{"id":1032,"date":"2016-07-17T14:04:56","date_gmt":"2016-07-17T11:04:56","guid":{"rendered":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/?p=1032"},"modified":"2016-07-17T18:14:06","modified_gmt":"2016-07-17T15:14:06","slug":"robots","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/robots\/","title":{"rendered":"Rise of the Robots (Martin Ford)"},"content":{"rendered":"<p><a title=\"riseoftherobots\" href=\"https:\/\/www.flickr.com\/photos\/pforma\/28234758902\/in\/dateposted-family\/\" data-flickr-embed=\"true\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignright\" src=\"https:\/\/c7.staticflickr.com\/9\/8597\/28234758902_cec3d35bbb.jpg\" alt=\"riseoftherobots\" width=\"182\" height=\"277\" \/><\/a><script src=\"\/\/embedr.flickr.com\/assets\/client-code.js\" async=\"\" charset=\"utf-8\"><\/script><\/p>\n<p>Teknologian kehittyminen on aina vaikuttanut tarvittavan ihmisty\u00f6panoksen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n. Ty\u00f6t\u00e4h\u00e4n olisi ihmisille tarjolla enemm\u00e4n ilman leikkuupuimureita, kaivureita ja tietokoneita.<\/p>\n<p>Teknologian kehittyminen on my\u00f6s aina aiheuttanut pelkoja ja ep\u00e4luuloja. Esimerkiksi 1700- ja 1800-lukujen taitteissa ns. <a href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Luddiitit\"><em>luddiitit <\/em><\/a>vastustivat tekstiiliteollisuuden koneellistumista. Tapahtumat eskaloituivat v\u00e4kivaltaisiksi.<\/p>\n<p>My\u00f6s ty\u00f6n loppumisesta on puhuttu aikaisemminkin. N\u00e4in ei kuitenkaan ole toistaiseksi k\u00e4ynyt. Miksi puhe on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 vilkkaampaa? Miksi t\u00e4m\u00e4 aika olisi erilainen?<\/p>\n<p>Teknologia kehittyy nopeammin ja erilaiset teknologiat kytkeytyv\u00e4t uusin tavoin yhteen. Kehitys mahdollistaa, ett\u00e4 teknologian avulla suoritetaan aivan uudenlaisia teht\u00e4vi\u00e4, joiden tekemiseen aikaisemmin tarvittiin selke\u00e4sti ihmist\u00e4. Koneet osaavat enemm\u00e4n ja ne oppivat yh\u00e4 nopeammin uusia asioita.<\/p>\n<p>T\u00e4h\u00e4n tematiikkaan\u00a0<strong>Martin Ford<\/strong> pureutuu kirjassaan.\u00a0Kirjan n\u00e4k\u00f6kulmana on p\u00e4\u00e4osin se, miten teknologian kehittyminen vaikuttaa tarjolla olevan ty\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n. Ja lopputulemana on se, ett\u00e4 vaikutukset ovat merkitt\u00e4v\u00e4t. Keskeist\u00e4 on se, ett\u00e4 vaikutukset eiv\u00e4t kohdistu en\u00e4\u00e4 vain v\u00e4h\u00e4n koulutusta vaativiin ty\u00f6teht\u00e4viin, vaan vaikutukset ulottuvat yh\u00e4 usemmin my\u00f6s erilaisiin asiantuntijat\u00f6ihin.<\/p>\n<p>Robottien etenemist\u00e4 asiantuntijateht\u00e4viin edist\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 n\u00e4iss\u00e4 t\u00f6iss\u00e4 ty\u00f6 on korostetusti tiedon k\u00e4sittely\u00e4, eli juuri sit\u00e4 miss\u00e4 kone on parhaimmillaan. \u00a0Bigdata ja koneoppiminen viev\u00e4t kehityst\u00e4 nopeasti eteenp\u00e4in.\u00a0<\/p>\n<h3>Vaikutukset eri toimialoille<\/h3>\n<p><strong>Tavaroiden valmistuksessa<\/strong> robotisaation vaikutukset eiv\u00e4t ole kovinkaan merkitt\u00e4v\u00e4t, koska tuotanto on jo (USA:ssa) varsin pitk\u00e4lle automatisoitu. Monissa kohdin ihmisen vastuulla edelleen olevat teht\u00e4v\u00e4t liittyv\u00e4t tuotantoprosessien kohtiin, joita ei toistaiseksi ole voitu automatisoida. T\u00e4llaiset kohdat tuotannossa v\u00e4henev\u00e4t kuitenkin koko ajan teknologisen kehityksen my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n<p><strong>Ruoanvalmistuksessa<\/strong> erityisesti pikaruoan tuotantoa ja &#8221;tarjoilua&#8221; voidaan automatisoida. Yhdysvalloissa on yrityksi\u00e4, joissa hampurilaisten valmistus tapahtuu t\u00e4ysin automaattisesti. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n <strong>McDonalds<\/strong> ty\u00f6llist\u00e4\u00e4 maailmanlajuisesti 1.8 miljoonaa ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4 34 000 ravintolassa. Koneellistamisen potentiaali ja vaikutukset pikaruokabisneksen ty\u00f6paikoille ovat siten merkitt\u00e4v\u00e4t. Hampurilaisten valmistuksen ja tilauksen automatisoinnin j\u00e4lkeen hampurilaisravintolassa ei tarvita paljoakaan ty\u00f6voimaa.<\/p>\n<p><a title=\"mcd_amsterdam\" href=\"https:\/\/www.flickr.com\/photos\/pforma\/28255588432\/in\/dateposted-family\/\" data-flickr-embed=\"true\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/c1.staticflickr.com\/9\/8243\/28255588432_14366ee6f4.jpg\" alt=\"mcd_amsterdam\" width=\"500\" height=\"311\" \/><\/a><script src=\"\/\/embedr.flickr.com\/assets\/client-code.js\" async=\"\" charset=\"utf-8\"><\/script><\/p>\n<p><em>Annosten tilausautomaatti McDonaldsilla Amsterdamissa. Itsepalveluna tehdyn tilauksen j\u00e4lkeen annokset voi noutaa tiskilt\u00e4 annoksen numerolla. Kuva: Pauli Forma.<\/em><\/p>\n<p><strong>Maanviljelyksess\u00e4<\/strong> ihmisi\u00e4 on tarvittu pitk\u00e4\u00e4n poimimaan herk\u00e4sti vahingoittuvia hedelmi\u00e4 ja marjoja puista ja pensaista. Syyn\u00e4 on se, ett\u00e4 hedelm\u00e4t ovat monimuotoisia ja niit\u00e4 on vaikea hahmottaa puista erilaisista asennoista. Uudet kehittyneemm\u00e4t robotit osaavat kuitenkin hahmottaa poimittavat hedelm\u00e4t ja my\u00f6s k\u00e4sitell\u00e4 niit\u00e4 vaurioittamatta.<\/p>\n<p><strong>Kaupan alalla<\/strong> robotit oppivat pakkaamaan ja l\u00e4hett\u00e4m\u00e4\u00e4n verkkokaupan l\u00e4hetyksi\u00e4. Ne voivat my\u00f6s tehd\u00e4 \u00f6isiss\u00e4 myym\u00e4l\u00f6iss\u00e4 inventaarioita. Itsepalvelukassat ovat lis\u00e4\u00e4ntym\u00e4ss\u00e4 Suomessakin. Seuraava askel on, ett\u00e4 asiakkaat maksavat tuotteet k\u00e4nnyk\u00f6ill\u00e4\u00e4n luettuaan ensin niiden koodit.<\/p>\n<p><strong>Itse ajavat autot<\/strong> ovat olleet paljon julkisuudessa Suomessakin.\u00a0K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kaikki merkitt\u00e4v\u00e4t autonvalmistajat kehitt\u00e4v\u00e4t t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 omaa itse ajavaa autoaan. Toistaiseksi riskit (onnettomuudet) her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t huolta, mutta turvallisuus ja varmuus kehittyv\u00e4t nopeasti. Robottiautoista tulee turvallisempia kuin mit\u00e4 ihmisten ajamat autot ovat. Itse ajavat autot vapauttavat kuljettajat esimerkiksi ty\u00f6skentelyyn, vuorovaikutukseen tai viihteen k\u00e4ytt\u00e4miseen &#8221;ajon&#8221; aikana. H\u00e4vi\u00e4vi\u00e4 ammatteja ovat taksinkuljettajat sek\u00e4 bussi- ja rekkakuskit.<\/p>\n<p><strong>Terveydenhuollossa<\/strong> koneilla on paljon etenemisen mahdollisuuksia. Terveydenhuolto perustuu vankasti olemassaolevaan tietoon (tutkimukset, suositukset ym.) ja t\u00e4t\u00e4 tietoa on niin valtavasti, ett\u00e4 kukaan ihminen ei pysty sit\u00e4 itse hallitsemaan. J\u00e4lleen liikutaan tietokoneiden kaikkein omimman alueen, eli suurten tietoaineisten k\u00e4sittelyn ja analysoinnin, alueella. Koneet pystyv\u00e4t tulevaisuudessa tuottamaan diagnooseja ja ne voivat my\u00f6s analysoida tehokkaasti esimerkiksi r\u00f6ntgenkuvia. N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 terveydenhuollossa automaatiolla on paljon etenemismahdollisuuksia. Teknologia lis\u00e4\u00e4 tarjolla olevan palvelun m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ja saatavuutta. Samalla sill\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4 vaikutus siihen, kuinka paljon terveydenhuoltoala jatkossa ty\u00f6llist\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p><strong>Opetuksessa<\/strong> digitalisaatio mahdollistaa virtuaalisen opetuksen avaamisen globaalisti erilaisissa oppimisymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4. Jos suosituimmille kursseille osallistuu satoja tuhansia opiskelijoita eri puolilta maailmaa, my\u00f6s tenttien ja muiden suoritusten tarkastamisen tulee olla automatisoitua. Virtuaalisen opetuksen lis\u00e4\u00e4minen aiheuttaa merkitt\u00e4v\u00e4n haasteen tunnustetuille koulutusinstituutioille, joiden koulutuksen laatu perustuu niukkuuteen, eli sis\u00e4\u00e4np\u00e4\u00e4syn tiukkaan kontrolliin.<\/p>\n<h3>Vaikutukset tarjolla olevan ty\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n<\/h3>\n<p>Teknologinen kehitys tulee siis vaikuttamaan ty\u00f6teht\u00e4viin, joita ty\u00f6markkinoilla on tulevaisuudessa tarjolla.<\/p>\n<p>Vaikutukset ovat kahdella tavalla merkitt\u00e4vi\u00e4. Alhaisemmat tuotantokustannukset (ihmisty\u00f6voiman k\u00e4ytt\u00f6) on lis\u00e4nnyt monien kehittyvien maiden kilpailukyky\u00e4. Automatisoiminen uhkaa juuri n\u00e4it\u00e4 t\u00f6it\u00e4 ja siten n\u00e4iden maiden mahdollisuuksia vaurastua ja kehitty\u00e4.<\/p>\n<p>Toisaalta automaation lis\u00e4\u00e4ntyminen v\u00e4hent\u00e4\u00e4 yhteiskunnista ty\u00f6teht\u00e4vi\u00e4, jotka ovat olleet tarjolla v\u00e4h\u00e4n kouluttamattomalle ty\u00f6voimalle (esimerkiksi juuri hampurilaisravintolat). N\u00e4in riippuvuus sosiaaliturvasta uhkaa lis\u00e4\u00e4nty\u00e4.<\/p>\n<h3>Muita vaikutuksia<\/h3>\n<p>Vaikutukset eiv\u00e4t rajoitu pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ty\u00f6n v\u00e4henemiseen. Ihmiset kuluttavat, robotit eiv\u00e4t. Jos automaation lis\u00e4\u00e4ntyminen v\u00e4hent\u00e4\u00e4 erityisesti v\u00e4hemm\u00e4n koulutettujen ty\u00f6ntekij\u00f6ille tarjolla olevaa ty\u00f6t\u00e4, vaikutukset kulutukseen ovat jopa suuremmat (pienituloiset kuluttavat tuloistaan suhteellisesti enemm\u00e4n kuin suurituloiset).\u00a0Vaikutukset talouskasvuun saattavat siten olla merkitt\u00e4v\u00e4t.<\/p>\n<p>Robotisaation eteneminen saattaa vaikuttaa eriarvoisuuteen. Alempien sosioekonomisten ryhmien ty\u00f6t v\u00e4henev\u00e4t ja riippuvuus sosiaaliturvasta lis\u00e4\u00e4ntyy.<\/p>\n<p>Yksi Fordin maalailema (ehk\u00e4 v\u00e4h\u00e4n tieteiselokuvamainen) skenaario on, ett\u00e4 tulevaisuudessa tulee olemaan pienten eliittien kaupunkeja, joissa asuvat ne, jotka hy\u00f6tyv\u00e4t koneista ja niiden luomasta arvosta. Ilman ty\u00f6t\u00e4 olevalla v\u00e4est\u00f6ll\u00e4 ei ole p\u00e4\u00e4sy\u00e4 n\u00e4ihin kaupunkeihin (joita robotit vartioivat). T\u00e4ss\u00e4 tulevaisuudenkuvassa on analogiaa feodalismiin.<\/p>\n<p>Dramaattisin kappale kirjassa k\u00e4sittelee super\u00e4ly\u00e4 (super-intelligence) ja <a href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Teknologinen_singulariteetti\">singulariteetti\u00e4<\/a>.\u00a0Super\u00e4lyyn littyviss\u00e4 pohdinnoissa teknologia kehitt\u00e4\u00e4 tietoisuuttaan ja itse\u00e4\u00e4n &#8211; on siis itsen\u00e4inen.\u00a0Singulariteetiss\u00e4 on kyse siit\u00e4, ett\u00e4 teknologia kehittyy niin nopeasti, ett\u00e4 sit\u00e4 on mahdoton k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 nykytiedon valossa.<\/p>\n<p>Super\u00e4lyn kehittymiseen liittyy my\u00f6s pime\u00e4 puoli. On mahdollista, ett\u00e4 teknologian kehittyminen ei palvelekaan ihmiskunnan auttamista ja edistyst\u00e4 vaan itse asiassa p\u00e4invastoin. Robotit ottaisivat vallan. Olisikin toivottavaa, ett\u00e4 robottien kehittyess\u00e4 ne oppisivat my\u00f6s &#8221;yst\u00e4v\u00e4llisyytt\u00e4&#8221; ja muita inhimillisi\u00e4 piirteit\u00e4.<\/p>\n<h3>Miten v\u00e4henev\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n ty\u00f6t\u00e4 voidaan reagoida?<\/h3>\n<p>Aikaisemmin reagointikeinona on ollut koulutustason nostaminen ja ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 ihmiset voivat siirty\u00e4 vaativampiin ty\u00f6teht\u00e4viin kun rutiinit\u00f6it\u00e4 automatisoidaan. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan en\u00e4\u00e4 tulevaisuudessa ole toimiva strategia, sill\u00e4 koneet kurkottavat yh\u00e4 vaativampiin teht\u00e4viin. Toisaalta my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kaikki ihmiset eiv\u00e4t kuitenkaan kykene ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n vaativammissa ty\u00f6teht\u00e4viss\u00e4.<\/p>\n<p>Toinen keino on yritt\u00e4\u00e4 jarruttaa muutosta eli teknologian kehittymist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 keino on tuomittu ep\u00e4onnistumaan, koska yrityksill\u00e4 on suuret insentiivit ottaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ty\u00f6voimaa syrj\u00e4ytt\u00e4v\u00e4\u00e4 teknologiaa. Strategian onnistunut soveltaminen edellytt\u00e4isi siten markkinatalouden perusinsentiivien muuttamista.<\/p>\n<p>Kolmas keino, johon Ford k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 eniten tilaa, on perustulon kehitt\u00e4minen. Siihen liittyy monenlaisia ongelmia, kuten kannustinongelmia, mutta se tuntuu ainoalta ratkaisulta, koska ty\u00f6t\u00e4 ei tulevaisuudessa yksinkertaisesti ole kaikille.<\/p>\n<h3>Arviointia kirjasta<\/h3>\n<p>Kirja oli mielenkiintoinen ja helppo luettava. Sen ahmi mielell\u00e4\u00e4n &#8221;laiturinkin nokassa.&#8221; Teos on sekoitus science fictionia ja tutkimuskirjallisuutta. Useimmat kappaleista alkavat teemaan liittyv\u00e4ll\u00e4 tarinalla. Ford painottaa hyvin eri kohdissa, mink\u00e4laiset kehityskulut n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t mahdollisilta ja mitk\u00e4 ovat toistaiseksi kiistanalaisia utopioita.<\/p>\n<p>Kirja on my\u00f6s eritt\u00e4in laaja (335 sivua), enk\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 tarkoituksella yritt\u00e4nytk\u00e4\u00e4n k\u00e4yd\u00e4 l\u00e4pi sen kaikkia teemoja. K\u00e4sittelem\u00e4tt\u00e4 j\u00e4iv\u00e4t mm. 3D-printtaus, nanomateraalien kehitys ja geenimanipulaatio. Kirja ei ole pelkk\u00e4\u00e4 teknologisen kehityksen esittely\u00e4 ja spekulointia vaan siin\u00e4 nostetaan esiin varsin monipuolisesti erilaisia yhteiskunnallisia kysymyksi\u00e4, jotka ovat edess\u00e4mme teknologian kehityksen my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n<p>Ehk\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4vin ajatus, jonka kirjan lukeminen aikaansai oli ajatus ihmisen &#8221;huonosta kilpailukyvyst\u00e4&#8221; koneita vastaan. Kuinka hidas, ep\u00e4varma, riskialtis ja ailahteleva ihminen onkaan verrattuna koneeseen.\u00a0Kun robotit luovat my\u00f6s kuvataidetta ja s\u00e4velt\u00e4v\u00e4t sinfonioita, voi perustellusti kysy\u00e4, mik\u00e4 j\u00e4\u00e4 ihmisen rooliksi. Kirja johtaa pohdiskelemaan varsin perimm\u00e4isi\u00e4 kysymyksi\u00e4 liittyen ihmisyyteen ja inhimilliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Itse\u00e4ni teema kiinnostaa erityisesti ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta. Mielest\u00e4ni aihepiiri\u00e4 on kaikkien niiden syyt\u00e4 seurailla, jotka ovat kiinnostuneita ty\u00f6llisyydest\u00e4 ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4st\u00e4 tulevaisuudessa. P\u00e4\u00e4tt\u00e4jille aihealueen seuraaminen on aivan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4.<\/p>\n<p><em>Martin Ford: Rise of the Robots. Basic Books.\u00a0<\/em><\/p>\n<p>PS. Jos teema kiinnostaa, kannattaa seurata esimerkiksi:<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/twitter.com\/winninghelix\">Christina Andersson<\/a>\u00a0ja blogi <a href=\"https:\/\/intellectualtransitzone.wordpress.com\/\">Intellectual \u00a0Transition Zone<\/a>.<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/twitter.com\/JaaJanne\">Janne J\u00e4\u00e4sk\u00e4leinen<\/a> ja blogi <a href=\"https:\/\/www.jannejaaskelainen.fi\/janne-jaaskelainen\/\">Kivi, paperi ja s\u00e4hk\u00f6ruoska<\/a>.<\/p>\n<p>Omia aikaisempia kirjoituksiani teemasta voi lukea <a href=\"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/tyota\/\">t\u00e4st\u00e4<\/a> ja <a href=\"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/digitalisaatio\/\">t\u00e4st\u00e4<\/a>.<\/p>\n<p>Edit 17.7.2016. klo. 18.15. Korjattu viittaus USA:n teollisuuden korkeaan automaatioasteeseen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Teknologian kehittyminen on aina vaikuttanut tarvittavan ihmisty\u00f6panoksen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n. Ty\u00f6t\u00e4h\u00e4n olisi ihmisille tarjolla enemm\u00e4n ilman leikkuupuimureita, kaivureita ja tietokoneita. Teknologian kehittyminen on my\u00f6s aina aiheuttanut pelkoja ja ep\u00e4luuloja. Esimerkiksi 1700- ja 1800-lukujen taitteissa ns. luddiitit vastustivat tekstiiliteollisuuden koneellistumista. Tapahtumat eskaloituivat v\u00e4kivaltaisiksi. My\u00f6s ty\u00f6n loppumisesta on puhuttu aikaisemminkin. N\u00e4in ei kuitenkaan ole toistaiseksi k\u00e4ynyt. Miksi puhe on &hellip; <\/p>\n<p class=\"link-more\"><a href=\"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/robots\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista<span class=\"screen-reader-text\"> &#8221;Rise of the Robots (Martin Ford)&#8221;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[14,35,4,38,30,17,26],"class_list":["post-1032","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjat","tag-digitaalisuus","tag-digitalisaatio","tag-kirjat","tag-megatrendit","tag-tyo","tag-tyoelama","tag-yhteiskunta"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1032","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1032"}],"version-history":[{"count":16,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1032\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1049,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1032\/revisions\/1049"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1032"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1032"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1032"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}