Sosiaalisen median hyödyntäminen asiantuntijan työssä on edelleen melko uusi ilmiö. Tätä ilmentävät erilaiset pyrkimykset, joilla yhä useampaa asiantuntijaa houkutellaan mukaan tviittaamaan tai bloggaamaan. Toisaalta on asiantuntijoita, joille sosiaalisen median hyödyntäminen on yhtä luontevaa kuin Hesarin lukeminen. Seuraavassa pohdin omaa yksinkertaista “strategiaani” sosiaaliseen mediaan liittyen.
Tärkein sisällöntuotanto tapahtuu blogeissa. Kirjoitan työpaikan blogiin, tähän blogiin ja lisäksi satunnaisiin vierailijablogeihin. Lisäksi minulla on blogi, jossa keskityn enemmän harrastusasioihin.
Omat sisällöt
Sisällöt ovat pääosin työelämäaiheita tai erilaisia kirja-esittelyjä. Erilaisten laitteiden (kuten Oura-hyvinvointisormuskseen tai Polar Loop-aktiivisuusmittariin) liittyvät käyttäjäarviot ovat osoittautuneet melko suosituksi sisällöksi. Hakukoneet löytävät hyvin tunnetut tuotemerkit ja ihmiset googlaavat käyttäjäarvioita kun harkitsevat laitteiden hankkimista.
Sisällöt blogikirjoituksiin tulevat ajankohtaisista aiheista tai “suunnitelman” mukaan. Suunnitelmani koostuu kirjoitusideoita sisältävästä listasta (Wunderlist), jota puran, kun aikaa kirjoittamiseen on. Kirjoitusideoita syntyy eri tilanteissa. Kaikki ideat eivät päädy julkaistuksi tekstiksi saakka.
Pyrin bloggaamaan kerran viikossa. Toisaalta stressiä ei tule, jos syystä tai toisesta julkaiseminen jää väliin. Pahinta on väkisin ulkopäin annetun aikataulun mukaan kirjoitettu teksti, jossa ei ole mitään uutta ja johon en itsekään ole tyytyväinen.
Aikaisemmin jaoin omaa kirjoitustani Twitterissä aika innokkaasti moneen kertaan. Ajastin jakoja ja niin edelleen. Nyt kerta tai pari riittää. Joskus saatan jakaa kirjoitusta uudestaan, jos se ei ole saanut mielestäni ansaitsemaansa huomiota (hymiö).
Pääosin jaan Twitterissä siis “asiasisältöjä” tai tartun keskusteluun. Toisinaan tviittaan enemmän tai vähemmän onnistuneita sutkautuksia.
Seurailen eri postausten suosiota Google Analyticsilla päällisin puolin niin, että tiedän kuinka eri kirjoitukset ovat tässä valossa “menestyneet”. Hakukoneoptimointia teen sen verran kuin WordPressin asiaan liittyvät työkalut siihen ohjaavat. Eli täytän metasanat ja muut. Tuntuu siltä, että sisältöni löytyvät aika mukavasti Googlella.
Parhaiten “viraaliksi menevät” jutut, jotka liittyvät asiantuntijatyöhön tai sosiaaliseen mediaan. Tämä tietenkin johtuu siitä, että omassa kuplassani on eniten näistä teemoista kiinnostuneita. Työelämäaihe on itsessään siitä hyvä, että se koskettaa laajaa yleisöä.
Sisältöjen jakaminen ja keskustelun seuraaminen
Yritän pitää riman sopivan korkealla siinä, mitä kirjoituksia jaan. Hyvä uusi näkökulma tai sisältö ansaitsee tulla jaetuksi. En jaa automaattisesti minkään tahon tai kenenkään yksittäisen henkilön bloggauksia tai muita sisältöjä. Työpaikan blogin runsaasta tarjonnasta jaan kirjoitukset, jotka liittyvät eniten omaan teema-alueeseeni.
Paras palaute on tullut kollegalta, joka sanoi katsovansa Twitter-tililtäni, mitä kannattaa lukea.
Toisinaan pingaan tviitteihin kollegoita, joita uskon jutun kiinnostavan. Tätäkin olen ehkä hieman vähentänyt.
Twitteriä käytän ajankohtaisen keskustelun seuraamiseen. En käytä listoja, seuraan hashtageja, jos jotain erityistä on sattunut. Otan uusia henkilöitä seurantaan, kun törmään mielenkiintoisiin. En juurikaan poista henkilöitä seurannasta.
Seuraan yli 100:aa blogia Feedlyllä. Puran Feedlyn “katiskaan” jääneet kirjoitukset päivittäin ja jaan parhaimmat kirjoitukset, yleensä illansuussa tai illalla kun minulla on lukuhetki. Jakamani kirjoitukset liittyvät yleensä työelämään tai sen johonkin osa-alueeseen. Toisinaan mikään päivän bloggaus ei ylitä omaa jakamiskynnystäni.
Luen paljon muitakin juttuja, liittyen esimerkiksi markkinointiin, viestintään, digitalisaatioon ja tekoälyyn. En kuitenkaan jaa näitä teemoja koskevia kirjoituksia kuin harvoin, koska ne eivät ole omaa teema-aluettani, vaan asioita, joita lähinnä opiskelen.
Laadukkaiden blogien määrä on mielestäni kasvanut On myös joukko blogeja, joissa on todella huippua sisältöä. Toisaalta on blogeja, jotka ovat matkan varrella lopettaneet tai hiipuneet.
SlideShare ja LinkedIn ammatilliseen käyttöön
SlideShareen laitan lähes kaikki pitämäni esitelmät. Jos pidän jonkun täsmälleen saman esitelmän kuin jonka olen jo aiemmin pitänyt ja jakanut, en laita sitä useampaan kertaan jakoon. SlideSharessa muutamat esitelmät ovat saaneet ihan mukavasti huomiota osakseen.
SlideSharesta on myös hyvä jakaa esitelmää myöhemmin, jos se liittyy johonkin uudempaan virinneeseen keskusteluun. SlideSharessa on myös aika hyvät statistiikat.
LinkedIn on omalla kohdallani nousussa. Jokin aika sitten LinkedIn tuntui vaisulta, (sen isomman päivityksen jälkeen), mutta nyt jotkut jakamani jutut ovat levinneet aika hyvin LinkedInin ammatillisessa verkostossa.
Kokeilin kerran pari kirjoittaa LinkedInin “blogiin”, mutta en oikein ymmärtänyt mitä etua siitä olisi ollut ja palasin omalle blogialustalle.
Facebook on edelleen enemmän henkilökohtaisessa käytössä, mutta jaan siellä myös kirjoituksiani, koska ne eivät oikeastaan koskaan ole niin spesifin ammatillisia. Instagramia jaksan käyttää lähinnä kesäisin kun ympäristö on valokuvauksellisempi. Snapchatia en ole oikein edes kokeillut. YouTube-kanava löytyy, mutta siellä on lähinnä harrastuksiin liittyviä kokeiluja.
Sosiaalisen median hyödyt
Ainakin viisi hyötyä voidaan tunnistaa.
Ensinnäkin, pystyn seuraamaan helposti erilaisia ajankohtaista keskustelua blogeista ja perinteisen median kanavista. On itse asiassa hämmentävää, kuinka hyvin ajan hermolla pysyy seuraamalla Twitteriä ja sopivia blogeja. Usein esimerkiksi erilaisissa seminaareissa (jotka ennen olivat keskeisiä paikkoja tiedon jakamiseen) kuullut asiat ovat jo moneen kertaan tuttuja sosiaalisesta mediasta.
Toiseksi, olen laajentanut omaa yleisöni. Puhe kymmenille tai parille sadalle saa aivan uuden yleisön kun esityksen jakaa SlideSharella tai kirjoittaa siihen liittyvän bloggauksen. Jutun elinkaari myös pitenee: kun esitelmä loppuu (toivottavasti) aplodeihin, verkossa oleva sisältö kiinnostaa kauemmin.
Kolmanneksi, olen saanut esitelmäpyyntöjä niin, että kysyjät ovat löytäneet verkosta blogini tai esitelmämateriaalini ja halunneet vastaavan esityksen tilaisuuteensa. Tämä ei ole mitenkään erityisen runsasta, mutta sitä tapahtuu.
Neljänneksi, olen saanut kommentteja kirjoituksiini ja esitelmiini. Eli vuorovaikutteisuus on lisääntynyt.
Viidenneksi, kirjoittaminen on hauskaa, rentouttavaa ja hyödyllistä itsessään. Se selkeyttää ajatuksia ja hioo omaa kirjoitustaitoa, jota työelämässä tarvitaan.
Pitääkö suunnitella?
Yksinkertaistettuna olen sitä mieltä, että asiantuntijan kohdalla sosiaalisen median käytöstä ei kannata tehdä liian monimutkaista. Lähtökohtana on se, että on jotakin sanottavaa, josta tulee sisältöä. Sitten vain sanotaan se. Julkaisemisessa ja jakamisessa on pieniä niksejä, joita oppii ajan myötä itse ja muita seuraamalla.
Mielestäni sisältö on kaiken lähtökohta. Ilman sisältöä sosiaalisen median läsnäolo jää ohueksi. Koska asiantuntija tuottaa sisältöä tai hän on sen äärellä, asiantuntija on erityisen hyvässä asemassa sosiaalisen median hyödyntämisen suhteen.
Hyviä viestintään ja sosiaaliseen mediaan liittyviä blogeja, joista asiantuntija voi hyötyä omassa “someilussaan”, ovat mm. Somecon blogi, Ellun kanojen blogi, Viestijät-blogi, Kaskas-median blogi sekä Wau.fi-sivusto.
Asiantuntijan, joka haluaa hyödyntää sosiaalista mediaa työssään, kannattaa myös seurata alan ammattilaisia. Niitä löytyy edellä mainituista blogeista. Omalla kohdallani seuraamiani ammattilaisia on iso joukko, mutta mainitaan tässä kaksi, eli Katleena Kortesuo ja Marko Suomi.
Tviittaa tämä teksti
Jos pidit tästä tekstistä, alta voit valita sopivan tviitin, jolla voit jakaa tekstin omalle verkostollesi.
[tweetthis]Asiantuntijatyössä sosiaalisen median käyttö on hauskaa ja hyödyllistä. [/tweetthis]
[tweetthis] Viisi hyötyä sosiaalisen median käytöstä asiantuntijatyössä. [/tweetthis]
[tweetthis]Asiantuntija, miten hyödynnät sosiaalista mediaa työssäsi? [/tweetthis]
Aikaisempia kirjoituksiani samasta aihepiiristä löytyy tästä ja tästä.
Kuva: Pauli Forma.