi_liikunta

Yhteenveto testistä

Testin perusteella hyvää:

  • helppo käyttäänotto
  • sovelluksen käytettävyys on erittäin hyvä
  • sovellus toimii ja on viimeistellyn näköinen
  • sovelluksen sisältö on laadukasta (hyvinvointikysely, tavoitteet)
  • mittauksen tulokset esitetään havainnollisesti
  • mittauksen tulokset suhteutetaan omaan verrokkiryhmään

Lisäkehitystä toivotaan:

  • tuloksista olisi kiva saada väliaikatietoja esimerkiksi aamuisin
  • elektrodien irrottaminen kehosta voimakkaan liiman vuoksi saattaa olla tuskallista
  • päiväkirjan, tavoitteiden ja hyvinvointikyselyn tiedot jäävät hieman irrallisiksi

Lopuksi

Testaus jätti oikein positiivisen mielikuvan Firstbeat Lifesta. Firstbeat on onnistunut hienosti uudistamaan palveluaan ja säilyttämään siellä aikaisemmin arvokkaiksi koettuja asioita. Kehitettävääkin vielä hieman on, uskon, että edellä mainituissa asioissa nähdään edistystä jatkossa.

Palveluun kuuluu myös hyvinvointivalmentajan palaute, mutta tätä en käyttänyt. Aikaisemmasta kokemuksesta tiedän sen hyvätasoiseksi.

Firstbeatin ideana on myös, että mittaaminen tulisi jatkuvammaksi. Laitetta voi pitää itsellä ja tehdä mittauksia omaan tahtiin.

Eikä tässä vielä kaikki. Tärkeä osa Firstbeat Lifea on sen yrityksille tarkoitettu palvelu, jossa yritys pystyy seuraamaan henkilöstöään kokonaisuutena anonyymiin ryhmätason dataan pohjautuen.

Yrityspuolta palvelusta en ole nähnyt, mutta käsittääkseni esimerkiksi yrityksen HR pystyy tarkastelemaan ryhmätasolla edellämainittuja näkökulmia omasta organisaatiosta ja saamaan vertailutietoa muista yrityksistä. Kuulostaa hyvältä.

Kaiken kaikkiaan siis hyvä kokemus testistä ja kiva nähdä, että Firstbeat on kyennyt tuomaan markkinoille uudistunutta ja täysin uuttakin palvelua.

Firstbeat Life:n verkkosivut.

Jere

jere

Osana syksyn urheilukirjakimaraa luin Jere Karalahdesta kertovan kirjan. Olen luvannut itselleni, että tämän genren kirjat jäävät tämän jälkeen ainakin vähäksi aikaa pienemmällä huomiolle.

Enemmän kuin urheilukirja, teos on kertomus vakavasti päihderiippuvaisen ihmisen elämästä. Päähenkilö sattuu kuitenkin olemaan myös huippujääkiekkoilija, joka pelasi urallaan SM-liigassa, Suomen maajoukkueessa, NHL:ssä, KHL:ssä sekä Saksan ja Ruotsin pääsarjoissa.

Päihteiden ongelmakäyttö alkaa nuorena ja jatkuu erilaisia muotoja saaden uran loppuun. Käytetyt aineet ovat kovia ja moninaisia. Rahaa palaa, paikkoja hajoaa ja ihmissuhteet kärsivät.

Jääkiekko on kirjassa selvässä sivuroolissa ja niin se taisi olla Karalahden urallakin. Tässä on ero Jantusen kirjaan (lue kirjoitukseni tästä). Jantunen halusi ennenkaikkea menestyä urheilijana, mutta taisteli riippuvuuksia vastaan. Karalahti halusi ensisijaisesti elää rock-tähden elämää, jääkiekko tarjosi tähän resursseja ja julkkiksen aseman.

Kuvaukset harjoituksista ja peleistä ovat kirjassa yksinkertaisen raportoivia, mitään uutta ei ilmene. Ehkä KHL:n pelien ja harjoitusten rytmin kuvaaminen oli yksittäinen mielenkiintoinen kohta.

NHL:ssä ura katkesi aineiden käyttämiseen. Seura passitti Karalahden päihdekuntoutukseen. Parin kuntoutusjakson keskeytyksen jälkeen seuran kärsivällisyys loppuu ja ura NHL:ssä on ohi.

Kotimaassa erityisesti HIFK:n pinna on pidempi. Seura ja sen avainhenkilöt ymmärtävät, antavat vapauksia ja mahdollistavat elämäntyylin, jolla ei ole mitään tekemistä huippu-urheilun kanssa. Tuntuu, että Karalahden rosoinen elämäntyyli pikemminkin on toivottua käyttäytymistä ja seuran kovaan brändiin sopivaa. Maajoukkueessakin ymmärretään pitkälle.

Lopulta terveys pettää ja alkoholin kanssa lotraaminen pitää lopettaa. ”Onneksi” muiden aineiden käyttöä voi jatkua.

Vaikka mitään loppuratkaisua kirja ei noin nelikymppiselle päähenkilölle tarjoakaan, uusi rakkaus antaa toivoa tulevaan samalla kun jääkiekkoura loppuu.

En suosittele kirjaa sinällään oikein kenellekään. Jos elämän varjopuolet kuitenkin kiinnostavat, tarjoaa kirja tarinan päihderiippuvaisen ihmisen elämästä, valinnoista ja ympäristön reaktioista. Tästä tematiikasta voi tietenkin lukea myös tasokkaampia teoksia.

Urheilullisemmalla elämäntyylillä Karalahti olisi voinut olla aikakauden kirkkaimpia tähtiä jääkiekossa, koska puolivaloillakin suoritukset riittivät huipulle.

Muutama kuukausi sitten näin Jere Karalahden Helsingissä ratikkapysäkillä. ”Laitapuolen kulkijat” huutelivat entiselle jääkiekkotähdelle kutsuen rientoihinsa. Kiireisten ihmisten keskellä kadulla tapahtunut pieni välikohtaus sopi kenties hyvinkin kuvaamaan Karalahden asemaa, roolia ja elämää laajemminkin.

Aki Linnanahde 2017: Jere. WSOY, Helsinki. 

Hyvinvoinnin mittaamisen trendejä


mittaaminen

Hyvinvoinnin mittaaminen on keskeinen trendi. Osallistuin viime viikolla erään hyvinvointiteknologia-alan yrityksen tilaisuuteen Amsterdamissa. Tilaisuudessa sai hyvän läpileikkauksen siitä, missä alalla mennään. Seuraavassa muutama päällimmäinen mieleen jäänyt asia tilaisuudesta höystettynä eri lähteistä saadulla ajankohtaisella tiedolla. 

Mittaaminen kohdistuu uusille alueille

Hyvinvointiteknologiaa voidaan alkeellisimmillaan hyödyntää askeleiden, sykkeen ja kalorinkulutuksen mittaamisessa.

Sykevälivaihtelun mittaamiseen pystyvillä laitteilla on mahdollista mitata stressiä ja palautumista.

Uudempana mahdollisuutena on mitata veren happisaturaatiota, jonka avulla voidaan tarkastella unen laatua ja havaita mm. uniapnea.

Mittausvälineet ovat tulleet kehityksen myötä tarkemmiksi ja käyttäjälle mukavammiksi.

Dataa tuottavat sensorit voivat olla kelloissa, rannekkeissa, sormuksissa tai vaatteissa.

Liikuntaa harrastavan iloksi mittaaminen ei enää katkea edes uidessa.

Mittaaminen integroituu osaksi ympäristöä

Kokouksessa eräs autovalmistaja kertoi visiosta, jonka mukaan kuljettajan vireystila olisi ajomatkan jälkeen korkeampi kuin matkan alkaessa. Tähän tähtäävät rentoutumista edesauttavat olosuhteet autossa.

Ajamisen turvallisuutta takaa auton järjestelmään integroituva tilannekuva, jossa hyvinvointilaite mittaa kuljettajan vireystilaa. Käytettävissä on lisäksi tietoa auton ulkopuolisista olosuhteista. Olosuhdetiedot voivat olla esimerkiksi säätilaan ja liikenteen sujumiseen liittyviä.

Informaation avulla auton järjestelmä voi suositella kuljettajalle esimerkiksi taukojen pitämistä aikaisempaa tarkempaan informaatioon pohjaten.

Nämä innovaatiot voivat lisätä ammattikuljettajien ja kaikkien autoilijoiden hyvinvointia ja turvallisuutta.

Yleisenä trendinä on siirtyminen sairaanhoidosta terveyden ylläpitämiseen

Hyvinvointilaitteet ovat osa trendiä, jossa siirrytään oireiden hoitamisesta ennaltaehkäisyyn.

Mielenkiintoisina esimerkkeinä vakuutusalalta tilaisuudessa olivat pari ”älyhenkivakuutusta”, joissa hyvinvointiteknologiaa hyödyntämällä mitattiin vakuutuksenottajien elintapoja tarkentaen näin vakuutuksenottajien riskiprofiilia.

Mittaamisen tulokset ja niistä saatava taloudellinen hyöty saattavat kannustaa liikkumaan ja tekemään muita elintapamuutoksia.

Riskiprofiilin tarkentumisesta saatu hyöty on mahdollista palauttaa asiakkaalle hyvityksenä, parempina etuuksina tai muina etuina.

Mittaaminen luo mahdollisuuksia uusille palvelukonsepteille

Mittaaminen mahdollistaa kokonaan uudenalaisia palvelukonsepteja ja liiketoimintamahdollisuuksia.

Datan kerääminen, visualisointi ja analysointi on aikaisempaa helpompaa. Mittauksen toistaminen tai jatkuva mittaaminen luo mahdollisuuden vaikuttavuuden tarkasteluun.

Palvelut voivat kohdistua esimerkiksi fyysisen kunnon, palautumisen, ravinnon tai mielen tasapainon kehittämiseen ja sitä kautta kokonaishyvinvoinnin parantamiseen ja sairastavuuden vähentämiseen.

Geeniteknologian hyödyntäminen on myös ajankohtainen puheenaihe. Geenitestein on mahdollisuus tunnistaa omat elintapariskit. Tällaisella tiedolla saattaa olla merkittävämpi vaikutus elintapojen muuttamiseen kuin mitä yleisemmän tason informaatiolla on.

Hyvinvointiteknologian levinneisyys

Omassa kuplassani lähes kaikilla ihmisillä joiden kanssa olen päivittäin tekemisissä on jonkinlainen hyvinvointilaite. Mutta miltä laitteiden levinneisyys näyttää saatavilla olevien lähteiden valossa?

  • Vuonna 2016 maailmassa oli 525 miljoonaa puettavaa laitetta, jotka pystyvät kytkeytymään internetiin. Laitteiden  määrä maailmassa oli 722 miljoonaa vuonna 2919. Suurimmat markkinat ovat Pohjois-Amerikka ja Aasia (lähde).
  • Yhdysvalloissa joka neljännellä aikuisella on jonkinlainen puettava älylaite. Laitteet kiinnostavat enemmän nuorempia ikäryhmiä, mutta terveyteen liittyvien ominaisuuksien myötä myös vanhemmat ikäryhmät ovat kiinnostuneita niistä. Älykellojen markkinaosuus kasvaa ja yksinkertaisten laitteiden markkinaosuus laskee (lähde).
  • Uudempana trendinä ovat kuulemiseen liittyvät laitteet (hearables), jotka  voivat suodattaa äänimaisemaa, välittää viestiä tai tehdä erilaisia mittauksia (lähde).
  • Älyominaisuudet tulevat myös perinteisiin kelloihin (lähde).

Hyvinvointiteknologiaan levinneisyydestä tai teknologiaan suhtautumisesta ei ole Suomessa kovin runsaasti tietoa. Viime kesänä julkaistiin kuitenkin Sitran ja eri järjestöjen yhteisen Kestävä terveydenhuolto-hankkeen toteuttama kyselytutkimus, jossa on paljon mielenkiintoisia perustietoja. Seuraavassa tiivistän raportin keskeistä antia.

Kyselytutkimuksen mukaan 38 % suomalaista on käyttänyt omatoimisesti hyvinvointiteknologiaa. 44 % niistä, jotka eivät olleet käyttäneet hyvinvointiteknologiaa, olisivat valmiita kokeilemaan sitä.

Suurinta kiinnostusta kohdistuu fyysisen aktiivisuuden mittaamiseen (68 % on mitannut tai olisi kiinnostunut). Toiseksi eniten kiinnostaa ruokavalion tarkastelu (39 %). Kolmanneksi eniten kiinnostaa sairauden tilaan liittyvä mittaaminen (32). Palautumisesta on kiinnostunut 24 % vastaajista ja geenitestien teettämisestä 20 %.

Erot taustamuuttujien suhteen ovat mielenkiintoisia.

Naiset ovat miehiä kiinnostuneempia mittaamisesta, ainoastaan palautumisen tarkastelussa miesten kiinnostus on korkeampaa kuin naisten keskuudessa.

Eri ikäryhmiä tarkasteltaessa havaitaan, että 25-44 vuotiaat ovat mittaamisesta kaikkein kiinnostunempia. Kuitenkin esimerkiksi fyysisen aktiivisuuden mittaaminen kiinnostaa myös vanhimpia ikäryhmiä.

Nuorimmat ikäluokat (25-34-vuotiaat) ovat kaikkein kiinnostunempia geenitestien tilaamisesta.

Suurimmat motivaatiotekijät mittaamisen suhteen liittyvät haluun parantaa omaa jaksamista, vointia ja terveyttä. Toinen keskeinen motivaattori on jonkin tavoitteen saavuttaminen.

On kiinnostavaa huomata, että mittaamisen motivaatiotekijät ovat pääsääntöisesti itsestä lähteviä: terveydenhuollon ammattilaisen tai muun tahon suositus ei ole kovin merkittävä motivaattori.

Yli puolet kokee hyötyneensä paljon tai melko paljon mittaamisen antamasta informaatiosta. Hyödyt liittyvät fyysisen aktiivisuuden lisääntymiseen ja liikuntasuoritusten parantamiseen.

Noin 70 % näkee positiivisena ”MyDatan” hyödyntämisen terveydenhuollon tilanteissa. Lähes 90 % näkee, että jokaisella tulisi olla mahdollisuus hallinnoida omaa dataansa. Lähes yhtä moni pitää tärkeänä, että yksilön kaikki terveystieto kertyy samaan paikkaan.

Lopuksi

Kehitys hyvinvointiteknologian alueella on nopeaa ja se saa muun muassa seuraavanlaisia muotoja:

  • laitteiden ominaisuudet lisääntyvät
  • laitteita on aikaisempaa enemmän käytössä
  • laitteet integroituvat ympäristöön (esimerkiksi autot, työympäristöt)
  • laitteet mahdollistavat uudenlaisia tuotteita ja palveluja

Hyvinvointiteknologian kehittyminen antaa monenlaisia mahdollisuuksia. On tärkeää, että aihepiiriä tutkitaan muun muassa vaikuttavuuden ja eriarvoisuuden näkökulmasta.

On myös tärkeää, että laitteiden käyttöön liittyvistä pelisäännöistä esimerkiksi työelämäkontekstissa käydään keskustelua. Tietosuoja ja -turva ovat ehdottoman tärkeitä. Samalla on kuitenkin syytä varmistaa, että saamme uudesta teknologiasta apua keskeisten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen.

Kuva: Unsplash.

Fibion-analyysi istumisen ja arkiaktiivisuuden mittaamiseen

Tutkimusten mukaan suomalaiset liikkuvat liian vähän. Fyysistä inaktiivisuutta lisää työn muutos, jossa fyysinen työ vähenee ja istumatyö lisääntyy. Hyödyllistä arkiliikuntaa saattaa olla vaikea yhdistää työhön tai vapaa-aikaan.  Kehityssuunnilla on merkittäviä kansanterveydellisiä vaikutuksia. Ennen kesää sain mahdollisuuden kokeilla suomalaisen Fibionin tarjoamaa anturia ja palvelua, jolla omaa istumista ja arkiaktiivisuutta on mahdollista arvioida.

fibion

Fibion-mittalaite on kuvassa näkyvä valkoinen, noin peukalonkynnen kokoinen muovikotelossa oleva anturi. Mittausjaksolla laitetta pidetään housujen etutaskussa. Jos se ei ole mahdollista, laitetta pidetään reiteen kiinnitettävässä erityisessä hihnassa.

Erillinen mittalaite on juuri Fibionin juju, eli taskussa/reidessä oleva laite on mittauksessaan tarkempi kuin esimerkiksi ranteessa oleva anturi.

Itse palvelu toimii niin, että Fibionin verkkosivulta tilataan palvelu ja mittalaite tulee postissa kotiin tai työpaikalle. Mittauksen jälkeen mittalaite palautetaan palautuskuoressa ja yksilöllisen palautteen voi myöhemmin katsoa verkossa videona.

Raportti on innovatiivinen ja käyttäjäystävälinen. Tarkoitan tällä sitä, että dataa ei esitetä suoraan perinteisillä usein käytettävillä kuvaajilla. Raportti on myös hyvin visuaalinen, numerot ovat vain sivuosassa.

fibion2

fibion3

Ylemmässä kuvassa esitetään neljällä kehällä neljän mittauspäivän kulkua. Kuvan oikeassa reunassa on yhteenvetoa siitä, kuinka paljon mittausjaksoon on kuulunut pitkiä istumis- tai seisomisjaksoja ja missä määrin aktiivisuutta.

Alemmassa kuvassa on esitetty energiankulutusta mittausjaksolla jakautuen erilaisiin aktiivisuusluokkiin. Tässäkin oikealla näkyy yhteenvetotietoja.

Kuvaajia on muitakin liittyen esimerkiksi tavoitteiden saavuttamiseen.

Tästä linkistä voi tarkastella interaktiivista raporttia (Paulin kokeilujakson data). Interaktiivista raporttia tarkastelemalla huomaa, että mittausdata taipuu monenlaiseen näkökulmaan.

Käyttäjän mahdollisesti tarvitsemat ohjeet on integroitu hienosti raportin eri osien päälle. Raportin tiivistelmät, eli avainkohdat omalla kohdalla saa myös helposti esiin ja tarvittaessa printiksi.

Beta-versiona Fibionilla on jo olemassa uusi raportti, jossa on enemmän kieliversioita ja kattavampi yhteenveto.

Alla on esimerkki videopalautteesta (tämä esimerkkki ei ole minun datastani). Itse sain palautteen henkilökohtaisesti Skypellä.

Fibion-kokemukset

Laite tuli siis kotiin postissa. Mittauksen aloittaminen oli helppoa ja pidin laitetta mukanani neljä päivää, jotka sisälsivät itselleni tyypillistä pendelöintiä töihin ja työskentelyä toimistolla. Jälkiviisaasti voi sanoa, että olisi kannattanut ottaa mittausjaksoksi kokonainen viikko, jotta olisin saanut mukaan myös viikonlopun runsaine liikuntasessioineen.

Omaan mittausjaksooni osui tavallista vähemmän treeniä. Harvinaisten välipäivien lisäksi unohdin ottaa mittarin mukaan pyörälenkille, joka olisi antanut mielenkiintoista dataa.

Mittaus sujui kuitenkin hyvin ja laitteella oli kiva briljeerata työpaikalla aiheuttamalla hämmennystä tyyliin:

Mikä uusi laite Sulla nyt taas on?  

Mitä tää mittaa?

Ikävä juttu mittajaksolla oli siis se, että unohdin ottaa mittarin mukaan yhden liikuntasuorituksen ajaksi.

Toinen ikävä juttu oli se, että kauppareissulla kauppakasseja raahatessani pudotin mittalaitteen verkkareiden taskusta kaupan parkkipaikalle. Pahaksi onneksi vielä astuin laitteen päälle. Ilmeisesti laite ei kuitenkaan tästä hajonnut, koska datan kertyminen jatkui.

Mittausjakson jälkeen palautin laitteen postissa. Parin päivän päästä sain ilmoituksen, että raporttini on valmis.

Omaa saamattomuuttani oli se, että palautetilaisuuden ajankohdan sopiminen venyi ja tilaisuus oli paljon myöhemmmin Skypellä. Palaute oli erittäin asiantunteva, perustui tutkimuksiin ja sain paljon vinkkejä.

Omat tulokseni näyttivät hyvin omat riskini, kuten pendelöinnin ja junassa istumisen ja toisaalta pitkäkestoiset kokoukset. Toisaalta minulla oli näiden riskien vastapainoksi myös arkiliikuntaa työmatkakävelyn ja muun liikkumisen muodossa.

Pohdintaa

Fibion-testi oli todella mielenkiintoinen ja silmiä avaava. Raportti paljastaa lahjomattomasti toimistotyöläisen jämähtämisen paikalleen kokousten ajaksi.

Analyysi saattaa myös paljastaa piirteitä yrityskulttuurista, eli onko työpaikalla tapana pitää pitkiä istumakokouksia.

Fibion sopii yksittäiselle työntekijälle, joka haluaa tarkastella omaa tilannettaan. Erityisesti riskiryhmiin kuuluville se saattaa tarjota valaisevan näkemyksen. Riskiryhmiä on helppo löytää nykyisessä työelämässä, jossa työskentely tapahtuu paljolti koneen ääressä.

Laite ja palvelu sopii myös hyvin apuvälineeksi, jos yritys haluaa pysähtyä tarkastelemaan omaa kulttuuriaan kokouskäytäntöjen suhteen. Näkökulmia voivat olla yksilöllisen työn tekemisen tapojen lisäksi esimerkiksi kokousten määrät ja istutaanko niissä pitkään ilman keskeytyksiä.

Palvelu saa minulta kiitosta konseptistaan, raportin monipuolisista ominaisuuksista, asiantuntijan palautteesta sekä verkkosivuilla olevasta runsaasta informaatiosta. Hyvää on myös tutkimuksellinen pohja.

Itse jään pohtimaan mittalaitteen ”irrallisuutta” verrattuna ranteeseen kiinnitettävään laitteeseen tai sormukseen. Muistetaan tässä kohden toki, että mittari reidessä/taskussa on juuri se juttu, jolla saadaan tarkkuutta mittaukseen. Mutta jos laite olisi arvokkaampi (en tiedä kuinka arvokas se on), se varmastikin kiinnitettäisiin jollakin klipsillä taskuun.

Laitteen irrallisuus saattaa johtaa siihen, että laitteen mukaanottaminen unohtuu, kun vaihtaa esimerkiksi vaatetusta.

Plussat:

  • toimiva palvelukonsepti
  • perustuu tutkimukseen
  • raportin visuaalisuus
  • raportin informatiivisuus
  • asiantuntijan palaute
  • verkkosivujen (erityisesti blogin) informatiivisuus

Miinukset

  • irrallinen mittalaite saattaa aktiivisessa menossa pudota tai se saattaa unohtua ja jopa hukkua

Sidonnaisuudet: Sain Fibionilta kokeilumahdollisuuden ja palautteen ilmaiseksi.

Harvinainen johtaja


boss

Pari viikkoa sitten tapasin erään kokouksen yhteydessä harvinaisen toimitusjohtajatason johtajan. Tämä johtaja otti oma-aloitteisesti esiin, että työterveys- ja työkykyasioilla on taloudellinen ulottuvuutensa: sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet maksavat. Siksi organisaatioiden ylimmän johdon tulisi kiinnittää näihin teemoihin huomiota. 

Mikä teki johtajasta harvinaisen? Kokemukseni mukaan se, että organisaation ylin johto tunnistaa ja pitää esillä aktiivisesti esillä näitä teemoja, on harvinaista. Ei tietenkään täysin poikkeuksellista.

Organisaatioiden sisällä työhyvinvointi, työterveys ja työkykyasiat ovat HR:n vastuulla. Perusasetelma on, että se, kuinka strategisesti HR voi näitä asioita edistää, on riippuvaista ylimmän johdon sitoutumisesta asiaan. Konkreettisena osoituksena HR:n strategisesta roolista on pidetty sitä, onko HR-johtaja organisaation johtoryhmässä.

Organisaatioiden ulkopuolella auttajia on monia: työterveyshuolto, eläkevakuuttajat sekä muut asiantuntijaorganisaatiot voivat auttaa organisaatioita johtamaan ja kehittämään työhyvinvointiin, työterveyteen ja työkykyyn liittyviä asioita.

Kumppaneilla on suuri merkitys vaikuttavan toiminnan kannalta, mutta johtamisen ja asioiden vahvan omistajuuden on oltava organisaation sisällä.

Monien eri toimijoiden rooli vain korostaa sen merkitystä, että työhyvinvointiin, työterveyteen ja työkykyyn liittyvät asiat ovat hyvin johdettuja.

Miksi sitten työhyvinvointiin, työterveyteen ja työkykyyn liittyvät asiat eivät ole itsestään selvästi johdon agendalla?

Organisaatioissa monet asiat kilpailevat johdon huomiosta. Kaikki mikä on irrallista ja erillistä, jää helposti paitsioon. Siksi työhyvinvointiin, työterveyteen ja työkykyyn liittyvät mittarit ja analyysit olisi integroitava osaksi johtamisjärjestelmää muiden keskeisten mittareiden tapaan.

Viime aikoina yleistynyt työkykyasioiden taloudellistaminen (esimerkkeinä Terveystalon ja Kevan laskelmat) ovat varmasti lisänneet ylimmän johdon kiinnostusta työhyvinvointiin, työterveyteen ja työkykyyn liittyviin teemoihin omassa organisaatiossa.

Johtajien ymmärryksellä ja sitoutumisella on kuitenkin monta tasoa. Pelkkä muiden tekemisen salliminen alueella tai ylätason sloganin omaksuminen ei vielä johda vaikuttavuuteen ja pysyvään muutokseen.

Syvempi vaikutus kenties saataisiinkin, jos johtamiskoulutuksissa johtajat saisivat rautaisannoksen työhyvinvoinnista, työterveydestä ja työkykyasioista. Samassa yhteydessä johtajat voisivat saada ahaa-elämyksen ja tukea myös oman työhyvinvointinsa tukemiseen.

Toisaalta olennaista on datan ja analytiikan parempi hyödyntäminen. Se  mahdollistaa paremmat mittarit sitä kautta työhyvinvoinnin, työterveyden ja työkyvyn mittareiden integroinnin johtamisjärjestelmään. Digitalisaation edetessä tämä osa-alue kehittyy.

Kolmas keskeinen tekijä on HR-johtajan strategisen aseman vahvistaminen organisaatiossa.

Muutaman vuoden takaisen kyselyn mukaan henkilöstöjohtaja on johtoryhmän jäsen 36 prosentissa organisaatioista. Suurimmissa organisaatioissa henkilöstöjohtaja on pääsääntöisesti johtoryhmän jäsen.

Johtamisen trendit ja johtoryhmien kokoonpanot muuttuvat ajassa. Mielenkiintoinen analogia löytyykin rahoitusjohtajan (CFO) aseman kehityksestä. Historiassa rahoitusjohtaja oli ”papujen laskija”, joka huolehti back-officessa rahojen riittävyydestä.

Nykyisellään rahoitusjohtajan odotetaan olevan toimitusjohtajan strateginen kumppani ja melko itsestään selvästi johtoryhmän jäsen.

Työn murroksen edetessä henkilöstövoimavarojen johtaminen ja erityisesti osaamisen ennakointi ja johtaminen korostuvat organisaatioissa. On vaikea kuvitella, että organisaatiot onnistuisivat tässä ilman HR:n strategista roolia. Edelläkävijäyritykset jopa yhdistävät HR-näkökulmaa rooleihin, joissa datan ja tekoälyn hyödyntäminen on keskeisessä roolissa.

Uskon, että tulevaisuudessa työhyvinvoinnista, työkyvystä ja työterveydestä puhuvaan johtajaan törmääminen ei ole niin harvinaista kuin nyt.

Hyvinvointiteknologiasta on hyötyä


watch

Itsensä mittaaminen lisääntyy ja uusia mahdollisuuksia siihen tulee koko ajan lisää. Samanaikaisesti käydään keskustelua mittaamisen hyödyistä, mielekkyydestä ja haitoista. Osassa puheenvuoroista tyrmätään koko mittaamisen mielekkyys. Seuraavassa muutamia ajatuksia omista kokeiluistani. 

Olen kokeillut ja käyttänyt Ouran ja Moodmetricin sormusta, tehnyt Firstbeatin Hyvinvointianalyysin sekä käyttänyt Garminin FR 935 kelloon liittyviä ominaisuuksia. Muut mittarit perustuvat sykevälivaihtelun mittaamiseen, mutta Moodmetricin mittaus EDA-signaaliin. Linkit erillisiin raportteihin eri laitteista ovat tämän kirjoituksen lopussa.

Kuva unen määrästä ja laadusta on tarkentunut

Erityisesti Ouran sormuksen avulla olen saanut selville yksilöllisen unentarpeeni määrän. Tällä tarkoitan sellaista unen määrää, joka on edellytyksenä sille, että työpäiväni aikana olen hyvässä työvireessä. Tätä tietoa vasten pystyn suunnittelemaan omaa aikatauluani ja rutiinejani niin, että saan riittävästi unta.

Samoin olen saanut tietoa siitä, minkälainen toiminta tukee hyvää yöunta ja varmistaa näin sitä, että käytettävissä oleva yöaika tule käytettyä tehokkaaseen ja laadukkaaseen nukkumiseen.

Mittausten perusteella havaittujen huonosti nukuttujen öiden syitä on helppo purkaa. Usein ne liittyvät pitkittyneisiin työpäiviin, illalla tehtyihin koviin treeneihin, matkustamiseen tai epäsäännölliseen elämään.

On vaikea keksiä syytä, miksi oman unen laadun parantaminen olisi kenellekään haitallista. Vaikka mittaaminen ei olisikaan yhtä tarkkaa kuin laboratorio-olosuhteissa, on pidemmällä ajanjaksolla tehty mittaus ja siitä paljastuva keskiarvo tarkempi kuin oma arvaus tai arvio.

Kuva päivän kuormituksista on täsmentynyt

Firstbeatin hyvinvointianalyysistä, Garminin (jonka sisällä on Firstbeatin algoritmi) datasta sekä Moodmetricin sormuksesta olen saanut kuvaa työpäivien kuormittavuudesta.

Erilaiset kokoukset ja vuorovaikutustilanteet näkyvät piikkeinä mittauksissa ja tätä vasten on mahdollista yrittää sisällyttää päiviin palauttavia rauhallisempia jaksoja. Alla oleva kuva on Garminin antamaa näkymää, johon on lisätty päivän kulkua.


mittausta

Kokousten kuormittavuudesta muistan anekdootin lähes 20 vuoden takaa. Kun päivittelin kokousrumbaa, vanhempi kollegani sanoi, että ”Sinun pitää oppia nauttimaan kokouksista.” Uskon, että tässä on oma viisautensa.

Toisesta näkökulmasta voisi ajatella, että kokousten vetäjillä ja kaikilla osanottajilla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, minkälainen kuormitus kokouksesta osanottajille muodostuu.

Mitä hyötyä hyvinvointiteknologiasta siis on?

Hyvinvointiteknologia ei tässä ja nyt ratkaise kaikkein suurimpia työelämän tai kansanterveyden ongelmia. Tämä johtuu ainakin seuraavista tekijöistä:

  • laitteita ei ole käytössä niillä, jotka niitä eniten tarvitsisivat
  • kaikki eivät osaa tulkita dataa
  • ihmiset eivät muuta käyttäytymistään, vaikka saisivatkin tietoa
  • mittaukset eivät integroidu terveydenhuollon prosesseihin
  • mittausten validiteetista tarvitaan lisää tutkimusta

Lista ei kuitenkaan ole toivoton. On melko helppo pohtia, miten mainituissa asiakohdissa päästäisiin eteenpäin.

Tällä hetkellä hyvinvointiteknologiasta on hyötyä niille ihmisille, joilla on mahdollisuus hankkia laitteita ja jotka pystyvät hankkimaan tietoa ja analysoimaan ja muuttamaan omaa toimintaansa laitteiden antaman tiedon valossa.

Laitteet siis auttavat ihmisiä, joilla niitä on ja jotka ovat motivoituneita hyödyntämään niitä.

Jos hyvinvointilaitteiden hyötyjen halutaan leviävän laajemmalle, laitteita on saatava myös niille kansalaisryhmille, joilla ei ole mahdollisuutta tehdä useiden satojen eurojen investointeja sormuksiin, kelloihin tai muihin laitteisiin.

Tematiikka kaipaa myös monitieteistä tutkimusta validiteettimittausten lisäksi. Tutkimuskysymyksiä ovat esimerkiksi: miten eri väestöryhmät suhtautuvat mittaamiseen? Minkälaisia ennakkoluuloja on? Minkälainen tuki käyttäjillä lisää vaikuttavuutta ja johtaa esimerkiksi elämäntapamuutoksiin?

Tulevaisuudessa potilaan hyvinvointilaitteen data integroituu lääkärin vastaanotolla potilastietojärjestelmään tai tiedot ovat saatavilla Kanta-palvelusta. Lääkäri tulkitsee hyvinvointidataa samalla tavalla kuin hän tekee nyt magneetti- tai röntgenkuvien kanssa.

Kun luvittamisesta ja tietosuojasta huolehditaan, työpaikoilla on mahdollisuus tehdä dataan pohjautuvia kehittämistoimenpiteitä.

Teknologian kehittyessä mittaamisesta tulee tarkempaa ja mittauksen piiriin tulee uusia alueita. Erilaisia datoja voidaan yhdistää samaan kokonaisuuteen ja siirrytään enemmän ilmiöiden kuvaamisesta analyyseihin ja ennustamiseen yksilön ja yhteiskunnan tasolla.

Yhteiskunnallisella tasolla tarvitaan tätä kehitystä tukevia toimenpiteitä, asiaan liittyvää tutkimusta sekä keskustelua mittaamisen etiikasta ja pelisäännöistä. Näin hyvinvointiteknologia saadaan mukaan täysimääräisesti ratkaisemaan yhteiskuntamme suuria työkykyyn ja kansanterveyteen liittyviä kysymyksiä.

Kuva: Unsplash.

Linkit eri artikkeleihin: 

Oura hyvinvointisormus. 

Moodmetric-älysormus. 

Firstbeat-mittaus.

 

 

Moodmetric älysormus


MM5

Kokeilut hyvinvointiteknologialla jatkuvat. Tällä viikolla testissäni oli suomalainen Moodmetricin älysormus. Testijakso oli tiistai-perjantai ja siihen mahtui normaalia työskentelyä toimistolla, vapaa-ajan aktiviteetteja, yksi kotimaan työmatka ja luentotilaisuus. Seuraavassa lyhyesti taustaa ja kokemuksia. 

Sormus ladataan ja se laitetaan sormeen. Lataus kestää noin viikon. Sormus ei kestä veteen upottamista, mutta se kestää roiskevettä.

Puhelimeen ladataan applikaatio, jonka avulla lukemia voi seurata. Lisäksi voi täyttää päiväkirjaa, jolloin päivän kulun ja mittauksen saa samaan näkymään.

Lisäksi on mahdollista kirjautua Moodmetricin pilvipalveluun ja tarkastella dataa siellä.

Mittaus

Moodmetric-sormuksen mittaus perustuu ihon sähkönjohtavuuden muutokseen, jota mitataan EDA-signaalilla (electrodermal activity). Sormus mittaa sympaattisen hermoston (johtamiskirjallisuudesta tutun) pakene tai taistele-reaktiota.

Sormus antaa ”Moodmetric-tason” (MM-tason), joka päivittyy jatkuvasti ja saa arvon välillä 0-100. Mittauksen avulla voi tarkastella, miten henkilö reagoi erilaisiin ajatuksiin, tapahtumiin tai tilanteisiin. Lukema kertoo henkilön virittyneisyydestä (stressi, innostus, rauhallisuus).

Mittauksen perusteella ei voi päätellä, mikä käyttäjän kokema tunne on, tai onko se negatiivista vai positiivista. Korkea virittyneisyys voi olla myös merkki korkeasta työn imusta ja on muistettava, että myös innostuksesta täytyy palautua. Siksi mittaustuloksia tulee tarkastella kontekstiin liittyen.

Alla olevassa kuvassa näkyy MM-lukema, sekä alapuolella käyrä, josta näkyy tason kehityksen lähes reaaliaikaisena (viive on 1,5 sekuntia).

MM6

Kuvion alaosassa näkyy painike ”Practice”, jossa pääsee osioon, jossa voi mielen hallintaa ja näkemään miten harjoite (hengittäminen, keskittyminen) vaikuttavat MM-tasoon reaaliaikaisesti.

Käyttökokemukset

Alla olevassa kuvassa on mitattu työpäivää, jossa on erilaisia tapahtumia. Vuorovaikutus, on se sitten vilkasta sähköpostittelua, puhelimella soittamista tai keskustelua lounaalla nostaa MM-tasoa. Päivän ”huippuhetki” näyttää olevan lounas, jossa käytiin vilkasta keskustelua työkavereiden kesken. Myös kokoukset nostavat MM-tasoa. Loppuiltapäivästä ja illansuussa MM-tason on alempi.

MM2

Kuvion alareunassa näkyy MM-tason keskiarvo ja aika kuinka monta tuntia sormusta on pidetty sormessa. Lisäksi näkyy päivän aikana otettujen askelten määrä.

Alla olevassa toisessa esimerkkikuvassa on hieman erilaisia tapahtumia. MM-tason on korkealla heti heräämisen jälkeen, mutta alenee sitten aamutoimissa ja työmatkalla junassa. Vuorovaikutuksen lisääntyessä MM-taso jälleen nousee. Ennen puoltapäivää puhelimessa hoidettu akuutti asia nostaa MM-tason punaiselle. MM1

Mielenkiintoisesti iltapäivällä pidetty luento ei nostanut stressitasoa merkittävästi, päinvastoin. Luennon aihepiiri oli tuttu ja tilanne ei tuntunutkaan stressaavalta. Iltapäivällä jälleen stressitila nousi akuuttien asioiden hoitamisessa.

Pidin sormusta myös yöllä. Hyvin nukuttu yö näytti mittarin lukemissa ”rauhallisemmalta” kuin huonosti nukuttu, jolloin MM-taso kulki yön aikana korkeammissa lukemissa.

Fyysisesti raskas ja henkisesti hieman tuskainen juoksulenkki näkyi mittauksessa punaisena. Toisaalta hyvin rutiininomainen fyysisesti raskas pyörälenkki ei nostanut MM-tasoa merkittävästi.

Alla olevassa kuvassa näkyy näkymä, josta voi seurata MM-tason jakauman kehitystä päivittäin. Analytiikassa on myös mahdollista analysoida päiväkirjamerkintöjä, mutta niitä en käyttänyt testin aikana.


MM3

Pohdintaa

Moodmetric-sormus on mielenkiintoinen laite. Sen avulla voi tutkiskella oman vireystilan ja päivän tapahtumien yhteyttä ja seurata kehitystä yli ajan. Kiehtovuutta lisää mittauksen reaaliaikaisuus. Esimerkiksi vuorovaikutustilanteessa voi seurata oman MM-tasoa kuvaavan käyrän reagointia tilanteen edetessä.

Sormus voisi olla hyödyllinen ammateissa, joissa on erilaisia vuorovaikutustilanteita joiden kuormittavuutta halutaan tarkastella. Voitaisiin mitata esimerkiksi haastavia asiakaspalvelutilanteita ja sitä, pystytäänkö valmennuksella vaikuttamaan tilanteiden kuormittavuuteen. Tai esimerkiksi palvelumuotoiluprosessissa voitaisiin tarkastella minkälaisia reaktioita erilaiset palvelun prototyypin ominaisuudet tai palvelun kokeileminen saa aikaan.

Sormuksen kokeileminen voi olla mielenkiintoinen kokemus, jos haluaa kurkistaa, miten oma normipäivä ja sen eri vaiheet tai erilaiset tilanteet näkyvät virittyneisyydessä.

Moodmetricin sivuilla on runsaasti mielenkiintoista materiaalia. Esimerkiksi tässä kuvataan mittaustulosten tulkintaa. Tässä artikkelissa kerrotaan koulussa toteutetusta hyvinvointiprojektista.