Arvio Firstbeat Life-palvelusta

Firstbeatin hyvinvointianalyysi on monille tuttu. Vuosien varrella moni on saanut sen avulla tietoa palautumisesta, stressistä unen ja aktiivisuuden riittävyydestä. Palvelu on sisältänyt myös hyvinvointivalmentajan palautteen. Hyvinvointianalyysin taustalla on pitkä historia ja kokemus ja Firstbeatia voidaan pitää mittaamisen edelläkävijänä.

Markkinoille on viime vuosina tullut uusia puettavia mittausvälineitä, kuten rannekkeita, kelloja ja sormuksia. Kilpailu siis kiristyy ja kuluttajille ja yrityksille on tarjolla erilaisia vaihtoehtoja.

Firstbeatin konseptiin on aikaisemmin kuulunut, että mittaus tapahtuu erillisellä mittavälineellä.  Se ei siis ole kello, ranneke tai sormus joka hankitaan omaksi. Mittausjakso on ollut myös spesifi sovittu jakso, jolloin mittaus tehdään. Firstbeatin mittaustulokset ovat aikaisemmin tulleet jälkikäteen mittavälineen palautuksen jälkeen.

Nyt konsepti on muuttunut. Joitakin viikkoja sitten Firstbeat lanseerasi uuden palvelun, Firstbeat Lifen, joka muuttaa konseptia. Sain mahdollisuuden kokeilla uutta palvelua, seuraavassa muutama kokemus siitä.

Lähtökohdat

Perusasiat ovat ennallaan. Postissa tulee paketti, jossa on on ohjeita, mittausväline sekä elektrodeja mittausvälineen kiinnittämiseksi kehoon.

paketti

paketti2

mittaväline

Uutta on se, että kännykkään ladataan sovelluskaupasta Firstbeat Life-sovellus, jossa täytetään päiväkirjaa, asetetaan tavoitteita, tehdään hyvinvointikysely ja saadaan tuloksia. Iso uudistus on myös se, että tulokset tulevat sovellukseen.

Firstbeat Lifen testaus

Sovelluksen lataaminen sovelluskaupasta sujui hyvin. Sovellukseen laitettiin asetuksia ja omia tietoja ja kaikki tämä kävi hyvin helposti. Näin oltiin valmiita mittaukseen.

Mittalaite kiinnitetään jo tutulla tavalla kehoon, toinen elektodi tulee rintaan ja toinen alemmas. Paidan alle jää lyhyt johto. Mittalaite ei arjen menoa haittaa. Se ei ole vesitiivis, joten suihkussa ja saunassa se on hyvä poistaa. Mittalaitteessa on kirkas ledi, joka osoittaa sen toimintavalmiutta.  Ledi loistaa yön pimeydessä yöpaidan alta.

Sovellus on selkeä ja helppokäyttöinen. Päiväkirjassa on valmiina iso lista erilaisia aktiviteetteja, joita voi poimia omaan päiväkirjaan. Itse laitoin aktiviteetit melko karkealla tasolla (uni, autoilu, työskentely, liikunta jne.). Päiväkirjan täyttäminen oli saatu oikein hyvin toteutettua, eli täyttäminen oli helppoa.

pkirja

pkirja2

Kun mittalaite on kiinni, sitten vain mittaillaan. Itse valitsin kolmen päivän mittauksen normaalina työviikkona (maanantai-keskiviikko). Mittausdata tulee näkyviin mittausjakson päättymisen jälkeen. Kun mittausjakso päättyy, sovelluksessa näkyy ”synkronointi” ja sitten ”analysointi” ja sen jälkeen tulokset ovat näkyvissä.

Analyysin tulokset

Mittauksen jälkeen sovelluksesta on nähtävissä monipuolisesti erilaista dataa. Näkökulmat ovat yhteenveto, stressi, uni ja liikunta. Näkymät ovat samantyyppisiä kuin aikaisemmin Firstbeat Hyvinvointianalyysissä.

Yhteenvedosta ilmenee kokonaispisteet sekä luokitus. Itse sain normityöviikolla pisteet 71/100 ja arvioksi hyvä. Oma tulokseni kuului 30 % parhaimmistoon ikäluokassani ja lisäksi kerrottiin, että tyypillinen pistemäärä ikä- ja sukupuoliryhmässäni 60 pistettä.

analyysi2

Yhteenvedossa on myös ”kehon voimavarat”-osio, jossa näkee käyrän voimavarojen kulumisesta ja palautumisesta mittausjaksolla. Käyrästä näkee hienosti, kuinka työpäivät (ja myös illat) kuluttavat voimavaroja ja kuinka uni yöllä palauttaa niitä.

Lisäksi koko mittausjakson osalta näkyy kuvaaja, jossa näkyy stressin, palautumisen, kevyen aktiiviisuuden ja liikunnan osuudet. Omien työpäivieni osalta näytti siltä, että mittaus osoitti stressipiikkejä oikeisiin kohtiin työpäivissä (erilaiset kokoukset).

analyysi_kokonaisuus

Stressiosiossa on lisätietoa stressistä. Sain pisteet 67/100 ja tyypillinen tulos ikäryhmässä on 57 pistettä. Kuulun parhaimpaan 40 %:iin ikäryhmässä. Stressipisteet tulevat myös mittausjakson eri päiville ja lisäksi esitetään jakaumia stressin määrästä ja palautumisesta.

analyysi4

Unen osalta samalla logiikalla pisteet 92/100 ja tulos erinomainen. Tyypillinen tulos ikäryhmässä on 59 ja niinpä kuulun ikäryhmäni parhaimpaan 10 %:iin. Tämä tulos oli yläkanttiin odotuksista, sillä en ole mikään hyvä nukkuja noin yleisesti. Ehkä tähän osui tavallista parempi unijakso. Palautumisen määrä unen aikana oli hyvä ja laatu kohtalainen.

analyysi_uni

Liikunnan osalta pisteet 53/100 ja tällä saavutin vain ikäluokkani keskitason! Mittausjakson aikana tein maanantaina 5 kilometrin kävelyn, tiistaina 31 km pyöräilyn ja keskiviikkona 21 km pyöräilyn. Vain 31 kilometrin pyöräily nosti pisteet 84:ään ja palkin vihreälle. Esimerkiksi mainittu iltakävely oli ”next to nothing”! Liikunnan suhteen mittausjaksolle osui tavallista vähemmän aktiivinen aika.

analyysi_liikunta

Yhteenveto testistä

Testin perusteella hyvää:

  • helppo käyttäänotto
  • sovelluksen käytettävyys on erittäin hyvä
  • sovellus toimii ja on viimeistellyn näköinen
  • sovelluksen sisältö on laadukasta (hyvinvointikysely, tavoitteet)
  • mittauksen tulokset esitetään havainnollisesti
  • mittauksen tulokset suhteutetaan omaan verrokkiryhmään

Lisäkehitystä toivotaan:

  • tuloksista olisi kiva saada väliaikatietoja esimerkiksi aamuisin
  • elektrodien irrottaminen kehosta voimakkaan liiman vuoksi saattaa olla tuskallista
  • päiväkirjan, tavoitteiden ja hyvinvointikyselyn tiedot jäävät hieman irrallisiksi

Lopuksi

Testaus jätti oikein positiivisen mielikuvan Firstbeat Lifesta. Firstbeat on onnistunut hienosti uudistamaan palveluaan ja säilyttämään siellä aikaisemmin arvokkaiksi koettuja asioita. Kehitettävääkin vielä hieman on, uskon, että edellä mainituissa asioissa nähdään edistystä jatkossa.

Palveluun kuuluu myös hyvinvointivalmentajan palaute, mutta tätä en käyttänyt. Aikaisemmasta kokemuksesta tiedän sen hyvätasoiseksi.

Firstbeatin ideana on myös, että mittaaminen tulisi jatkuvammaksi. Laitetta voi pitää itsellä ja tehdä mittauksia omaan tahtiin.

Eikä tässä vielä kaikki. Tärkeä osa Firstbeat Lifea on sen yrityksille tarkoitettu palvelu, jossa yritys pystyy seuraamaan henkilöstöään kokonaisuutena anonyymiin ryhmätason dataan pohjautuen.

Yrityspuolta palvelusta en ole nähnyt, mutta käsittääkseni esimerkiksi yrityksen HR pystyy tarkastelemaan ryhmätasolla edellämainittuja näkökulmia omasta organisaatiosta ja saamaan vertailutietoa muista yrityksistä. Kuulostaa hyvältä.

Kaiken kaikkiaan siis hyvä kokemus testistä ja kiva nähdä, että Firstbeat on kyennyt tuomaan markkinoille uudistunutta ja täysin uuttakin palvelua.

Firstbeat Life:n verkkosivut.

Hyvinvoinnin mittaamisen trendejä


mittaaminen

Hyvinvoinnin mittaaminen on keskeinen trendi. Osallistuin viime viikolla erään hyvinvointiteknologia-alan yrityksen tilaisuuteen Amsterdamissa. Tilaisuudessa sai hyvän läpileikkauksen siitä, missä alalla mennään. Seuraavassa muutama päällimmäinen mieleen jäänyt asia tilaisuudesta höystettynä eri lähteistä saadulla ajankohtaisella tiedolla. 

Mittaaminen kohdistuu uusille alueille

Hyvinvointiteknologiaa voidaan alkeellisimmillaan hyödyntää askeleiden, sykkeen ja kalorinkulutuksen mittaamisessa.

Sykevälivaihtelun mittaamiseen pystyvillä laitteilla on mahdollista mitata stressiä ja palautumista.

Uudempana mahdollisuutena on mitata veren happisaturaatiota, jonka avulla voidaan tarkastella unen laatua ja havaita mm. uniapnea.

Mittausvälineet ovat tulleet kehityksen myötä tarkemmiksi ja käyttäjälle mukavammiksi.

Dataa tuottavat sensorit voivat olla kelloissa, rannekkeissa, sormuksissa tai vaatteissa.

Liikuntaa harrastavan iloksi mittaaminen ei enää katkea edes uidessa.

Mittaaminen integroituu osaksi ympäristöä

Kokouksessa eräs autovalmistaja kertoi visiosta, jonka mukaan kuljettajan vireystila olisi ajomatkan jälkeen korkeampi kuin matkan alkaessa. Tähän tähtäävät rentoutumista edesauttavat olosuhteet autossa.

Ajamisen turvallisuutta takaa auton järjestelmään integroituva tilannekuva, jossa hyvinvointilaite mittaa kuljettajan vireystilaa. Käytettävissä on lisäksi tietoa auton ulkopuolisista olosuhteista. Olosuhdetiedot voivat olla esimerkiksi säätilaan ja liikenteen sujumiseen liittyviä.

Informaation avulla auton järjestelmä voi suositella kuljettajalle esimerkiksi taukojen pitämistä aikaisempaa tarkempaan informaatioon pohjaten.

Nämä innovaatiot voivat lisätä ammattikuljettajien ja kaikkien autoilijoiden hyvinvointia ja turvallisuutta.

Yleisenä trendinä on siirtyminen sairaanhoidosta terveyden ylläpitämiseen

Hyvinvointilaitteet ovat osa trendiä, jossa siirrytään oireiden hoitamisesta ennaltaehkäisyyn.

Mielenkiintoisina esimerkkeinä vakuutusalalta tilaisuudessa olivat pari ”älyhenkivakuutusta”, joissa hyvinvointiteknologiaa hyödyntämällä mitattiin vakuutuksenottajien elintapoja tarkentaen näin vakuutuksenottajien riskiprofiilia.

Mittaamisen tulokset ja niistä saatava taloudellinen hyöty saattavat kannustaa liikkumaan ja tekemään muita elintapamuutoksia.

Riskiprofiilin tarkentumisesta saatu hyöty on mahdollista palauttaa asiakkaalle hyvityksenä, parempina etuuksina tai muina etuina.

Mittaaminen luo mahdollisuuksia uusille palvelukonsepteille

Mittaaminen mahdollistaa kokonaan uudenalaisia palvelukonsepteja ja liiketoimintamahdollisuuksia.

Datan kerääminen, visualisointi ja analysointi on aikaisempaa helpompaa. Mittauksen toistaminen tai jatkuva mittaaminen luo mahdollisuuden vaikuttavuuden tarkasteluun.

Palvelut voivat kohdistua esimerkiksi fyysisen kunnon, palautumisen, ravinnon tai mielen tasapainon kehittämiseen ja sitä kautta kokonaishyvinvoinnin parantamiseen ja sairastavuuden vähentämiseen.

Geeniteknologian hyödyntäminen on myös ajankohtainen puheenaihe. Geenitestein on mahdollisuus tunnistaa omat elintapariskit. Tällaisella tiedolla saattaa olla merkittävämpi vaikutus elintapojen muuttamiseen kuin mitä yleisemmän tason informaatiolla on.

Hyvinvointiteknologian levinneisyys

Omassa kuplassani lähes kaikilla ihmisillä joiden kanssa olen päivittäin tekemisissä on jonkinlainen hyvinvointilaite. Mutta miltä laitteiden levinneisyys näyttää saatavilla olevien lähteiden valossa?

  • Vuonna 2016 maailmassa oli 525 miljoonaa puettavaa laitetta, jotka pystyvät kytkeytymään internetiin. Laitteiden  määrä maailmassa oli 722 miljoonaa vuonna 2919. Suurimmat markkinat ovat Pohjois-Amerikka ja Aasia (lähde).
  • Yhdysvalloissa joka neljännellä aikuisella on jonkinlainen puettava älylaite. Laitteet kiinnostavat enemmän nuorempia ikäryhmiä, mutta terveyteen liittyvien ominaisuuksien myötä myös vanhemmat ikäryhmät ovat kiinnostuneita niistä. Älykellojen markkinaosuus kasvaa ja yksinkertaisten laitteiden markkinaosuus laskee (lähde).
  • Uudempana trendinä ovat kuulemiseen liittyvät laitteet (hearables), jotka  voivat suodattaa äänimaisemaa, välittää viestiä tai tehdä erilaisia mittauksia (lähde).
  • Älyominaisuudet tulevat myös perinteisiin kelloihin (lähde).

Hyvinvointiteknologiaan levinneisyydestä tai teknologiaan suhtautumisesta ei ole Suomessa kovin runsaasti tietoa. Viime kesänä julkaistiin kuitenkin Sitran ja eri järjestöjen yhteisen Kestävä terveydenhuolto-hankkeen toteuttama kyselytutkimus, jossa on paljon mielenkiintoisia perustietoja. Seuraavassa tiivistän raportin keskeistä antia.

Kyselytutkimuksen mukaan 38 % suomalaista on käyttänyt omatoimisesti hyvinvointiteknologiaa. 44 % niistä, jotka eivät olleet käyttäneet hyvinvointiteknologiaa, olisivat valmiita kokeilemaan sitä.

Suurinta kiinnostusta kohdistuu fyysisen aktiivisuuden mittaamiseen (68 % on mitannut tai olisi kiinnostunut). Toiseksi eniten kiinnostaa ruokavalion tarkastelu (39 %). Kolmanneksi eniten kiinnostaa sairauden tilaan liittyvä mittaaminen (32). Palautumisesta on kiinnostunut 24 % vastaajista ja geenitestien teettämisestä 20 %.

Erot taustamuuttujien suhteen ovat mielenkiintoisia.

Naiset ovat miehiä kiinnostuneempia mittaamisesta, ainoastaan palautumisen tarkastelussa miesten kiinnostus on korkeampaa kuin naisten keskuudessa.

Eri ikäryhmiä tarkasteltaessa havaitaan, että 25-44 vuotiaat ovat mittaamisesta kaikkein kiinnostunempia. Kuitenkin esimerkiksi fyysisen aktiivisuuden mittaaminen kiinnostaa myös vanhimpia ikäryhmiä.

Nuorimmat ikäluokat (25-34-vuotiaat) ovat kaikkein kiinnostunempia geenitestien tilaamisesta.

Suurimmat motivaatiotekijät mittaamisen suhteen liittyvät haluun parantaa omaa jaksamista, vointia ja terveyttä. Toinen keskeinen motivaattori on jonkin tavoitteen saavuttaminen.

On kiinnostavaa huomata, että mittaamisen motivaatiotekijät ovat pääsääntöisesti itsestä lähteviä: terveydenhuollon ammattilaisen tai muun tahon suositus ei ole kovin merkittävä motivaattori.

Yli puolet kokee hyötyneensä paljon tai melko paljon mittaamisen antamasta informaatiosta. Hyödyt liittyvät fyysisen aktiivisuuden lisääntymiseen ja liikuntasuoritusten parantamiseen.

Noin 70 % näkee positiivisena ”MyDatan” hyödyntämisen terveydenhuollon tilanteissa. Lähes 90 % näkee, että jokaisella tulisi olla mahdollisuus hallinnoida omaa dataansa. Lähes yhtä moni pitää tärkeänä, että yksilön kaikki terveystieto kertyy samaan paikkaan.

Lopuksi

Kehitys hyvinvointiteknologian alueella on nopeaa ja se saa muun muassa seuraavanlaisia muotoja:

  • laitteiden ominaisuudet lisääntyvät
  • laitteita on aikaisempaa enemmän käytössä
  • laitteet integroituvat ympäristöön (esimerkiksi autot, työympäristöt)
  • laitteet mahdollistavat uudenlaisia tuotteita ja palveluja

Hyvinvointiteknologian kehittyminen antaa monenlaisia mahdollisuuksia. On tärkeää, että aihepiiriä tutkitaan muun muassa vaikuttavuuden ja eriarvoisuuden näkökulmasta.

On myös tärkeää, että laitteiden käyttöön liittyvistä pelisäännöistä esimerkiksi työelämäkontekstissa käydään keskustelua. Tietosuoja ja -turva ovat ehdottoman tärkeitä. Samalla on kuitenkin syytä varmistaa, että saamme uudesta teknologiasta apua keskeisten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen.

Kuva: Unsplash.

Fibion-analyysi istumisen ja arkiaktiivisuuden mittaamiseen

Tutkimusten mukaan suomalaiset liikkuvat liian vähän. Fyysistä inaktiivisuutta lisää työn muutos, jossa fyysinen työ vähenee ja istumatyö lisääntyy. Hyödyllistä arkiliikuntaa saattaa olla vaikea yhdistää työhön tai vapaa-aikaan.  Kehityssuunnilla on merkittäviä kansanterveydellisiä vaikutuksia. Ennen kesää sain mahdollisuuden kokeilla suomalaisen Fibionin tarjoamaa anturia ja palvelua, jolla omaa istumista ja arkiaktiivisuutta on mahdollista arvioida.

fibion

Fibion-mittalaite on kuvassa näkyvä valkoinen, noin peukalonkynnen kokoinen muovikotelossa oleva anturi. Mittausjaksolla laitetta pidetään housujen etutaskussa. Jos se ei ole mahdollista, laitetta pidetään reiteen kiinnitettävässä erityisessä hihnassa.

Erillinen mittalaite on juuri Fibionin juju, eli taskussa/reidessä oleva laite on mittauksessaan tarkempi kuin esimerkiksi ranteessa oleva anturi.

Itse palvelu toimii niin, että Fibionin verkkosivulta tilataan palvelu ja mittalaite tulee postissa kotiin tai työpaikalle. Mittauksen jälkeen mittalaite palautetaan palautuskuoressa ja yksilöllisen palautteen voi myöhemmin katsoa verkossa videona.

Raportti on innovatiivinen ja käyttäjäystävälinen. Tarkoitan tällä sitä, että dataa ei esitetä suoraan perinteisillä usein käytettävillä kuvaajilla. Raportti on myös hyvin visuaalinen, numerot ovat vain sivuosassa.

fibion2

fibion3

Ylemmässä kuvassa esitetään neljällä kehällä neljän mittauspäivän kulkua. Kuvan oikeassa reunassa on yhteenvetoa siitä, kuinka paljon mittausjaksoon on kuulunut pitkiä istumis- tai seisomisjaksoja ja missä määrin aktiivisuutta.

Alemmassa kuvassa on esitetty energiankulutusta mittausjaksolla jakautuen erilaisiin aktiivisuusluokkiin. Tässäkin oikealla näkyy yhteenvetotietoja.

Kuvaajia on muitakin liittyen esimerkiksi tavoitteiden saavuttamiseen.

Tästä linkistä voi tarkastella interaktiivista raporttia (Paulin kokeilujakson data). Interaktiivista raporttia tarkastelemalla huomaa, että mittausdata taipuu monenlaiseen näkökulmaan.

Käyttäjän mahdollisesti tarvitsemat ohjeet on integroitu hienosti raportin eri osien päälle. Raportin tiivistelmät, eli avainkohdat omalla kohdalla saa myös helposti esiin ja tarvittaessa printiksi.

Beta-versiona Fibionilla on jo olemassa uusi raportti, jossa on enemmän kieliversioita ja kattavampi yhteenveto.

Alla on esimerkki videopalautteesta (tämä esimerkkki ei ole minun datastani). Itse sain palautteen henkilökohtaisesti Skypellä.

Fibion-kokemukset

Laite tuli siis kotiin postissa. Mittauksen aloittaminen oli helppoa ja pidin laitetta mukanani neljä päivää, jotka sisälsivät itselleni tyypillistä pendelöintiä töihin ja työskentelyä toimistolla. Jälkiviisaasti voi sanoa, että olisi kannattanut ottaa mittausjaksoksi kokonainen viikko, jotta olisin saanut mukaan myös viikonlopun runsaine liikuntasessioineen.

Omaan mittausjaksooni osui tavallista vähemmän treeniä. Harvinaisten välipäivien lisäksi unohdin ottaa mittarin mukaan pyörälenkille, joka olisi antanut mielenkiintoista dataa.

Mittaus sujui kuitenkin hyvin ja laitteella oli kiva briljeerata työpaikalla aiheuttamalla hämmennystä tyyliin:

Mikä uusi laite Sulla nyt taas on?  

Mitä tää mittaa?

Ikävä juttu mittajaksolla oli siis se, että unohdin ottaa mittarin mukaan yhden liikuntasuorituksen ajaksi.

Toinen ikävä juttu oli se, että kauppareissulla kauppakasseja raahatessani pudotin mittalaitteen verkkareiden taskusta kaupan parkkipaikalle. Pahaksi onneksi vielä astuin laitteen päälle. Ilmeisesti laite ei kuitenkaan tästä hajonnut, koska datan kertyminen jatkui.

Mittausjakson jälkeen palautin laitteen postissa. Parin päivän päästä sain ilmoituksen, että raporttini on valmis.

Omaa saamattomuuttani oli se, että palautetilaisuuden ajankohdan sopiminen venyi ja tilaisuus oli paljon myöhemmmin Skypellä. Palaute oli erittäin asiantunteva, perustui tutkimuksiin ja sain paljon vinkkejä.

Omat tulokseni näyttivät hyvin omat riskini, kuten pendelöinnin ja junassa istumisen ja toisaalta pitkäkestoiset kokoukset. Toisaalta minulla oli näiden riskien vastapainoksi myös arkiliikuntaa työmatkakävelyn ja muun liikkumisen muodossa.

Pohdintaa

Fibion-testi oli todella mielenkiintoinen ja silmiä avaava. Raportti paljastaa lahjomattomasti toimistotyöläisen jämähtämisen paikalleen kokousten ajaksi.

Analyysi saattaa myös paljastaa piirteitä yrityskulttuurista, eli onko työpaikalla tapana pitää pitkiä istumakokouksia.

Fibion sopii yksittäiselle työntekijälle, joka haluaa tarkastella omaa tilannettaan. Erityisesti riskiryhmiin kuuluville se saattaa tarjota valaisevan näkemyksen. Riskiryhmiä on helppo löytää nykyisessä työelämässä, jossa työskentely tapahtuu paljolti koneen ääressä.

Laite ja palvelu sopii myös hyvin apuvälineeksi, jos yritys haluaa pysähtyä tarkastelemaan omaa kulttuuriaan kokouskäytäntöjen suhteen. Näkökulmia voivat olla yksilöllisen työn tekemisen tapojen lisäksi esimerkiksi kokousten määrät ja istutaanko niissä pitkään ilman keskeytyksiä.

Palvelu saa minulta kiitosta konseptistaan, raportin monipuolisista ominaisuuksista, asiantuntijan palautteesta sekä verkkosivuilla olevasta runsaasta informaatiosta. Hyvää on myös tutkimuksellinen pohja.

Itse jään pohtimaan mittalaitteen ”irrallisuutta” verrattuna ranteeseen kiinnitettävään laitteeseen tai sormukseen. Muistetaan tässä kohden toki, että mittari reidessä/taskussa on juuri se juttu, jolla saadaan tarkkuutta mittaukseen. Mutta jos laite olisi arvokkaampi (en tiedä kuinka arvokas se on), se varmastikin kiinnitettäisiin jollakin klipsillä taskuun.

Laitteen irrallisuus saattaa johtaa siihen, että laitteen mukaanottaminen unohtuu, kun vaihtaa esimerkiksi vaatetusta.

Plussat:

  • toimiva palvelukonsepti
  • perustuu tutkimukseen
  • raportin visuaalisuus
  • raportin informatiivisuus
  • asiantuntijan palaute
  • verkkosivujen (erityisesti blogin) informatiivisuus

Miinukset

  • irrallinen mittalaite saattaa aktiivisessa menossa pudota tai se saattaa unohtua ja jopa hukkua

Sidonnaisuudet: Sain Fibionilta kokeilumahdollisuuden ja palautteen ilmaiseksi.