Työolot ja työkyky korona-aikana – mitä tutkimukset ja data kertovat?

On vaikeaa sanoa, milloin “korona-aika” loppui tai loppuu. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan kuitenkin kyseistä aikaa, tarkemmin sanoen vuosia 2020 ja 2021, tutkimusten ja datan valossa. Tarkoituksena tiivistää keskeisiä työelämässä tapahtuneita muutoskulkuja ja ilmiöitä. Kirjoituksen keskeinen viesti on, että työelämä ei ole suinkaan merkittävällä tavalla huononemassa ja ongelmat lisääntymässä. Signaaleja huolista kuitenkin on, ilmiöt muuttuvat ja huomiota on tarpeen kiinnittää uusiin kohteisiin.

Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi –tutkimuksen mukaan työtyytyväisyys ja koettu työkyky ovat hieman heikentyneet ajasta ennen koronaa. Myös työuupumusoireilu on yleisempää kuin ennen koronaa. Nuorten aikuisten (alle 35-vuotiaat) työhyvinvointi on muita heikompaa. Hybridityössä voidaan paremmin kuin etätyössä ja läsnätyössä. Vertailuissa on kuitenkin huomioitava, että pelkästään läsnätyönä tehtävä työ jo ammattirakenteenkin osalta eroaa työstä, jota voidaan tehdä etätyönä ja läsnätyönä.

Työ- ja elinkeinoministeriön Työolobarometrin keväällä 2022 julkaistut ennakkotiedot jatkavat barometrin pitkiä aikasarjoja. Todettakoon, että uusimmassa aineistonkeruussa on tapahtunut hieman muutoksia, joka saattaa vaikuttaa tulosten vertailtavuuteen. Etätyötä teki vuonna 2021 “säännöllisesti” 20 %, “viikoittain” 11 %, “kuukausittain” 5 % ja “satunnaisesti” 11 %. Kokonaisuudessaan etätyötä ainakin satunnaisesti oli tehnyt 47 % vastaajista. Nousua etätyön määrässä vuoden 2020 aineistoon verrattuna on vajaat 20 prosenttiyksikköä.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2021 joka seitsemäs työntekijä työskenteli koko ajan kotona. Etätyön yleistyminen on jatkunut ja etätyön tekemiseen on löytynyt uusia tapoja myös aloilla, joilla se ei ole aikaisemmin ollut mahdollista. Vuonna 2020 valtiosektorin työntekijöistä 60 % työntekijöistä ilmoitti tehneensä koko tai puolet työajan kotona. Vastaava luku yksityisellä sektorilla oli 26 % ja kuntasektorilla 16 %.

Etätyötä tekevien työskentelyolosuhteista on käyty keskustelua. Työolobarometrin mukaan 85 % vastaajista sanoo, että heillä on käytössään etätyössä rauhallinen tila, 73 % sanoo, että etätyössä pysyy keskittymään paremmin kuin toimistolla ja 81 % sanoo, että etätyö on tuottelias tapa työskennellä.

Työolobarometrin mukaan oman työnsä henkisesti raskaaksi kokeneiden osuus oli hieman kasvanut, samoin arvio omasta henkisestä työkyvystä oli muuttunut hieman heikommaksi. Poissaoloja oman sairauden vuoksi oli vuonna 2021 vähemmän kuin vuonna 2020. Sairauspoissaolojen määrää on vähentänyt etätyö, hygieniatoimet, turvaetäisyydet ja kasvomaskit. Samalla on syytä tunnistaa etätyössä mahdollisesti lisääntynyt presenteeismi.

Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan koronakriisillä koetaan olleen sekä myönteisiä että kielteisiä seurauksia. Myönteisiä muutoksia koki 14 %, käännettä huonompaan koki 20 % ja 16 % ei kokenut minkäänlaisia muutoksia. Naiset kokivat miehiä enemmän kielteisiä muutoksia. Esiin nousivat naisvaltaiset alat, koulutusala sekä sosiaali- ja terveysala. Majoitus ja ravitsemusalalla sekä kulttuurialalla työskentelevät olivat väsyneitä jatkuvaan epävarmuuteen ja rajoituksiin. Myönteisiä kokemuksia oli erityisesti kouluikäisten lasten äideillä, jotka tekivät etätöitä. Työntekijöiden halukkuus jatkaa etätyön tekemistä korona-ajan jälkeen on laajaa.

Kelan tilastojen perusteella voidaan tarkastella sairauspäivärahakausien kehitystä. Viimeiset tiedot ovat vuodelta 2020. Pääviesti on, että muissa sairausryhmissä saajien määrä väheni vuonna 2020, mutta mielenterveyden häiriöiden osalta saajien määrä pysyi edellisen vuoden tasolla. Näin vuonna 2016 alkanut nousutrendi mielenterveyden häiriöiden osalta pysähtyi.

Tarkemmassa analyysissä havaittiin, että trendi taittui masennuksen osalta, mutta ahdistuneisuushäiriöiden kasvu jatkui edelleen vuonna 2020. Mielenterveyden häiriöt sairauspäivärahakausien syinä lisääntyivät vuosina 2016-2019 erityisesti nuoremmissa ikäryhmissä ja naisilla.

Koko vuotta koskevat valtakunnalliset tulokset ammatillisesta kuntoutuksesta eivät ole vielä valmiita, mutta esimerkiksi Varman tiedot kertoivat ammatillisen kuntoutuksen hakemusten vähentyneen. Taustalla olevia syitä voivat olla esimerkiksi terveydenhuollon kuormitus tai työkykyongelmien piiloon jääminen.

Eläketurvakeskuksen mukaan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi vuonna 2021 ennätyksellisen vähän ihmisiä. Lasku tapahtui tasaisesti kaikissa sairauspääryhmissä. Mielenterveyden sairaudet ja masennus ovat edelleen suurin syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen takana. Työkyvyttömyyseläkkeissä mielenterveyssyistä alkaneet eläkkeet korostuvat naisilla ja nuoremmilla ikäryhmillä. Merkillepantava piirre kokonaiskuvassa on se, että työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä on kymmenessä vuodessa vähentynyt kolmanneksella.

Tapaturmavakuutuskeskuksen mukaan työtapaturmien lukumäärä ja taajuus nousivat vuonna 2021. Vakuutuslaitosten korvaamien työtapaturmien määrä nousi 8 % mutta oli edelleen alemmalla tasolla kuin vuonna 2019. Korona-aika, rajoitukset ja poikkeustilanteet ovat vaikuttaneet olosuhteisiin työpaikoilla. Lisäksi sääolosuhteet ovat olleet voimakkaasti muuttuvia. Myös työpaikkatapaturmien taajuus nousi vuonna 2021 edelliseen vuoteen verrattuna.

Korona-ajan opetuksista työelämään liittyen kannattaa lukea myös Auli Airilan kirjoitus.

Tiivistys tutkimusten ja työkykymittareiden valossa korona-ajasta on:

– henkinen kuormitus työelämässä on hieman lisääntynyt

– etä- ja hybridityö on yleistynyt pysyvästi niillä aloilla joilla nämä työskentelymuodot ovat mahdollisia

– mielenterveys työkyvyttömyyden syynä korostuu edelleen

– nuorten hyvinvointi ja työkyky vaativat huomiota

– sairauspäivärahakaudet ovat kokonaisuudessaan vähentyneet

– mielenterveyden häiriöt sairauspäivärahakausien syinä ovat korostuneet erityisesti nuorilla ja naisilla

– ammatillisen kuntoutuksen sekä työkyvyttömyyseläkkeiden hakemukset vähenivät vuonna 2021

Lopuksi vielä silmäys ajankohtaiseen tärkeään näkökulmaan, työvoimapulaan.

Työ- ja elinkeinoministeriön ammattibarometrin mukaan eniten on tällä hetkellä pulaa lähihoitajista, sairaanhoitajista ja terveydenhoitajista, sosiaalityön erityisasiantuntijoista sekä lääkäreistä (ylilääkärit, erikoislääkärit ja yleislääkärit).

Pulaa on myös lastentarhanopettajista, kuulontutkijoista ja hammaslääkäreistä, kodinhoitajista, psykologeista, ravintola- ja suurtaloustyöntekijöistä, toimisto- ja laitossiivoojista, erityisopettajista, ylihoitajista ja osastonhoitajista sekä rakennusalan työnjohtajista.

Elinkeinorakenteen muuttuminen ja digitalisaation eteneminen näkyvät työvoiman ylitarjontaa kuvaavassa listassa. Niinpä ylitarjontaa on esimerkiksi erilaisista virkailijoista, sihteereistä, toimittajista sekä painajista, painopinnanvalmistajista sekä vaattureista, pukuompelijoista ja hatuntekijöistä. Ylitarjontaa on myös monista kulttuurialan ammattiryhmistä.

Työvoiman riittävyys on eittämättä keskeinen näkökulma suomalaiseen työelämään lähivuosina. Tarvitsemme maahanmuuttoa sekä kestävää työelämää, jossa on mahdollista tehdä pitkiä työuria ja osallistua työelämään myös alentuneella työkyvyllä.

30.12.20212.1.2022

Mikä saa Venäjän vastustamaan länttä?

Suomalaisilla on paljon syitä olla kiinnostunut Venäjästä. Viime aikoina aihe on muuttunut yhä polttavammaksi Ukrainan tapahtumien ja laajemman turvallisuuspoliittisen tilanteen muuttumisen vuoksi. Niinpä oli mielenkiintoista tarttua brittiläisen kirjailijan ja tutkijan Keir Gilesin vuonna 2019 alunperin julkaistuun ja vuonna 2020 Ilkka Rekiaron suomentamaan kirjaan Moskovan opit (Moscow Rules).

Aikaisemmat lukemani Venäjää ja Putinia käsittelevät kirjat ovat olleet detaljeissaan melko raskaita. Näin oli esimerkiksi Masha Gessenin kirjoittama Kasvoton mies: Vladimir Putinin nousu venäjän valtiaaksi (Seven) ja mielestäni myös Jessikka Aron palkittu Putinin Trollit – Tositarinoita Venäjän infosodan rintamilta (Johnny Kniga). Parhaillaan lukemisen alla oleva Catherine Beltonin Putinin sisäpiirissä – Kuinka KGB valtasi Venäjän ja kääntyi länttä vastaan (Docendo) on myös melko yksityiskohtainen. Kuvaavaa on, että en näistä kirjoista ole jaksanut aina edes esittelyä kirjoittaa.

Nyt käsillä olevan teoksen kohdalla on toisin. Kirja tavoitteena on piirtää isoa kuvaa ja luoda ymmärrystä Venäjän toimintaan sen historiasta ja ominaispiirteistä käsin.

Seuraavaan on kiteytetty muutamia keskeisiä kirjan havaintoja:

1) Venäjä katsoo olevansa suurvalta ja käyttäytyy sen mukaisesti. Se haluaa, että sitä kuunnellaan ja sitä kohdellaan suurvaltana. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeisen jonkinlaisen lyhyen “etsikkoajan” jälkeen suurvalta-ajattelu on viime aikoina voimistunut ja määrätietoisuus kasvanut.

2) Venäjä kokee itsensä uhatuksi. Historiallisena taustana mm. Napoleonin ja Hitlerin sotaretket, se pelkää lännen hyökkäävän itään muun muassa merkittävien luonnonvarojen vuoksi. Hyökkäyksen mahdollisuutta ei mielletä pelkästään sotilaallisena, vaan myös kulttuurisena.

3) Venäjä kokee olevansa “piiritetty linnake”. Siksi Naton itälaajeneminen on sille suuri uhka. Venäjä mielellään pitäisi itsensä ja lännen välissä neutraloivan vyöhykkeen.

4) Valta on perinteisesti ollut Venäjällä keskitettynä hallitsijalle, ilman tasapainottavia instituutioita. Venäjä on myös hiljattain luonut sisäisen kurinpitokoneiston, kansalliskaartin, joka puuttuu levottomuuksiin tarvittaessa voimakeinoin.

5) Venäjältä puuttuu keskiluokka. On olemassa rajattu joukko etuoikeutettuja ja sen jälkeen suuri kansalaisten massa, jota hallitaan.

6) Venäjällä yksilöllä ei ole samalla tavalla oikeuksia ja vapauksia kuin länsimaissa. Yksilöt on sulautettu yhteisöön, eikä kansalaisyhteiskunta ole päässyt kehittymään.

7) Venäjä on edelleen hyvin sulkeutunut maa. Vain hyvin pienellä osalla väestöstä on mahdollisuus esimerkiksi matkustaa Venäjän ulkopuolelle.

8) Ehkä tarpeetontakin sanoa, Venäjä ei ole demokratia, eikä se edes ole demokratisoitumisen tiellä, pikemminkin päinvaston.

Jo näiden havaintojen perusteella on helpompi ymmärtää viime aikojen kehitystä Venäjällä. Nykytilanteessa huomio kiinnittyy erityisesti Venäjän joukkojen keskittämiseen Ukrainan rajalle ja lännelle annettuihin ukaaseihin.

Nykyisen kehityksen aikaisempia vaiheita ovat olleet muun muassa vuonna 2014 tapahtunut Itä-Ukrainan miehitys ja Venäjän osallistuminen Syyrian sotaan, jossa se sai vahvistusta itsetunnolleen ja koki olevansa edelleen merkittäviä tekijä kansainvälisessä politiikassa. Kirjassa mainitaan merkittävänä tapahtumien sarjana myös vuosien 2010 ja 2011 Arabikevät, jonka tapaisten levottomuuksien Putin lähipiireineen pelkäsi leviävän myös Venäjälle.

Kirjassa pohditaan, että kaikesta huolimatta Venäjän muutoksen mahdollisuus saattaa olla nuori sukupolvi, jolla ei ole muistoja Neuvostoliitosta ja joka saa tietonsa internetistä, jota valtio ei valvo yhtä tarkasti kuin muita kanavia. Tämä mahdollinen muutos ei kuitenkaan tapahdu nopeasti.

Sukupolvinäkökulma on joka tapauksessa mielenkiintoinen, sillä Venäjän kolme vaikutusvaltaisinta miestä ovat huomattavan iäkkäitä: Presidentti Putin, 69 vuotta, puolustusministeri Sergei Soigu 66 vuotta ja ulkoministeri Sergei Lavrov 71 vuotta.

Kaiken kaikkiaan todella hyvä ja mielenkiintoinen, parissa illassa ahmaistava kirja. Kirjoitan edellä mainitusta Beltonin kirjasta kun saan sen luettua, hitaasti mutta varmasti.

Keir Giles: Moskovan opit. Mikä saa Venäjän vastustamaan länttä? Docendo 2020. (Englanninkielinen alkuperäisteos vuodelta 2019).

5.12.2021

Pitkät työmatkat kuormittavat

Tulin kerran toimistolle vähän myöhemmin kaupungilla olleen aamukokouksen jälkeen. Sanoin kerroksessa työtään tehneelle siivoojalle huomenta. Hän vastasi hieman oudosti “No huomenta”. Kysyinkin sitten, onko jo liian myöhäistä toivottaa huomenta.

Siivooja kertoi heräävänsä pikkutunneilla, jotta ehtii aikaisin aamulla alkavaan työvuoroonsa. Tämä siksi, että hän tulee hitaiden ja monimutkaisten julkisten liikenneyhteyksien kautta työpaikalleen. On herättävä yöllä, jotta ehtii aamulla toiselle puolelle pääkaupunkiseutua työvuoroon.

Tällaisia tilanteita on paljon palvelualalla, kuten kaupan alalla ja sosiaali- ja terveydenhuollossa. Vuorotyö tuo oman lisänsä problematiikkaan.

Lisätään yhtälöön jokin työkykyä rajoittava sairaus tai vaativa perhetilanne. On hyvin ilmeistä, kuinka merkittävällä tavalla olosuhteet voivat vaikuttaa työpäivän kuormittavuuteen, palautumiseen ja työhön osallistumiseen.

Ulkomailta löytyy rajumpia esimerkkejä. Vaikkapa Singaporessa tai Hong Kongissa voi huomata, kuinka puistojen penkeillä nukkuu työntekijöitä, joilla ei ole varaa asuntoon tai majoittumiseen kaupungissa. He tulevat viikoksi kaupunkiin töihin ja matkustavat sitten viikonlopuksi kotiinsa kaupungin ulkopuolelle.

Työn ja kodin välinen etäisyys ei koske pelkästään työntekijäammatteja. Olen pendelöinyt junalla töihin lähes parikymmentä vuotta. Työmatkani on ollut noin tunnin mittainen, mutta junassa on aina ollut runsaasti työmatkalaisia, joilla matka on vielä tunnin pidempi. Osa meistä teki junassa töitä aamun sarastaessa, osa yritti vielä nukkua.

Koronan myötä massiivisesti lisääntynyt etätyö on vähentänyt merkittävästi junassa nuokkujien määrää. Samalla on helppo uskoa, että näiden pendelöijien elämänlaatu on parantunut, kun nukkumiselle, harrastamiselle tai perheelle on jäänyt enemmän aikaan.

Työmatkakysymys on merkittävä, sillä työmatkojen pituus on trendinomaisesti kasvanut vuodesta 1990-lähtien (lähde, lähde). Lisääntyvä etätyö ratkaisee työmatkaongelmat tietotyöläisen kohdalla, mutta kaikki eivät voi jäädä kotiin läppärin ääreen.

Työmatkat voivat myös olla sosioekonomisia terveyseroja ylläpitäviä. Asiantuntijatyötä tekevälle tietotyöläiselle 15-20 km työmatka pyörällä saattaa olla juuri sopiva työn vastapaino ja hyvinvointiin positiivisesti vaikuttava. Fyysisesti kuormittavaa työtä tekevällä työntekijällä suhtautuminen työmatkapyöräilyyn saattaa olla erilaista monestakin syystä.

Työssä jatkamisen mahdollisuuksiin ei vaikuta pelkästään se, mitä tapahtuu työpaikalla. Tarjolla olevat työpaikat määrittävät merkittävästi työmatkojen pituutta. Asuntojen hinnat vaikuttavat siihen, kuinka lähellä työpaikkaa työntekijöillä on varaa asua. Julkisen liikenteen toimivuus vaikuttaa siihen, kuinka pitkiä ja kuormittavia työmatkat ovat.

Työllisyysasteen nostaminen ja työurien pidentäminen ovat tärkeitä yhteiskunnallisia tavoitteita. Työmarkkinoiden rakenteella ja yhteiskunnan tarjoamalla infrastruktuurilla on suuri merkitys työn kuormittavuuden ja työhön osallistumisen näkökulmasta.

4.4.2021

Pyöräilykauden avaus 2021

Muutaman kuukauden ja muutaman kymmenen tunnin sisäpyöräilykauden jälkeen pyöräilykausi alkoi maaliskuun lopulla myös ulkona. Ennen kauden avausta kalustoon oli tarvetta tehdä pientä päivitystä.

Ensinnäkin vanha uskollinen Bianchi maantiepyörä sai uuden ohjaustangon. Vanha ohjaustanko oli hapertunut vuosien käytössä ja meni yksinkertaisesti poikki eräässä talven Zwift-sessiossa.

Uusi tanko ja tankonauha oli muutaman kympin investointi Bikesteristä. Tankonauha meni hienosti paikalleen Velogin ohjeilla. Bianchi sai alleen myös vanhasta triathlon-pyörästä vapautuneet aerommat kiekot. Maantiepyörä on näillä päivityksillä hyvässä kunnossa.

Koska vanha triathlonpyörä on myyty, tarvittiin uusi. Valinta kohdistui Canyonin Speedmax 8.0 Disc-malliin. Pyörä tuli netistä tilattuna kotiovelle noin viikossa. Canyonin kasaaminen oli helppoa ja ensituntuma uudesta pyörästä on todella positiivinen. Kunnollinen kokeilu odottaa vielä parempia kelejä. Ehkä pyörän kokeilusta voisi kirjoitella blogiin oman juttunsa tuonnempana.

Safety first! Pyöräilijä on tunnetusti teillä alakynnessä autoihin nähden. Koska eräillä tieosuuksilla Länsi-Uudellamaallakin pyörälle on tarjolla vain kapeaa piennarta, on pyörätutka ehdoton apuväline. En tiedä onko paljon muuta tarjontaakaan, mutta Garmin Variaan oli helppo päätyä. Se löytyi erittäin nopealla toimitusajalla Bikeplanetista.

Ensikokeilu tutkasta oli todella myönteinen. Äänimerkki ja pyörätietokoneen näytön symbolit varoittivat hienosti takaa lähestyvistä autoista. Varia toimii myös hienosti Wahoon pyörätietokoneen kanssa. (Vaikka Garminin laitteet noin muuten ovat hyviä, en ole Garminin Edge-pyörätietokoneista oikein koskaan perustanut.) Myös tutkan kirkas punainen valo ohjasi ainakin joitakin autoilijoita pitämään hieman reilummin etäisyyttä.

Näin olikin sitten tarvittavat kaluston päivitykset tehty ja oli aika siirtyä baanalle. Koska pienemmillä metsäteillä oli vielä lunta, joutui vakioreittejä aluksi hieman soveltamaan. Toisinaan on myös ollut pakko palata samoja reittejä takaisin kun edessä on pitkiä lumisia osuuksia. Roudan poistuessa teistä on myös tullut varsin pehmeitä ja watteja joutuu tuottamaan normaalia enemmän.

Pyöräilyssä hienoa on maisemien vaihtuminen melko nopeaan tahtiin, hienot maastot ja monipuoliset reitit. Parissa kolmessa tunnissa kerkiää tekemään lenkin, jossa näkee jo kaikenlaista maisemaa.

Seuraavassa muutama hieno reitti mitä on tullut viime aikoina ajeltua.

Etelän suuntaan hyvä reitti kulkee Rejbölen ja Fagervikin kautta Båsaan ja tulee sieltä Snappertunan ja Antbyn kautta takaisin.

Maantiepyörällä hieno perusreitti kulkee Karjaalta Fiskarin kautta Mustiolle ja takaisin.

Tähän mennessä pisin maastopyörällä tehty lenkki kulki Pohjan kautta Mörbyhyn, sieltä Österbyhyn, Tammisaareen ja Ekeröön kautta Karjaalle.

Noin muuten urheilutilanne näyttää vähän samalta kuin viime vuonna. Ei voi uida, koska on tämä korona. Samasta syystä kesän kisat ovat epävarmalla pohjalla. Varmaan kuitenkin jotakin kisoja pystytään järjestämään, esimerkiksi Vantaa Triathlon. Jos oikein hyvin menee, elokuussa olisi Tahkolla täysmatka. Lahden puolimatka on todennäköisesti vähän liian aikaisin koronan näkökulmasta.

Myös juoksu on jäänyt vähiin, koska on vähän jalkaongelmia. Toivottavasti ne haasteet menevät ohi tai edessä on pelkkää pyöräilyä koko kausi.

Kuvia kevään lenkeiltä:

17.1.202117.1.2021

Mitä opin EMBA-kurssilla?

Kuva Applen campukselta Austinista.

Suoritin vuosina 2017-2019 EMBA-kurssin Turun Kauppakorkeakoulussa, joka on nykyisin osa Turun yliopistoa. Omat aikaisemmat tutkintoni (VTM, VTL ja VTT) olen suorittanut saman yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa. Minun on jo pidempään pitänyt kirjoittaa näistä EMBA-opinnoista, mutta syystä tai toisesta se on jäänyt. Nyt tällä viikolla luin tämän Ari Mannisen kirjoittaman kirjoituksen, joka ratkaisevasti innosti palaamaan teemaan.

Oma taustani on siis yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa, joten suhtauduin uteliaasti kauppakorkeakoulun tarjontaan. Kauppakorkeakoulu oli ohuesti tuttu, kun pääsykokeisiin abivuonna 1989, mutta en päässyt sisään. “Syytän” tästä armeijaa ja huonoja lukuolosuhteita.

Toisaalta on mainittava se, että olin jo suorittanut työurani aikana parikin lyhyempää johtamiseen liittyvää kurssia (vakuutusala ja julkinen sektori) sekä itseopiskellut bisneskirjallisuutta kohtalaisesti. Työkokemukseni oli painottunut selvästi julkiselle sektorille. Näillä eväillä siis tartuin opintoihin.

Turun Kauppakorkeakoulun EMBA on oman kurssini jälkeen uudistunut, joten nämä ajatukset eivät välttämättä enää kaikkinensa linkity nykykurssiin.

Järjestelyt

Koko kurssi kesti 2,5 vuotta ja se rullasi pääsääntöisesti niin, että kerran kuukaudessa oli Turussa kahden päivän opetusjakso. Jos ei päässyt opintojaksolle, piti tehdä korvaavia suorituksia. Välillä opiskeltiin muualla kuin Kauppakorkeakoulun tiloissa. Turun seudulla tehtiin yritysvierailuja.

Lisäksi oli kolme noin viikon mittaista matkaa, ensimmäinen Austiniin Texasiin, toinen Hong Kongiiin ja kolmas Firenzen seudulle.

Opetusjaksoihin liittyi ennakko- ja jälkitehtäviä sekä lukemista. Opetuskieli oli pääsääntöisesti englanti. Kurssilla tehtiin kirjallisia töitä ja kurssi huipentui lopputyöhön omasta aiheesta.

Opetushenkilöstö voitiin jakaa neljään ryhmään:

Ensinnäkin Turun Kauppakorkeakoulun omaan porukkaan, eli akateemisen taustan omaaviin tutkijoihin. Tutkijat luennoivat omasta tutkimusalueestaan , toivat esiin teorioita ja tutkimustuloksia.

Toinen ryhmä muodostui asiantuntijoista, joilla oli oma yritys tai jotka toimivat konsultteina jollakin asiantuntija-alueella. Lisäksi monilla heistä oli monipuolinen ura takanaan erilaisista yrityksistä ennen nykyistä positiotaan.

Kolmas ryhmä muodostui eri yritysten edustajista, jotka tulivat kertomaan oman yritysesimerkin kautta jostakin kurssilla käsitellystä teema-alueesta.

Neljäs ryhmä oli tietenkin matkoilla opetusta vetänyt paikallisten yliopistojen henkilöstö, muut asiantuntijat ja yritysten edustajat.

Opetusmetodit olivat aika monimuotoisia, puhdas luennointi ei ollut pääroolissa. Vuorovaikutteisuutta, erilaisia harjoituksia ja keskusteluja oli paljon.

Sisällöt olivat yllättävän “pehmeitä”

Mitä sitten opiskeltiin? Ulkomuistista sanoisin, että ainakin strategiatyötä, megatrendejä, vastuullisuutta, myyntiä, asiakkuudenhoitoa, markkinointia, palvelumuotoilua, viestintää, yrityskulttuuria, strategista johtamista ja ihmisten johtamista, tutkimus- ja kehitystoimintaa, kansantaloutta, luovuutta, ekosysteemejä, kansainvälistä liiketoimintaa, laskentatoimea, budjetointia.

Koko kurssin konteksti, jossa yritysten johtamista ja toimintaa opiskeltiin, liittyi erityisesti digitalisaation, mutta myös muiden megatrendien, kuten ilmastonmuutoksen aikaansaamaan disruptioon. Opinnoissa korostui visionäärinen johtajuus ja tulevaisuuteen katsominen.

Ajattelin, että opinnoissa olisi paljon laskentatoimea, budjetointia ja muuta bisnekseen liittyvää numeronmurskaamista. Kyllä näitäkin sisältöjä oli, mutta lopulta melko maltillisesti, yhden laajan kirjan verran, joka myös tentittiin.

Sisällöt olivat lopulta melko “pehmeitä”, eli olivat lähellä sosiologiaa ja psykologiaa. Myynti, kansainvälinen liiketoiminta ja johtaminen liittyvät pitkälti vaikuttamiseen, erilaisiin inhimilliseen ihmisten ja organisaatioiden motivaatioperustoihin, kulttuuriin sekä verkostojen toimintaan. Lähestymistavat olivat sosiologille tuttuja.

Sosiaalipolitiikkaa ja sosiologiaa opiskelleelle tuntui siltä, että Kauppakorkea tarjosi aika paljon teorioita ja malleja, joissa asiat ja lähestymistavat voi jakaa selkeästi kolmeen tai neljään asiaan tai teemaa voi tarkastella tietyllä johdonmukaisella prosessilla. Sanoisin siis, että saimme käytännönläheisiä työkaluja.

Matkat olivat kiinnostavia

Kurssini teki siis kolme matkaa, jotka suuntautuivat Austiniin, Hong Kongiin ja Firenzen seudulle. Matkojen ohjelmassa oli paikallisten asiantuntijoiden luentoja sekä yritysvierailuja.

Austinin matkan tukikohta oli University of Texas ja yliopiston luennot olivat korkeatasoisia. Austinin matkalla kävimme Applen campuksella, kuulimme Amazonin yritysesittelyn sekä vierailimme Whole Foodsilla jonka Amazon oli juuri ostanut. Lienee tarpeetonta korostaa, että Applen käyttäjänä ja Steve Jobsin ja hänen tyttärensä kirjat lukeneena oli hienoa käydä Applen campuksella, jossa “look and feel” oli hyvin Appleen sopiva.

Hong Kongissa opetus oli Hong Kongin kiinalaisessa yliopistossa. Luennot olivat kiinnostavia ja avasivat Aasian talouden merkitystä ja kehitystrendejä. Luennoilla käsiteltiin mm. toimitusketjujen vastuullisuutta. Ks. laajempi juttuni tästä matkasta täältä.

Italian matkan ohjelma oli hieman erilainen, eli vähemmän luentopainotteinen, mutta matka sisälsi myös mielenkiintoisia yritysvierailuja. Vierailimme mm. tekstiilialan tehtaassa, kahvikoneita tekevässä tehtaassa sekä Mugellon moottoriradalla.

Kaiken kaikkiaan nämä vierailut olivat mielenkiintoisia ja avasivat hyvin yritysten erilaista liiketoimintaa, strategiaa ja megatrendien vaikutuksia.

Kurssilla tehtiin laaja-alaisia töitä

Kurssilla tehtiin pienempiä kirjallisia töitä eri opintojaksoihin liittyen. Opintojen lopussa tehtiin laajempia töitä liittyen strategiseen ennakointiin sekä varsinainen “lopputyö”, joka oli laajuudeltaan sellainen pro gradun tasoinen.

Pienemmät työt menivät aika helposti, mutta lopputyön kanssa sai kyllä tehdä töitä. Itse työn tekeminen oli kyllä kiinnostavaa ja palkitsevaa, mutta aika ja energia olivat niukkoja resursseja töiden lomassa. Lopulta tein nämä työt hyödyntäen tiiviisti joulun ja hiihtoloman.

Olin lopulta aika tyytyväinen lopputyöhöni (joka on salainen). Pystyin hyödyntämään siinä opinnoissa oppimiani teorioita ja malleja ja itse aihe oli omalla kohdallani kiinnostava. Oli innostavaa tehdä opinnäyte, jossa oli teoria, aineisto, konkreettisia tuloksia ja johtopäätöksiä.

Kuten jo totesin, EMBA-opinnot vaativat runsaasti aikaa ja muita resursseja. Lähiopetusjaksot vievät aikaa, eikä ole hyväksi, että ajatus karkailee koko ajan työasioihin. EMBA-opintoihin lähtevän kannattaakin pohtia vakavasti, onko oma työtilanne sellainen, että opintoihin voi lähteä ja saada opinnoista kaikki hyöty irti.

Kurssin sisältä oli laaja ja monipuolinen, seuraavassa nostan esiin kaksi näkökulmaa, joita johtajien olisi mielestäni hyvä opiskella.

Julkinen sektori on hyvä tuntea

Yksi seikka, jota olen miettinyt jonkin verran EMBA-kurssiin liittyen liittyy julkiseen sektoriin. Julkista sektoria nimittäin sivuttiin lähinnä budjetoinnin yhteydessä ja toisaalta kenties vähän vastuullisuusteemoissa regulaatiomielessä.

Muuten liikuttiin aika paljon yksityisen sektorin sfäärissä. Kurssille osallistujien joukossa oli pari henkilöä (minäkin) julkisen sektorin organisaatiosta.

Mielestäni yksityisen sektorin johtajille tekisi hyvää tuntea julkista sektoria eri näkökulmista. Esimerkiksi miten kaupunki ja sen päätöksenteko toimii ja samoin miten valtakunnallinen lainsäädäntötyö ja päätöksenteko toimii ja miten EU vaikuttaa.

Yksityinen ja julkinen sektori ovat monella tavalla lähentyneet viime aikoina ja kenties korona-aika on vielä korostanut sitä, että julkisen sektorin tekemät päätökset vaikuttavat merkittävästi yritysten toimintaedellytyksiin.

Olen työurallani työskennellyt pitkään julkisella sektorilla ja hieman vähemmän yksityisellä sektorilla. Vaikka sellaisiakin ihmisiä on, jotka ymmärtävät hyvin sekä julkista että yksityistä sektoria, valtaosalla kokemus painottuu joko julkiseen tai yksityiseen. Nykypäivänä molemmilla sektoreilla tarvitaan ymmärrystä toisesta.

Johtamiskoulutukset myös eriytyvät sektorien mukaan. Olisi hyvä, jos koulutuksissa annettaisiin eväitä ymmärtää molempia sektoreita.

Työkykyasiat voisivat olla EMBA-ohjelmassa

Toinen seikka, joka mielestäni voisi olla keskeisemmin EMBA-kurssin sisällössä liittyy työhyvinvointiin, työterveyteen, työkykyyn ja työturvallisuuteen.

Ongelmat näissä teemoissa voivat johtaa merkittäviin yrityksen talouteen ja toimintaan liittyviin haasteisiin. Ja ne saattavat johtaa suuriin kustannuksiin heikkenevään yrityskuvaan ja vaikeuksiin saada uutta työvoimaa.

Näille kaikille löytyy organisaatioista kyllä vastuuhenkilöitä (HR-tyypillisesti), mutta tunnettu tosiasia on, että johdon sitoutuminen näihin teemoihin ja ymmärrys siitä, miten työkykyjohtaminen kytkeytyy liiketoimintaan on erittäin olennaista.

EMBA-kurssilla ja myös muissa johtamiskoulutuksissa voitaisiin hyvin luoda tulevaisuuden johtajille hyvä pohja ymmärtää työkyvyn merkitystä. Tästä ymmärryksestä hyötyisi lopulta koko suomalainen yhteiskunta.

Lopuksi

Ryhmässäni oli reilun tusinan verran opiskelijoita. Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta tulimme eri firmoista ja erilaisilta toimialoilta. Vaikka osallistuin kenties hieman keskimääräistä vähemmän ryhmän yhteisiin rientoihin, kurssikollegat tulivat kyllä tutuiksi.

Oli mielenkiintoista havaita harjoitustöissä eri firmojen erityispiirteitä ja toisaalta yllättäviäkin samankaltaisuuksia monissa teemoissa liittyen esimerkiksi johtamiseen ja muutokseen.

EMBA-kurssi oli todella mielenkiintoinen ja oli hienoa palata omaan tuttuun yliopistoon suorittamaan tämä tutkinto. Yhteiskuntatieteellisen taustani vuoksi sain kurssilta paljon uutta, joskin johtamiseen ja organisaatioiden kehittämiseen liittyvät asiat olivat monessa kohdin melko tuttuja minulle joko käytännön työstä tai lukemistani kirjoista.

Mikä on vastaus otsikon kysymykseen? Opin laaja-alaisesti johtamisen kannalta merkityksellisiä asioita yritysten/organisaatioiden sisäisestä elämästä ja ulkopuolelta. Sain kuvan, miten megatrendit vaikuttavat eri aloille ja miten yritykset reagoivat muutokseen. Sain ymmärrystä, että yritysten jatkuvuus ei ole koskaan itsestään selvää. Sain työkaluja ja malleja joilla jäsentää erilaisia teemoja tai organisaation vaiheita.

Suosittelen EMBA-opintoja lämpimästi, jos aika ja resurssit antavat opinnoille myöten. Suomesta löytyy erilaisia mahdollisuuksia tehdä näitä opintoja, teemojen painotukset ja myös toteutustavat vaihtelevat, joten mahdollisuus löytää omaan tilanteeseen sopiva kokonaisuus on hyvä.

Omalla kohdallani oli hienoa palata “Turun kouluun” ja suorittaa nämä opinnot nimenomaan omassa opinahjossa. Nyt kun neljä tutkintoa Turussa on suoritettu, katseet kääntyvät siihen, että vielä viides saattaa tulla ohjelmaan. Ajatuksissa on toinen väitöskirja niistä aiheista, joita tässä työuran aikana on tullut pohdittua. Suunnitelman toteuttaminen edellyttää kuitenkin ensin työuran suorittamista loppuun.

Kuvia:

1.1.20211.1.2021

Liikunnan vuosi 2020

Kauden ainoan kisan pyöräilyosuus menossa Vierumäellä.

Vuoden vaihtuessa on aika vetää yhteen menneen vuoden liikuntaharrastukset. Samalla teen yhden merkittävän muutoksen omissa blogialustoissani, eli alan julkaisemaan myös liikunta-aiheisia kirjoituksia Rantaradan varrelta-blogissa. Aikaisemminhan nämä liikunta-aiheiset postaukset olivat täällä.

Vuotta 2020 leimasi tunnetusti korona ja sillä oli merkittäviä vaikutuksia liikuntaharrastuksiin. Isot kisat peruttiin. Olin alun perin viime vuonna menossa täydelle matkalle Barcelonaan. Siirsin tämän ilmoittautumisen Tahkolle erään työmatkan vuoksi (joka sekin peruuntui). Lahden kisa peruuntui myös samoin kuin Tahkokin ja lopulta käteen jäi yksi kisa, eli FinnTriathlonin järjestämä Vierumäen perusmatka.

Liikuntaa tuli silti harrastettua! Kokonaistuntimäärä oli vuoden aikana 450. Määrä on varsin hyvä, koska kokonaistuntimäärät olivat vuonna 2018 400 ja vuonna 2019 380 tuntia!

Lajikohtaiset kilometrimäärät ja tunnit ilmenevät taulukoista 1 ja 2. Niistä näkyy, että vuoden 2020 juttu on ollut erityisesti maastopyöräily, jossa nakutin ennätyskilometrit. Kilometrejä kertyi hyvin, koska poikkeuksellisesti ajoin maastopyörällä jo keväällä normaalin syyskauden lisäksi.

Taulukko 1: Lajikohtaiset kilometrimäärät 2018, 2019 ja 2020.

	2018	2019	2020
Pyöräily	3244	4120	3221
Maastopyöräily	1187	697	2429
Juoksu	748	803	780
Uinti	156	120	50
Kävely			204

Uinnin osuus on laskutrendissä. Viime vuonna uinnin vähäisyyteen vaikutti luonnollisesti se, että uimahalli oli kiinni koronan vuoksi. Toisaalta kisojen peruuntumisen vuoksi uintitreeneistä oli helppo luistaa.

Maantiepyöräilyn kilometrit ovat ihan hyvät. Juoksun osalta kilometrit ovat hämmentävän samalla tasolla vuodesta toiseen.

Kuntosalia tuli hieman vähemmän, tässäkin huomiona se, että koronataukoa tuli keväällä reippaasti. Syksyllä olen käynyt pienellä ei-ruuhkaisella salilla varovaisuutta noudattaen. Salilla olen käynyt melko uskollisesti kerran viikossa.

Kävely on uusi musta! Etätyöpainotteisen työvuoden oheen otin kävelyn selkeästi ohjelmaan, joko yksin tai vaimon kanssa. Ja aloin mittaamaan näiden lenkkien tunnit ja kilometrit. Kävely on kaikin puolin erittäin hyvä laji, hyvä palauttavan päivän aktiviteetti tai muuten vain. Kävelyä tuli mittariin yli 200 km.

Taulukko 2: Lajikohtaiset tuntimäärät 2018, 2019 ja 2020.

	2018	2019	2020
Pyöräily	129	169	138
Maastopyöräily	64	37	134
Juoksu	79	85	84
Uinti	56	43	19
Kuntosali	55	34	30
Kävely			43

Kaiken kaikkiaan siis varsin hyvä vuosi liikunnassa. Koska pääkisa peruuntui, liikunta oli varsin rentoa ilman kovaa rypistystä. Tuli niitä satasen pyörälenkkejä kuitenkin aika paljon ja yksi kaksisatanenkin. Liikunnan merkitys kokonaishyvinvoinnissa vuonna 2020 oli iso, koska vuosi oli töiden vuoksi tiivis ja etätyöpainotteinen.

Tämän vuoden tavoitteet ovat määrällisesti samalla tasolla. Toivottavasti koronatilanne sallii Lahden ja Tahkon Ironman-kisojen pitämisen. Jos ja kun nämä kisat järjestetään (ilmoittautumiset ovat jo sisällä), pitää kunnonkin olla vähän parempi, joten vähän määrätietoisempaa harjoittelua on syytä ottaa ohjelmaan. Uintiinkin pitää taas keskittyä vakavammin.

Ehkä jonkinlaisena “kevennyksenä” voisi harkita myös 300 kilometrin pyörälenkkiä sopivana ajankohtana.

Maastopyöräkausi alkoi jo varhain keväällä.

Vakiouintipaikka Skogängsgölen Karjaalla.

Kuva Hangosta Neljän tuulen tuvalta kesän pisimmältä lenkiltä.

18.10.202018.10.2020

Arvio Firstbeat Life-palvelusta

Firstbeatin hyvinvointianalyysi on monille tuttu. Vuosien varrella moni on saanut sen avulla tietoa palautumisesta, stressistä unen ja aktiivisuuden riittävyydestä. Palvelu on sisältänyt myös hyvinvointivalmentajan palautteen. Hyvinvointianalyysin taustalla on pitkä historia ja kokemus ja Firstbeatia voidaan pitää mittaamisen edelläkävijänä.

Markkinoille on viime vuosina tullut uusia puettavia mittausvälineitä, kuten rannekkeita, kelloja ja sormuksia. Kilpailu siis kiristyy ja kuluttajille ja yrityksille on tarjolla erilaisia vaihtoehtoja.

Firstbeatin konseptiin on aikaisemmin kuulunut, että mittaus tapahtuu erillisellä mittavälineellä. Se ei siis ole kello, ranneke tai sormus joka hankitaan omaksi. Mittausjakso on ollut myös spesifi sovittu jakso, jolloin mittaus tehdään. Firstbeatin mittaustulokset ovat aikaisemmin tulleet jälkikäteen mittavälineen palautuksen jälkeen.

Nyt konsepti on muuttunut. Joitakin viikkoja sitten Firstbeat lanseerasi uuden palvelun, Firstbeat Lifen, joka muuttaa konseptia. Sain mahdollisuuden kokeilla uutta palvelua, seuraavassa muutama kokemus siitä.

Lähtökohdat

Perusasiat ovat ennallaan. Postissa tulee paketti, jossa on on ohjeita, mittausväline sekä elektrodeja mittausvälineen kiinnittämiseksi kehoon.

Uutta on se, että kännykkään ladataan sovelluskaupasta Firstbeat Life-sovellus, jossa täytetään päiväkirjaa, asetetaan tavoitteita, tehdään hyvinvointikysely ja saadaan tuloksia. Iso uudistus on myös se, että tulokset tulevat sovellukseen.

Firstbeat Lifen testaus

Sovelluksen lataaminen sovelluskaupasta sujui hyvin. Sovellukseen laitettiin asetuksia ja omia tietoja ja kaikki tämä kävi hyvin helposti. Näin oltiin valmiita mittaukseen.

Mittalaite kiinnitetään jo tutulla tavalla kehoon, toinen elektodi tulee rintaan ja toinen alemmas. Paidan alle jää lyhyt johto. Mittalaite ei arjen menoa haittaa. Se ei ole vesitiivis, joten suihkussa ja saunassa se on hyvä poistaa. Mittalaitteessa on kirkas ledi, joka osoittaa sen toimintavalmiutta. Ledi loistaa yön pimeydessä yöpaidan alta.

Sovellus on selkeä ja helppokäyttöinen. Päiväkirjassa on valmiina iso lista erilaisia aktiviteetteja, joita voi poimia omaan päiväkirjaan. Itse laitoin aktiviteetit melko karkealla tasolla (uni, autoilu, työskentely, liikunta jne.). Päiväkirjan täyttäminen oli saatu oikein hyvin toteutettua, eli täyttäminen oli helppoa.

Kun mittalaite on kiinni, sitten vain mittaillaan. Itse valitsin kolmen päivän mittauksen normaalina työviikkona (maanantai-keskiviikko). Mittausdata tulee näkyviin mittausjakson päättymisen jälkeen. Kun mittausjakso päättyy, sovelluksessa näkyy “synkronointi” ja sitten “analysointi” ja sen jälkeen tulokset ovat näkyvissä.

Analyysin tulokset

Mittauksen jälkeen sovelluksesta on nähtävissä monipuolisesti erilaista dataa. Näkökulmat ovat yhteenveto, stressi, uni ja liikunta. Näkymät ovat samantyyppisiä kuin aikaisemmin Firstbeat Hyvinvointianalyysissä.

Yhteenvedosta ilmenee kokonaispisteet sekä luokitus. Itse sain normityöviikolla pisteet 71/100 ja arvioksi hyvä. Oma tulokseni kuului 30 % parhaimmistoon ikäluokassani ja lisäksi kerrottiin, että tyypillinen pistemäärä ikä- ja sukupuoliryhmässäni 60 pistettä.

Yhteenvedossa on myös “kehon voimavarat”-osio, jossa näkee käyrän voimavarojen kulumisesta ja palautumisesta mittausjaksolla. Käyrästä näkee hienosti, kuinka työpäivät (ja myös illat) kuluttavat voimavaroja ja kuinka uni yöllä palauttaa niitä.

Lisäksi koko mittausjakson osalta näkyy kuvaaja, jossa näkyy stressin, palautumisen, kevyen aktiiviisuuden ja liikunnan osuudet. Omien työpäivieni osalta näytti siltä, että mittaus osoitti stressipiikkejä oikeisiin kohtiin työpäivissä (erilaiset kokoukset).

Stressiosiossa on lisätietoa stressistä. Sain pisteet 67/100 ja tyypillinen tulos ikäryhmässä on 57 pistettä. Kuulun parhaimpaan 40 %:iin ikäryhmässä. Stressipisteet tulevat myös mittausjakson eri päiville ja lisäksi esitetään jakaumia stressin määrästä ja palautumisesta.

Unen osalta samalla logiikalla pisteet 92/100 ja tulos erinomainen. Tyypillinen tulos ikäryhmässä on 59 ja niinpä kuulun ikäryhmäni parhaimpaan 10 %:iin. Tämä tulos oli yläkanttiin odotuksista, sillä en ole mikään hyvä nukkuja noin yleisesti. Ehkä tähän osui tavallista parempi unijakso. Palautumisen määrä unen aikana oli hyvä ja laatu kohtalainen.

Liikunnan osalta pisteet 53/100 ja tällä saavutin vain ikäluokkani keskitason! Mittausjakson aikana tein maanantaina 5 kilometrin kävelyn, tiistaina 31 km pyöräilyn ja keskiviikkona 21 km pyöräilyn. Vain 31 kilometrin pyöräily nosti pisteet 84:ään ja palkin vihreälle. Esimerkiksi mainittu iltakävely oli “next to nothing”! Liikunnan suhteen mittausjaksolle osui tavallista vähemmän aktiivinen aika.

Yhteenveto testistä

Testin perusteella hyvää:

helppo käyttäänotto
sovelluksen käytettävyys on erittäin hyvä
sovellus toimii ja on viimeistellyn näköinen
sovelluksen sisältö on laadukasta (hyvinvointikysely, tavoitteet)
mittauksen tulokset esitetään havainnollisesti
mittauksen tulokset suhteutetaan omaan verrokkiryhmään

Lisäkehitystä toivotaan:

tuloksista olisi kiva saada väliaikatietoja esimerkiksi aamuisin
elektrodien irrottaminen kehosta voimakkaan liiman vuoksi saattaa olla tuskallista
päiväkirjan, tavoitteiden ja hyvinvointikyselyn tiedot jäävät hieman irrallisiksi

Lopuksi

Testaus jätti oikein positiivisen mielikuvan Firstbeat Lifesta. Firstbeat on onnistunut hienosti uudistamaan palveluaan ja säilyttämään siellä aikaisemmin arvokkaiksi koettuja asioita. Kehitettävääkin vielä hieman on, uskon, että edellä mainituissa asioissa nähdään edistystä jatkossa.

Palveluun kuuluu myös hyvinvointivalmentajan palaute, mutta tätä en käyttänyt. Aikaisemmasta kokemuksesta tiedän sen hyvätasoiseksi.

Firstbeatin ideana on myös, että mittaaminen tulisi jatkuvammaksi. Laitetta voi pitää itsellä ja tehdä mittauksia omaan tahtiin.

Eikä tässä vielä kaikki. Tärkeä osa Firstbeat Lifea on sen yrityksille tarkoitettu palvelu, jossa yritys pystyy seuraamaan henkilöstöään kokonaisuutena anonyymiin ryhmätason dataan pohjautuen.

Yrityspuolta palvelusta en ole nähnyt, mutta käsittääkseni esimerkiksi yrityksen HR pystyy tarkastelemaan ryhmätasolla edellämainittuja näkökulmia omasta organisaatiosta ja saamaan vertailutietoa muista yrityksistä. Kuulostaa hyvältä.

Kaiken kaikkiaan siis hyvä kokemus testistä ja kiva nähdä, että Firstbeat on kyennyt tuomaan markkinoille uudistunutta ja täysin uuttakin palvelua.

Firstbeat Life:n verkkosivut.

14.12.201914.12.2019

Jere

Osana syksyn urheilukirjakimaraa luin Jere Karalahdesta kertovan kirjan. Olen luvannut itselleni, että tämän genren kirjat jäävät tämän jälkeen ainakin vähäksi aikaa pienemmällä huomiolle.

Enemmän kuin urheilukirja, teos on kertomus vakavasti päihderiippuvaisen ihmisen elämästä. Päähenkilö sattuu kuitenkin olemaan myös huippujääkiekkoilija, joka pelasi urallaan SM-liigassa, Suomen maajoukkueessa, NHL:ssä, KHL:ssä sekä Saksan ja Ruotsin pääsarjoissa.

Päihteiden ongelmakäyttö alkaa nuorena ja jatkuu erilaisia muotoja saaden uran loppuun. Käytetyt aineet ovat kovia ja moninaisia. Rahaa palaa, paikkoja hajoaa ja ihmissuhteet kärsivät.

Jääkiekko on kirjassa selvässä sivuroolissa ja niin se taisi olla Karalahden urallakin. Tässä on ero Jantusen kirjaan (lue kirjoitukseni tästä). Jantunen halusi ennenkaikkea menestyä urheilijana, mutta taisteli riippuvuuksia vastaan. Karalahti halusi ensisijaisesti elää rock-tähden elämää, jääkiekko tarjosi tähän resursseja ja julkkiksen aseman.

Kuvaukset harjoituksista ja peleistä ovat kirjassa yksinkertaisen raportoivia, mitään uutta ei ilmene. Ehkä KHL:n pelien ja harjoitusten rytmin kuvaaminen oli yksittäinen mielenkiintoinen kohta.

NHL:ssä ura katkesi aineiden käyttämiseen. Seura passitti Karalahden päihdekuntoutukseen. Parin kuntoutusjakson keskeytyksen jälkeen seuran kärsivällisyys loppuu ja ura NHL:ssä on ohi.

Kotimaassa erityisesti HIFK:n pinna on pidempi. Seura ja sen avainhenkilöt ymmärtävät, antavat vapauksia ja mahdollistavat elämäntyylin, jolla ei ole mitään tekemistä huippu-urheilun kanssa. Tuntuu, että Karalahden rosoinen elämäntyyli pikemminkin on toivottua käyttäytymistä ja seuran kovaan brändiin sopivaa. Maajoukkueessakin ymmärretään pitkälle.

Lopulta terveys pettää ja alkoholin kanssa lotraaminen pitää lopettaa. “Onneksi” muiden aineiden käyttöä voi jatkua.

Vaikka mitään loppuratkaisua kirja ei noin nelikymppiselle päähenkilölle tarjoakaan, uusi rakkaus antaa toivoa tulevaan samalla kun jääkiekkoura loppuu.

En suosittele kirjaa sinällään oikein kenellekään. Jos elämän varjopuolet kuitenkin kiinnostavat, tarjoaa kirja tarinan päihderiippuvaisen ihmisen elämästä, valinnoista ja ympäristön reaktioista. Tästä tematiikasta voi tietenkin lukea myös tasokkaampia teoksia.

Urheilullisemmalla elämäntyylillä Karalahti olisi voinut olla aikakauden kirkkaimpia tähtiä jääkiekossa, koska puolivaloillakin suoritukset riittivät huipulle.

Muutama kuukausi sitten näin Jere Karalahden Helsingissä ratikkapysäkillä. “Laitapuolen kulkijat” huutelivat entiselle jääkiekkotähdelle kutsuen rientoihinsa. Kiireisten ihmisten keskellä kadulla tapahtunut pieni välikohtaus sopi kenties hyvinkin kuvaamaan Karalahden asemaa, roolia ja elämää laajemminkin.

Aki Linnanahde 2017: Jere. WSOY, Helsinki.

29.9.201929.9.2019

Hyvinvoinnin mittaamisen trendejä

Hyvinvoinnin mittaaminen on keskeinen trendi. Osallistuin viime viikolla erään hyvinvointiteknologia-alan yrityksen tilaisuuteen Amsterdamissa. Tilaisuudessa sai hyvän läpileikkauksen siitä, missä alalla mennään. Seuraavassa muutama päällimmäinen mieleen jäänyt asia tilaisuudesta höystettynä eri lähteistä saadulla ajankohtaisella tiedolla.

Mittaaminen kohdistuu uusille alueille

Hyvinvointiteknologiaa voidaan alkeellisimmillaan hyödyntää askeleiden, sykkeen ja kalorinkulutuksen mittaamisessa.

Sykevälivaihtelun mittaamiseen pystyvillä laitteilla on mahdollista mitata stressiä ja palautumista.

Uudempana mahdollisuutena on mitata veren happisaturaatiota, jonka avulla voidaan tarkastella unen laatua ja havaita mm. uniapnea.

Mittausvälineet ovat tulleet kehityksen myötä tarkemmiksi ja käyttäjälle mukavammiksi.

Dataa tuottavat sensorit voivat olla kelloissa, rannekkeissa, sormuksissa tai vaatteissa.

Liikuntaa harrastavan iloksi mittaaminen ei enää katkea edes uidessa.

Mittaaminen integroituu osaksi ympäristöä

Kokouksessa eräs autovalmistaja kertoi visiosta, jonka mukaan kuljettajan vireystila olisi ajomatkan jälkeen korkeampi kuin matkan alkaessa. Tähän tähtäävät rentoutumista edesauttavat olosuhteet autossa.

Ajamisen turvallisuutta takaa auton järjestelmään integroituva tilannekuva, jossa hyvinvointilaite mittaa kuljettajan vireystilaa. Käytettävissä on lisäksi tietoa auton ulkopuolisista olosuhteista. Olosuhdetiedot voivat olla esimerkiksi säätilaan ja liikenteen sujumiseen liittyviä.

Informaation avulla auton järjestelmä voi suositella kuljettajalle esimerkiksi taukojen pitämistä aikaisempaa tarkempaan informaatioon pohjaten.

Nämä innovaatiot voivat lisätä ammattikuljettajien ja kaikkien autoilijoiden hyvinvointia ja turvallisuutta.

Yleisenä trendinä on siirtyminen sairaanhoidosta terveyden ylläpitämiseen

Hyvinvointilaitteet ovat osa trendiä, jossa siirrytään oireiden hoitamisesta ennaltaehkäisyyn.

Mielenkiintoisina esimerkkeinä vakuutusalalta tilaisuudessa olivat pari “älyhenkivakuutusta”, joissa hyvinvointiteknologiaa hyödyntämällä mitattiin vakuutuksenottajien elintapoja tarkentaen näin vakuutuksenottajien riskiprofiilia.

Mittaamisen tulokset ja niistä saatava taloudellinen hyöty saattavat kannustaa liikkumaan ja tekemään muita elintapamuutoksia.

Riskiprofiilin tarkentumisesta saatu hyöty on mahdollista palauttaa asiakkaalle hyvityksenä, parempina etuuksina tai muina etuina.

Mittaaminen luo mahdollisuuksia uusille palvelukonsepteille

Mittaaminen mahdollistaa kokonaan uudenalaisia palvelukonsepteja ja liiketoimintamahdollisuuksia.

Datan kerääminen, visualisointi ja analysointi on aikaisempaa helpompaa. Mittauksen toistaminen tai jatkuva mittaaminen luo mahdollisuuden vaikuttavuuden tarkasteluun.

Palvelut voivat kohdistua esimerkiksi fyysisen kunnon, palautumisen, ravinnon tai mielen tasapainon kehittämiseen ja sitä kautta kokonaishyvinvoinnin parantamiseen ja sairastavuuden vähentämiseen.

Geeniteknologian hyödyntäminen on myös ajankohtainen puheenaihe. Geenitestein on mahdollisuus tunnistaa omat elintapariskit. Tällaisella tiedolla saattaa olla merkittävämpi vaikutus elintapojen muuttamiseen kuin mitä yleisemmän tason informaatiolla on.

Hyvinvointiteknologian levinneisyys

Omassa kuplassani lähes kaikilla ihmisillä joiden kanssa olen päivittäin tekemisissä on jonkinlainen hyvinvointilaite. Mutta miltä laitteiden levinneisyys näyttää saatavilla olevien lähteiden valossa?

Vuonna 2016 maailmassa oli 525 miljoonaa puettavaa laitetta, jotka pystyvät kytkeytymään internetiin. Laitteiden määrä maailmassa oli 722 miljoonaa vuonna 2919. Suurimmat markkinat ovat Pohjois-Amerikka ja Aasia (lähde).
Yhdysvalloissa joka neljännellä aikuisella on jonkinlainen puettava älylaite. Laitteet kiinnostavat enemmän nuorempia ikäryhmiä, mutta terveyteen liittyvien ominaisuuksien myötä myös vanhemmat ikäryhmät ovat kiinnostuneita niistä. Älykellojen markkinaosuus kasvaa ja yksinkertaisten laitteiden markkinaosuus laskee (lähde).
Uudempana trendinä ovat kuulemiseen liittyvät laitteet (hearables), jotka voivat suodattaa äänimaisemaa, välittää viestiä tai tehdä erilaisia mittauksia (lähde).
Älyominaisuudet tulevat myös perinteisiin kelloihin (lähde).

Hyvinvointiteknologiaan levinneisyydestä tai teknologiaan suhtautumisesta ei ole Suomessa kovin runsaasti tietoa. Viime kesänä julkaistiin kuitenkin Sitran ja eri järjestöjen yhteisen Kestävä terveydenhuolto-hankkeen toteuttama kyselytutkimus, jossa on paljon mielenkiintoisia perustietoja. Seuraavassa tiivistän raportin keskeistä antia.

Kyselytutkimuksen mukaan 38 % suomalaista on käyttänyt omatoimisesti hyvinvointiteknologiaa. 44 % niistä, jotka eivät olleet käyttäneet hyvinvointiteknologiaa, olisivat valmiita kokeilemaan sitä.

Suurinta kiinnostusta kohdistuu fyysisen aktiivisuuden mittaamiseen (68 % on mitannut tai olisi kiinnostunut). Toiseksi eniten kiinnostaa ruokavalion tarkastelu (39 %). Kolmanneksi eniten kiinnostaa sairauden tilaan liittyvä mittaaminen (32). Palautumisesta on kiinnostunut 24 % vastaajista ja geenitestien teettämisestä 20 %.

Erot taustamuuttujien suhteen ovat mielenkiintoisia.

Naiset ovat miehiä kiinnostuneempia mittaamisesta, ainoastaan palautumisen tarkastelussa miesten kiinnostus on korkeampaa kuin naisten keskuudessa.

Eri ikäryhmiä tarkasteltaessa havaitaan, että 25-44 vuotiaat ovat mittaamisesta kaikkein kiinnostunempia. Kuitenkin esimerkiksi fyysisen aktiivisuuden mittaaminen kiinnostaa myös vanhimpia ikäryhmiä.

Nuorimmat ikäluokat (25-34-vuotiaat) ovat kaikkein kiinnostunempia geenitestien tilaamisesta.

Suurimmat motivaatiotekijät mittaamisen suhteen liittyvät haluun parantaa omaa jaksamista, vointia ja terveyttä. Toinen keskeinen motivaattori on jonkin tavoitteen saavuttaminen.

On kiinnostavaa huomata, että mittaamisen motivaatiotekijät ovat pääsääntöisesti itsestä lähteviä: terveydenhuollon ammattilaisen tai muun tahon suositus ei ole kovin merkittävä motivaattori.

Yli puolet kokee hyötyneensä paljon tai melko paljon mittaamisen antamasta informaatiosta. Hyödyt liittyvät fyysisen aktiivisuuden lisääntymiseen ja liikuntasuoritusten parantamiseen.

Noin 70 % näkee positiivisena “MyDatan” hyödyntämisen terveydenhuollon tilanteissa. Lähes 90 % näkee, että jokaisella tulisi olla mahdollisuus hallinnoida omaa dataansa. Lähes yhtä moni pitää tärkeänä, että yksilön kaikki terveystieto kertyy samaan paikkaan.

Lopuksi

Kehitys hyvinvointiteknologian alueella on nopeaa ja se saa muun muassa seuraavanlaisia muotoja:

laitteiden ominaisuudet lisääntyvät
laitteita on aikaisempaa enemmän käytössä
laitteet integroituvat ympäristöön (esimerkiksi autot, työympäristöt)
laitteet mahdollistavat uudenlaisia tuotteita ja palveluja

Hyvinvointiteknologian kehittyminen antaa monenlaisia mahdollisuuksia. On tärkeää, että aihepiiriä tutkitaan muun muassa vaikuttavuuden ja eriarvoisuuden näkökulmasta.

On myös tärkeää, että laitteiden käyttöön liittyvistä pelisäännöistä esimerkiksi työelämäkontekstissa käydään keskustelua. Tietosuoja ja -turva ovat ehdottoman tärkeitä. Samalla on kuitenkin syytä varmistaa, että saamme uudesta teknologiasta apua keskeisten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen.

Kuva: Unsplash.

31.7.201931.7.2019

Fibion-analyysi istumisen ja arkiaktiivisuuden mittaamiseen

Tutkimusten mukaan suomalaiset liikkuvat liian vähän. Fyysistä inaktiivisuutta lisää työn muutos, jossa fyysinen työ vähenee ja istumatyö lisääntyy. Hyödyllistä arkiliikuntaa saattaa olla vaikea yhdistää työhön tai vapaa-aikaan. Kehityssuunnilla on merkittäviä kansanterveydellisiä vaikutuksia. Ennen kesää sain mahdollisuuden kokeilla suomalaisen Fibionin tarjoamaa anturia ja palvelua, jolla omaa istumista ja arkiaktiivisuutta on mahdollista arvioida.

fibion

Fibion-mittalaite on kuvassa näkyvä valkoinen, noin peukalonkynnen kokoinen muovikotelossa oleva anturi. Mittausjaksolla laitetta pidetään housujen etutaskussa. Jos se ei ole mahdollista, laitetta pidetään reiteen kiinnitettävässä erityisessä hihnassa.

Erillinen mittalaite on juuri Fibionin juju, eli taskussa/reidessä oleva laite on mittauksessaan tarkempi kuin esimerkiksi ranteessa oleva anturi.

Itse palvelu toimii niin, että Fibionin verkkosivulta tilataan palvelu ja mittalaite tulee postissa kotiin tai työpaikalle. Mittauksen jälkeen mittalaite palautetaan palautuskuoressa ja yksilöllisen palautteen voi myöhemmin katsoa verkossa videona.

Raportti on innovatiivinen ja käyttäjäystävälinen. Tarkoitan tällä sitä, että dataa ei esitetä suoraan perinteisillä usein käytettävillä kuvaajilla. Raportti on myös hyvin visuaalinen, numerot ovat vain sivuosassa.

Ylemmässä kuvassa esitetään neljällä kehällä neljän mittauspäivän kulkua. Kuvan oikeassa reunassa on yhteenvetoa siitä, kuinka paljon mittausjaksoon on kuulunut pitkiä istumis- tai seisomisjaksoja ja missä määrin aktiivisuutta.

Alemmassa kuvassa on esitetty energiankulutusta mittausjaksolla jakautuen erilaisiin aktiivisuusluokkiin. Tässäkin oikealla näkyy yhteenvetotietoja.

Kuvaajia on muitakin liittyen esimerkiksi tavoitteiden saavuttamiseen.

Tästä linkistä voi tarkastella interaktiivista raporttia (Paulin kokeilujakson data). Interaktiivista raporttia tarkastelemalla huomaa, että mittausdata taipuu monenlaiseen näkökulmaan.

Käyttäjän mahdollisesti tarvitsemat ohjeet on integroitu hienosti raportin eri osien päälle. Raportin tiivistelmät, eli avainkohdat omalla kohdalla saa myös helposti esiin ja tarvittaessa printiksi.

Beta-versiona Fibionilla on jo olemassa uusi raportti, jossa on enemmän kieliversioita ja kattavampi yhteenveto.

Alla on esimerkki videopalautteesta (tämä esimerkkki ei ole minun datastani). Itse sain palautteen henkilökohtaisesti Skypellä.

Fibion-kokemukset

Laite tuli siis kotiin postissa. Mittauksen aloittaminen oli helppoa ja pidin laitetta mukanani neljä päivää, jotka sisälsivät itselleni tyypillistä pendelöintiä töihin ja työskentelyä toimistolla. Jälkiviisaasti voi sanoa, että olisi kannattanut ottaa mittausjaksoksi kokonainen viikko, jotta olisin saanut mukaan myös viikonlopun runsaine liikuntasessioineen.

Omaan mittausjaksooni osui tavallista vähemmän treeniä. Harvinaisten välipäivien lisäksi unohdin ottaa mittarin mukaan pyörälenkille, joka olisi antanut mielenkiintoista dataa.

Mittaus sujui kuitenkin hyvin ja laitteella oli kiva briljeerata työpaikalla aiheuttamalla hämmennystä tyyliin:

Mikä uusi laite Sulla nyt taas on?

Mitä tää mittaa?

Ikävä juttu mittajaksolla oli siis se, että unohdin ottaa mittarin mukaan yhden liikuntasuorituksen ajaksi.

Toinen ikävä juttu oli se, että kauppareissulla kauppakasseja raahatessani pudotin mittalaitteen verkkareiden taskusta kaupan parkkipaikalle. Pahaksi onneksi vielä astuin laitteen päälle. Ilmeisesti laite ei kuitenkaan tästä hajonnut, koska datan kertyminen jatkui.

Mittausjakson jälkeen palautin laitteen postissa. Parin päivän päästä sain ilmoituksen, että raporttini on valmis.

Omaa saamattomuuttani oli se, että palautetilaisuuden ajankohdan sopiminen venyi ja tilaisuus oli paljon myöhemmmin Skypellä. Palaute oli erittäin asiantunteva, perustui tutkimuksiin ja sain paljon vinkkejä.

Omat tulokseni näyttivät hyvin omat riskini, kuten pendelöinnin ja junassa istumisen ja toisaalta pitkäkestoiset kokoukset. Toisaalta minulla oli näiden riskien vastapainoksi myös arkiliikuntaa työmatkakävelyn ja muun liikkumisen muodossa.

Pohdintaa

Fibion-testi oli todella mielenkiintoinen ja silmiä avaava. Raportti paljastaa lahjomattomasti toimistotyöläisen jämähtämisen paikalleen kokousten ajaksi.

Analyysi saattaa myös paljastaa piirteitä yrityskulttuurista, eli onko työpaikalla tapana pitää pitkiä istumakokouksia.

Fibion sopii yksittäiselle työntekijälle, joka haluaa tarkastella omaa tilannettaan. Erityisesti riskiryhmiin kuuluville se saattaa tarjota valaisevan näkemyksen. Riskiryhmiä on helppo löytää nykyisessä työelämässä, jossa työskentely tapahtuu paljolti koneen ääressä.

Laite ja palvelu sopii myös hyvin apuvälineeksi, jos yritys haluaa pysähtyä tarkastelemaan omaa kulttuuriaan kokouskäytäntöjen suhteen. Näkökulmia voivat olla yksilöllisen työn tekemisen tapojen lisäksi esimerkiksi kokousten määrät ja istutaanko niissä pitkään ilman keskeytyksiä.

Palvelu saa minulta kiitosta konseptistaan, raportin monipuolisista ominaisuuksista, asiantuntijan palautteesta sekä verkkosivuilla olevasta runsaasta informaatiosta. Hyvää on myös tutkimuksellinen pohja.

Itse jään pohtimaan mittalaitteen “irrallisuutta” verrattuna ranteeseen kiinnitettävään laitteeseen tai sormukseen. Muistetaan tässä kohden toki, että mittari reidessä/taskussa on juuri se juttu, jolla saadaan tarkkuutta mittaukseen. Mutta jos laite olisi arvokkaampi (en tiedä kuinka arvokas se on), se varmastikin kiinnitettäisiin jollakin klipsillä taskuun.

Laitteen irrallisuus saattaa johtaa siihen, että laitteen mukaanottaminen unohtuu, kun vaihtaa esimerkiksi vaatetusta.

Plussat:

toimiva palvelukonsepti
perustuu tutkimukseen
raportin visuaalisuus
raportin informatiivisuus
asiantuntijan palaute
verkkosivujen (erityisesti blogin) informatiivisuus

Miinukset

irrallinen mittalaite saattaa aktiivisessa menossa pudota tai se saattaa unohtua ja jopa hukkua

Sidonnaisuudet: Sain Fibionilta kokeilumahdollisuuden ja palautteen ilmaiseksi.