Tim Marshall on kansainvälisen politiikan asiantuntija, joka on työskennellyt muun muassa BBC:ssä ja SkyNewsissä. Hän on kirjoittanut kirjan Maantieteen vangit, jossa käydään läpi maailman keskeiset geopolitiikan kysymykset. Kirjan perusajatus on, että maantiede määrää hyvin pitkälle kansakunnan elinmahdollisuudet ja hyvinvoinnin sekä ennen kaikkea turvallisuuden.
Viljelyyn kelpaava maa takaa hyvinvointia ja omavaraisuutta. Meren ranta takaa pääsyn valtamerille kauppaa käymään. Vuoristo suojaa vihollisen hyökkäyksiltä ja tasangot tarjoavat lähes esteettömän mahdollisuuden maahantunkeutumiseen.
Venäjän ongelmana on se, että sulan veden satamia ei ole yhtäkään. Pääsy merille on ainoastaan kapeiden ja helposti suljettavien salmien kautta. Hyökkäysväylä Venäjälle kulkee Puolan kautta, samaa väylää ovat käyttäneet Hitler ja Napoleon.
Kiina lisää määrätietoisesti vaikutusvaltaansa eri puolilla maailmaa. Afrikasta on ollut paljon puhetta, mutta Kiinalla on samat suunnitelmat ja aktiviteetit Etelä-Amerikassa. Kiina rakentaa nopeasti omia merivoimia, jotta se pystyy tulevaisuudessa suojelemaan omia kauppalaivastojaan. Kiina myös rakentaa omaa kanavaa Nicaraguaan, jotta se ei olisi riippuvainen Yhdysvaltojen kontrolloimasta Panaman kanavasta.
Afrikka on jaettu siirtomaavallan jälkeen mielivaltaisin rajoin. Erilaisten ryhmittymien kahinointi estää kehitystä. Joet eivät tarjoa vesiputousten vuoksi hyviä liikenneyhteyksiä. Sademetsissä kokoistavat taudit. Pohjois-Afrikassa vedestä on tulossa kynnyskysymys Egyptin ja Etiopian välille jälkimmäisen suunnitellessa Niilin patoamista.
Lähi-Itä on jakautunut valtioihin, joihin alueella asuvat kansallisuudet ja ryhmittymät eivät sovi rauhanomaisesti asumaan. Kirjassa on tiivis noin parinkymmenen sivun esitys Lähi-Idän historiasta, jonka luettuaan voi paremmin ymmärtää nykyistäkin rauhattomuutta. Laajemman esityksen voi lukea tarvittaessa esimerkiksi Jaakko Hämeen-Anttilan kirjasta Islamin miekka.
Yhdysvalloilla menee kohtalaisen hyvin. Se on saavuttamassa energiataloudellisesti omavaraisuuden. Huolta aiheuttaa lähinnä Meksikon vastainen raja, joka on tunnetusti myös presidentti Trumpin fokuksessa.
Kirjassa on kattava esitys Koreoiden historiaan ja tilanteeseen, jossa vahvasti osallisina ovat Koreoiden lisäksi Yhdysvallat, Venäjä, Japani ja Kiina. Muuten hillitty Marshall käyttää todella värikästä kieltä kuvaillessaan Pohjois-Korean diktatuuria.
Kiintoisa jakso kirjassa oli myös Pakistanin ja Intian välisen jännittyneen suhteen kuvaaminen (molemmilla on ydinase) sekä Japania koskeva osuus. Japani riisuttiin aseista toisen maailmansodan jälkeen, mutta sen on annettu varustautua uudelleen voimatasapainon säilyttämiseksi Aasiassa.
Kirjassa käsitellään myös arktisia alueita, jonne monen valtion huomio on kiinnittymässä. Jäätikkö on pienentynyt ja sallii uusia laivaliikenneyhteyksiä, jotka säästävät huomattavasti aikaa.
Kirja oli todella mielenkiintoinen, selkeästi ja tiiviisti kirjoitettu. Se ei ollut tippaakaan tylsä. Sen, joka haluaa melko nopeasti lukaista hieman taustamateriaalia maailmanpolitiikan arkipäivään, kannattaa ehdottomasti tarttua tähän kirjaan.
Kenties hieman enemmän olisin kaivannut polemisointia ilmastonmuutoksesta sekä uusista pitkän kantaman ohjausjärjestelmistä (jotka toimivat maantieteestä huolimatta).
Kirja osoittaa, kuinka kylmän viileän rationaalista ja epäluuloista erityisesti suurvaltojen ajattelu ja toiminta on. Hyvänä esimerkkinä tästä on Ukrainan tilanteen käsittely. Lukijalle kuvataan selkeästi, miksi Venäjä toimii tilanteessa kuten toimii. Kirjan kymmenen jaksoa kertovat, kuinka maantiede hyvin pitkälle määrittää edelleen kansakuntien kohtaloa.
Kirja on esitelty myös Helsingin Sanomissa täällä.
Tim Marshall: Maantieteen vangit. Kymmenen karttaa, jotka kertovat kaiken maailmanpolitiikasta. Atena Kustannus 2018.