Klaus Schwab tunnetaan maailman talousfoorumin (World Economic Forum) perustajana ja johtajana. Foorumi taas on tunnetuin vuosittaisesta Davosissa järjestettävästä huippuseminaarista, johon liittyy ainakin ripaus salamyhkäisyyttä.
Schwabin kirjan otsikko The Fourth Industrial Revolution viittaa kehitysvaiheeseen, jota edeltäneet kolme teollista vallankumousta ovat olleet:
- Mekaanisen tuotannon esiinmarssi, johon liittyivät höyrykoneet ja rautatiet (vuodet 1760-1840)
- Massatuotanto, johon liittyivät sähkö ja kokoonpanolinjat (1800-1900 lukujen taite)
- Tietokone- tai digitaalinen vallankumous, johon liittyivät puolijohteet, keskustietokoneet, henkilökohtaiset tietokoneet ja internet (vuodet 1960-1990).
Neljäs vallankumous liittyy myös digitaalisuuteen. Sille on leimallista mm. kaikkialla läsnäoleva mobiili internet, pienet ja halvat sensorit, tekoäly ja koneoppiminen. Keskeistä on se, että digitaalisuus ja siihen perustuvat ratkaisut ovat sofistikoituneempia ja integroituneempia kuin aikaisemmin. Vaikutukset ulottuvat kaikille elämän osa-alueille.
Neljännen vallankumouksen merkittävyys liittyy ennenkaikkea sen laajuuteen. Teknologia kietoutuu aivan uudella tavalla fyysiseen, digitaaliseen, biologiseen ja sosiaaliseen. Teknologinen kehitys ja uudet innovaatiot disruptoivat voimakkaasti tavaroiden ja palvelujen tuotantoa.
Kirjan tavoitteena on lisätä tietoisuutta kehityksestä, luoda viitekehys kehityksen arvioimiseen sekä luoda alustaa yhteistyölle ja kumppanuuksille liittyen meneillään olevaan muutokseen.
Lyhyesti sanottuna kirja sisältää käytännössä kaikki nykykeskustelun teknologiaan liittyvät teemat, kuten esimerkiksi:
- itseajavat ajoneuvot
- alustateollisuus
- 3D-printtaus
- jakamistalous
- lohkoketjut (blockchains)
- tekoäly
- älykaupungit
- esineiden internet
- bigdata
- päälle puettava internet
- lennokit
- robotiikka
- virtuaalitodellisuus
Teemat kietoutuvat luonnollisesti monin eri tavoin yhteen.
Kirjassa käsitellään monipuolisesti teknologiseen kehitykseen liittyviä yhteiskunnallisia kysymyksiä. Työn väheneminen on tässä kenties se tutuin näkökulma. Toisaalta kirjassa pohditaan esimerkiksi kuinka robotiikka voi vaikuttaa voimakkaasti kehitysmaihin heikentäen niiden halvempaan tuotantoon liittyvää kilpailuetua. Teknologian kehittyminen voi myös heikentää kansalaisten yksityisyyttä tai lisätä eriarvoisuutta sukupuolten välillä.
Yksi kirjan mielenkiintoisimmista kappaleista liittyy hallintoon. Valtaa siirtyy valtiollisilta toimijoilta ei-valtiollisille toimijoille ja verkostoille. Valtaa on aikaisempaa vaikeampi käyttää. Kansalaiset ovat aikaisempaa tietoisempia yhteiskuntien kehityksestä ja toisaalta esimerkiksi sosiaalista mediaa hyödyntämällä on mahdollista mobilisoida nopeasti erilaisia kansanliikkeitä tai tukea erilaisille aloitteille. Brexit lienee yksi hiljattain saatu esimerkki tästä ilmiöstä.
The digital age undermined many of the barriers that used to protect public authority, rendering governments much less efficient or effective as the governed, or the public, become better informed and increasingly demanding in their expectations.
Teknologinen kehitys voi myös tehostaa hallintoa, lisätä sen asiakaslähtöisyyttä ja läpinäkyvyttä. Uusi aikakausi tarvitsee regulaatiota, mutta hallinnonkin on suoritettava tehtäväänsä uudella tavalla. Sen on oltava aikaisempaa ketterämpi, kansalaisia enemmän osallistavampi ja kokeilevampi.
Millä organisaatiot, niin yksityiset kuin julkiset menestyvät uudella aikakaudella? Schwabin mukaan tärkeää on innovatiivisuus ja sopeutuminen. Keskiössä ovat kuluttajien odotukset ja niihin vastaaminen sekä tietoon perustuvat palvelut ja tuotteet, uudenlaiset innovatiivisuutta edistävät yhteistyömuodot ja toimintatavat.
Arviota kirjasta
Schwabin kirja on hyvä ja monipuolinen rautaisannos nyky-yhteiskuntiin ja ihmiskuntaan vaikuttavista teknologiaan kytkeytyvistä megatrendeistä.
Hyvää kirjassa on sen jäsentävä esitystyyli sekä puntaroiva ote. Teknologisen muutoksen myönteisiä ja haasteellisia puolia käydään monipuolisesti läpi. Näkökulmana on kautta linjan se, miten muutokset vaikuttavat yhteiskuntiin ja ihmisten elämään.
Above all, this book aims to emphasize the way in which technology and society co-exist.
Kirjan perusnäkökulmana on se, että kaikkiin kehityskulkuihin liittyy maailmaa parantavia ja toisaalta mustia mahdollisuuksia. Esimerkiksi lennokki voi kuljettaa lääkkeitä, tarjota internet-yhteyden tai se voi olla tuhoa aikaansaava sotakone.
Kirjan vahvuus on sen laaja-alaisuus. Kirja ei tyydy pelkästään kuvaamaan kehityskulkuja vaan siinä pohditaan muutosten vaikutuksia inhimillisen elämän eri osa-alueille ja jopa ihmisyydelle. Jälkimmäiseen liittyy esimerkiksi pohdinta, muuttuvatko robotit ihmisen kaltaisiksi vai saavatko ihmiset robottien piirteitä.
Merkittäviä uusia avauksia kirja ei sisällä, vaan sen ote on pääosin olemassaolevaa tietoa syntetisoiva. Olin oikeastaan yllättynyt, kuinka hyvin perillä olin kirjan teemoista, pelkästään erilaisia tähän tematiikkaan liittyviä blogeja parina viime vuonna lukemalla.
Schwab käy varsin elegantisti ja perusteellisesti läpi megatrendejä ja niiden haasteita. Niin monille kirjoille tyypilliseen tapaan esitettyihin haasteisiin vastaaminen jää melko ohueksi (muutamaan sivuun). Toimenpide-ehdotukset ovat jopa latteita, kuten esimerkiksi kansainvälisen yhteistyön lisääminen ja kokonaisvaltainen ote johtamisessa.
Kirjoittajan tausta ja taustaorganisaation huomioiden kirja toimineekin parhaimmillaan siinä, että se tiivistää kompaktisti nykypäivän johtajille sen, mistä neljännessä teollisessa vallankumouksessa on kysymys. Tässä suhteessa on ihan hyvä, että kirja sisältää myös hyvän annoksen yhteiskunnallisten vaikutusten (esimerkiksi työllisyys, eriarvoisuus, elämänlaatu) arviointia.
Klaus Schwab (2016): The Fourth Industrial Revolution. World Economic Forum.