Elinympäristömme ja elämäntapamme ovat monelta osin muuttuneet terveyden kannalta haitalliseksi. Työ ei kuormita enää entisellä tavalla fyysisesti ja luonnollinen liikkuminen vähenee. Digitaalinen yhteiskunta nostaa esiin uusia palautumiseen liittyviä ongelmia. Saamme ruoasta, juomasta ja makeisista energiaa, jota emme kykene kuluttamaan.
Monet terveysongelmat ja sairaudet olisivat vältettävissä terveyskäyttäytymistä muuttamalla. Ihmisten pitäisi liikkua enemmän, tupakoida ja juoda alkoholia vähemmän, syödä suositusten mukaan ja nukkua enemmän.
Vaikka tietoa terveyskäyttäytymisen merkityksestä ja myös elämäntapamuutosten tekemisestä on runsaasti, muutoksia ei tunnu suuressa mitassa tapahtuvan. Sitä, miksi näin on ja millaisissa olosuhteissa muutokset voivat tapahtua käsitellään Sanna Sinikallion toimittamassa kirjassa Terveyden psykologia.
Kirja jakautuu kahteen osaan ja 12 erilliseen artikkeliin. Ensimmäisessä osassa käsitellään perimän yhteyttä terveyteen, persoonallisuutta ja terveyttä, terveyskäyttäytymiseen vaikuttamista, digitaalisia palveluja terveyskäyttäytymisen muutoksen tukemisessa, asiantuntijuutta terveystiedon välittäjänä.
Toisessa osassa teemoina ovat stressi ja sen hallinta, pitkäaikaissairauteen sopeutuminen, kivun psykologia, syömiskäyttäytymisen psykologia, unettomuus ja sen hoito sekä liikunnan psykologia.
Johdannossa esitetään kiinnostava psykologian kehityksen kaari:
Varhaisen psykologiatieteen kehityksen pontimena olivat sodat, terveydenhuollon kehitys, teollistuminen ja koululaitoksen kehitys: hullujenhuoneiden, vankiloiden, sairaaloiden ja koulujen kehittymisen myötä tarvittiin välineitä asukkaiden dokumentointiin ja vertailuun. Varhainen psykologia oli kärjistäen pahoinvoinnin psykologiaa.
Ennen ensimmäistä maailmansotaa 1900-luvun psykologit olivat kiinostuneita mielisairauksien parantamisesta, yksilöiden tuottavuuden kohentamisesta teollistuvan yhteiskunnan tarpeisiin. Lisäksi oli tarpeen erotella kyvykkäitä ja ei-kyvykkäitä yksilöitä. Toisen maailmansodan jälkeen huomio kiinnittyi mielisairauksien ja pahoinvoinnin (traumat, vammat) arviointiin ja hoitoon.
1950-luvun jälkeen huomio alkoi kiinnittymään hyvinvointiin, kun alettiin tutkia tekijöitä, jotka luovat ja edistävät inhimillistä hyvinvointia, onnellisuutta, luovuutta ja kukoistusta. 1900-luvun lopulla positiivisen psykologian esiinnousun myötä hyvinvointia edistävien tekijöiden tutkimus korostui edelleen.
Toinen kiinnostava johdantoluvussa esitetty jäsentely (Dahlgren ja Whitehead (1991) kertoi terveyteen kokonaisvaltaisesti liittyvistä tekijöistä:
Terveyteen vaikuttavat monet eri tekijät, kuten ikä, sukupuoli sekä synnynnäiset tekijät. Elämäntyyli sekä sosiaaliset verkostot vaikuttavat niiinikään. Elinoloihin liittyviä tekijöitä ovat maanviljely ja ruoan puhtaus, koulutus, työympäristö, työttömyys, vesi ja puhtaus, terveyspalvelut ja asuminen. Lisäksi terveyteen vaikuttavat yleiset sosioekonomiset, kuttuuriset ja ympäristön olosuhteet.
Kirjan laajasta sisällöstä jäi mieleen erityisesti seuraavat asiat:
Antti Latvalan kirjoittamasta artikkelista ilmenee, että perimän rooli on suuri terveyskäyttäytyisen selittämisessä. Geenit selittävät tyypillisesti noin puolet ihmisten välisistä terveyskäyttäytymisen eroista. Suuresta selitysvoimasta huolimatta terveyskäyttäytymistä voidaan muuttaa ympäristöä muuttamalla. Perintötekijöiden merkitystä on tutkittu paljon korkealuokkaisilla asetelmilla (kaksostutkimukset). Tulokset ovat hyvin sofistikoituja, on pystytty esimerkiksi osoittamaan kuinka perimän merkitys on erilainen vaikkapa tupakoinnin aloittamisen ja sen lopettamisen suhteen.
Christina Hakulisen ja Markus Jokelan artikkelissa kerrotaan, että persoonallisuuden piirteillä on tutkimuksissa havaittu yhteyttä terveyskäyttäytymisen eri osa-alueisiin. Esimerkiksi tunnollisuuden on havaittu järjestelmällisesti olevan yhteydessä parempaan terveyteen. Tunnollisilla ihmisillä on myös korkeampi todennäkäisyys olla parisuhteessa ja tunnollisten parisuhteet kestävät pidempään.
Tunne-elämän tasapainoisuus on myös yhteydessä parempaan terveyteen. Tunne-elämältään tasapainoiset ihmiset myös tupakoivat ja käyttävät vähemmän alkoholia. Tämä johtuu siitä, että tupakointi ja alkoholi ovat keinoja käsitellä vaikeita tuntemuksia.
Ulospäinsuuntautuneisuudelle voi olla sekä kielteisiä, että myönteisiä vaikutuksia terveyskäyttäytymiseen. Sosiaalisuus voi johtaa hakeutumaan seuraan, jossa juodaan enemmän tai toisaalta seuraan, jossa liikutaan enemmän.
Anu Linnansaari ja Nelli Hankonen käsittelevät laajassa artikkelissaan terveyskäyttäytymiseen vaikuttamista tarkastelemalla interventioiden suunnittelua ja arviointia. Interventioiden suunnittelussa keskeistä on ongelman huolellinen analyysi, interventioiden käyttäytymistieteellisen perustan määrittäminen, materaalien suunnittelu, käytännön toteutettavuuden varmistaminen, interventioiden vaikutusten ja prosessien arviointi sekä toimeenpano ja levittäminen. Artikkelissa käydään erittäin laajasti läpi erilaisia terveyskäyttäytymiseen ja käyttäytymismuutokseen liittyviä teorioita sekä interventioiden asetelmia.
Janne Huovilan kirjoittamassa kiinnostavassa artikkelissa tarkastellaan, miten asiantuntija toimii uskottavana terveystiedon välittäjänä. Nykypäivänä tietoa on helposti saatavilla ja asiantuntijaa tiedon lähteenä haastetaan aikaisempaa enemmän. Huovila kertoo, millaisilla tekniikoilla asiantuntija voi lisätä viestintäntänsä uskottavuutta (ja näin vaikuttavuutta). Tekniikoita ovat mm. tiheiden kuvausten luominen, tarinallistaminen ja narratiivinen kääntäminen.
Kaiken kaikkiaan kirja on erittäin hyvä asiantuntijoiden kirjoittama yleistajuinen peruskirja terveyden psykologiasta. Kirjasta tulee hyvin selväksi, kuinka monet eri tekijät vaikuttavat terveyteen ja terveyskäyttäytymiseen. Ja ennenkaikkea: kirjassa myös kerrotaan, millaisisilla tavoilla voidaan vaikuttaa terveyteen.
Kokoomateoksille tyypilliseen tapaan kirjan artikkelit ovat hieman epätasaisia sekä laajuudeltaan että laadultaan. Kirja on kuitenkin erittäin suositeltava lukijoille, jotka haluavat perehtyä ajankohtaiseen teemaan vankkaan tutkimustietoon pohjautuvan materiaalin kautta.
Sanna Sinikallio (toim.): Terveyden psykologia. PS-kustannus, Jyväskylä 2019.