Koirakin ihmettelee kun pomo on lähettänyt sähköpostia illalla.
Tällä viikolla Suomessakin uutisoitiin Ranskassa voimaan astuneesta laista, joka rajoittaa työsähköpostien lukemista työajan ulkopuolella.
Teema on kiinnostava, koska siinä tiivistyy monia ajankohtaisia työelämän ja työhyvinvoinnin ilmiöitä ja haasteita. Kyse on ainakin työn tekemisen irtautumisesta ajasta ja paikasta, perheen ja työn yhteensovittamisesta ja palautumisesta.
Epäsovinnaisiin aikoihin lähetettyihin sähköposteihin saattoi ehkä jossain vaiheessa liittyä tietynlaista heroismia. Katsokaa, täällä minä teen töitä viikonloppuna tai illalla!
Legendat kertovat kuinka johtaja lähetteli sähköpostia viikonloppuisin tai kello 03.00 yöllä.
Tällainen ajattelutapa on kuitenkin jäämässä marginaaliin, koska tietoisuus palautumisen tärkeydestä yleistyy.
On tietysti olemassa töitä ja ammatteja, joissa työtehtäviin kuuluu olla tavoitettavissa ja päivystämässä. Erityisesti asiantuntijatyössä työn ja vapaa-ajan välinen raja rikkoutuu kuitenkin helposti ei-toivotulla tavalla. Sama pätee monissa johtotehtävissä, joissa odotetaan tavoitettavuutta ympärivuorokautisesti.
Sähköpostikuormaa voidaan säädellä työyhteisötason pelisäännöillä ja omilla valinnoilla.
Miten työsähköpostin kanssa kannattaa toimia?
Hyviä prinsiippejä työsähköpostin kanssa toimimiseen ovat mielestäni seuraavat:
- Viestittely työasioissa tapahtuu pääsääntöisesti työaikana.
- Iltaa on tärkeämpi suojata kuin aamua.
- Erityisesti viikonloput ja lomat pitää rauhoittaa.
- On hyvä sopia työyhteisön pelisäännöistä sähköpostin suhteen.
- Erityisesti kuormittavat asiat otetaan esille työaikaan (mieti onko sähköposti ylipäätään oikea väline näissä tapauksissa).
- Jos joudut viestimään epäsovinnaiseen aikaan, panosta viestin ”laatuun” eli mieti viestin muotoa.
- Sovi itsesi kanssa, missä määrin avaat työmeilejä epäsovinnaisiin aikoihin.
Muutama kommentti edellä olevaan listaan. Illan ja viikonlopun suojeleminen liittyy erityisesti palautumisen varmistamiseen. Illalla tai viikonloppuna saatu ”nakitus” tai muuten stressaava työviesti heittää ajatukset työraiteelle ja vaikkapa unen saaminen illalla kärsii. Kaikkein ”pyhimpiä” ovat lomat ja viikonloput.
Aamun ”vapaa-aikaa” ei mielestäni ole tarpeen erityisesti varjella. Työasioihin kuitenkin aletaan orientoitua heräämisen ja aamutoimien jälkeen.
Sähköposti voi tuoda tietoa, se voi sisältää kysymyksen tai se voi sisältää tehtävän. Myös tätä kautta voi ajatella työajan ulkopuolella lähetettyä sähköpostia. Tarvitseeko viestin saaja tietoa juuri nyt illalla vai vasta huomenna? Riittääkö se, jos saan vastauksen kysymykseeni huomenna? Käynnistyykö tehtävän suorittaminen illalla vai vasta työpäivän aikana?
Kyse on pitkälti myös itsensäjohtamisesta, josta puhutaan esimerksi tässä kirjoituksessa. Ilman pelisääntöjä ja sitä, että muut noudattavat hyvää tapaa sähköpostittelussa, itsensäjohtaminen on kuitenkin vaikeaa.
On hyvä myös joustaa
Samalla kun on hyvä pohtia rajoja ja sopivaa käytöstä, on hyvä antaa jokaiselle mahdollisuus toimia oman aikataulunsa mukaan. Joskus työsähköpostien läpikäyminen illalla saattaa ainakin toisinaan olla ainoa mahdollinen ajankohta. Postit muille voi kuitenkin ajastaa tai tallentaa luonnoksiksi ja lähettää myöhemmin parempaan aikaan.
Toisaalta on hyvä muistaa, että yrityksillä ja organisaatioilla on erityistilanteita, jolloin pitää toimia ohi ”rauhanajan” sääntöjen. Kun organisaation päivittäiseen johtamiseen liittyvä kulttuuri on edellä tapaillun kaltainen ja kunnossa, on erityistilanteissa helppoa toimia tilanteen edellyttämällä tavalla.