{"id":1091,"date":"2016-09-10T11:42:03","date_gmt":"2016-09-10T08:42:03","guid":{"rendered":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/?p=1091"},"modified":"2016-09-11T08:23:32","modified_gmt":"2016-09-11T05:23:32","slug":"epicoh25","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/epicoh25\/","title":{"rendered":"Konferenssiraportti EPICOH25"},"content":{"rendered":"

\"banneri\"<\/a><\/p>\n

EPICOH on kansainv\u00e4lisen ty\u00f6terveysj\u00e4rjest\u00f6 ICOH:in epidemiologiaan erikoistunut tieteellinen alakomitea. Osallistuin EPICOH:in konferenssiin Barcelonassa t\u00e4ll\u00e4 viikolla. Osallistujia konferenssissa oli yli 600 eri puolilta maailmaa.<\/p>\n

Seuraavassa muutamia konferenssin her\u00e4tt\u00e4mi\u00e4 ajatuksia.<\/p>\n

\"plenary\"<\/a><\/p>\n

Konferenssin avaussession puhujat.<\/em><\/p>\n

Ty\u00f6terveyskysymyksiin tarvitaan laaja perspektiivi<\/h3>\n

Konferenssin slogan oli Think Globally – Act Locally.\u00a0<\/em>Tilaisuuden taustalla olivat tutut megatrendit kuten globalisaatio, digitalisaatio ja kaupungistuminen, jotka kaikki ovat merkityksellisi\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n olosuhteiden ja ty\u00f6terveyden kannalta.<\/p>\n

Esityksiss\u00e4 tuli vahvasti esiin, ett\u00e4 ty\u00f6h\u00f6n, sen kuormittavuuteen ja ty\u00f6terveyteen liittyvi\u00e4 kysymyksi\u00e4 tulee tarkastella ty\u00f6paikkoja laajemmassa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Laajemman perspektiivin tarve n\u00e4kyy my\u00f6s siin\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6kyky\u00e4 ja ty\u00f6terveytt\u00e4 uhkaavat tekij\u00e4t ovat yh\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ty\u00f6st\u00e4 aiheutuvia. Ty\u00f6n ja muun el\u00e4m\u00e4n v\u00e4linen raja tunnetusti haurastuu.<\/p>\n

Siksi on otettava huomioon laajempi konteksti ja toisaalta my\u00f6s el\u00e4m\u00e4nkaarin\u00e4k\u00f6kulma. Esimerkiksi ylipainon taustalla on moninaisia tekij\u00f6it\u00e4, jotka liittyv\u00e4t paitsi ty\u00f6h\u00f6n, my\u00f6s vapaa-aikaan, asumisymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja henkil\u00f6kohtaisiin ominaisuuksiin.<\/p>\n

Edell\u00e4 mainittu saattaa kuullostaa itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4lt\u00e4 pohjoismaisesta perspektiivist\u00e4, mutta kansainv\u00e4lisiss\u00e4 ympyr\u00f6iss\u00e4 on syyt\u00e4 muistaa se, ett\u00e4 eri maat ovat eri vaiheissa ty\u00f6terveytt\u00e4 ja ty\u00f6oloja koskevassa kehityksess\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Suomalaiset olivat konferenssissa hyvin esill\u00e4. Ty\u00f6terveyslaitoksen Marianna Virtanen<\/strong> piti keynote-puheenvuoron otsikolla ”Work stress, health and disability” ja Mikko H\u00e4rm\u00e4\u00a0<\/strong>oli keskustelemassa ty\u00f6aikakysymyksi\u00e4 k\u00e4sitelleess\u00e4 paneelissa. Paikalla oli my\u00f6s ICOH:n suomalainen presidentti\u00a0Jukka Takala<\/strong>. Presenssi viittaa siihen, ett\u00e4 ty\u00f6terveyden alueella suomalaiset huippututkijat kuuluvat kansainv\u00e4liseen k\u00e4rkijoukkoon.<\/p>\n

Tietoa on, mutta miten sit\u00e4 hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa?<\/h3>\n

Konferenssin aikana pidettiin kymmeni\u00e4 esitelmi\u00e4, jotka kertoivat eri n\u00e4k\u00f6kulmista ty\u00f6olojen vaikutuksista terveyteen, sairastavuuteen ja ty\u00f6kyvytt\u00f6myyteen. Esitysten sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 on turha yritt\u00e4\u00e4k\u00e4\u00e4n kattavasti tiivist\u00e4\u00e4, riitt\u00e4\u00e4 kun toteaa, ett\u00e4 sairastavuuteen, ty\u00f6terveyteen ja ty\u00f6kyvytt\u00f6myyteen liittyvist\u00e4 riskitekij\u00f6ist\u00e4 ty\u00f6st\u00e4 ja sen ulkopuolelta on olemassa laajasti tietoa.<\/p>\n

Itselleni esimerkiksi monien psykososiaalisten kuormitustekij\u00f6iden merkitys on melko tuttua. Ty\u00f6aikaan liittyv\u00e4t kysymykset olivat minulle hieman vieraampia ja esitykset mielenkiintoisia. Julkisella sektorilla hoitoty\u00f6ss\u00e4 vuoroty\u00f6 ja y\u00f6ll\u00e4 teht\u00e4v\u00e4 ty\u00f6 on yleist\u00e4. N\u00e4ihin liittyy tutkimusten mukaan monia sairastavuutta lis\u00e4\u00e4vi\u00e4 riskitekij\u00f6it\u00e4. Siksi esimerkiksi ty\u00f6aikaergonomiaan ja palautumista edist\u00e4viin toimintamalleihin on syyt\u00e4 kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota.<\/p>\n

Maailmassa ei todellakaan ole pulaa tiedosta, jota voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 kehitett\u00e4ess\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja tuettaessa ty\u00f6ntekij\u00f6iden ty\u00f6uria. Tutkijoilla on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 aikaisempaa laajempia ja yh\u00e4 luotettavampia aineistoja. Massiiviset pitkitt\u00e4istutkimukset yleistyv\u00e4t ja tutkimustieto kumuloituu.<\/p>\n

Se, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin tutkimustieto on tiedon hy\u00f6dynt\u00e4jien k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, on oma kysymyksens\u00e4, jota Suomessa ja kansainv\u00e4lisestikin on viime aikoina pohdittu laajasti.<\/p>\n

Konferenssissa sivuttiin my\u00f6s t\u00e4t\u00e4 teemaa. Yksi n\u00e4k\u00f6kulma asiaan on se, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00e4t usein tarvitsevat tietoa heti. Uusia tutkimuksia ei ole aikaa k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4. Siksi on arvokasta, jos tutkijat ovat valmiita tiivist\u00e4m\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen alla olevasta teemasta tutkimusten perusteella tiedetyn evidenssin.<\/p>\n

Monilla Suomenkin ajankohtaisessa poliittisessa keskustelussa olevilla on vaikutuksia ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n olosuhteisiin, ty\u00f6terveyteen ja ty\u00f6kykyyn.<\/p>\n

Ainakin julkisessa keskustelussa taloustieteilij\u00e4t n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t olevan se ensisijainen tieteentekij\u00f6iden joukko, jonka puoleen poliitikot k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t.<\/p>\n

Minulla ei ole mit\u00e4\u00e4n taloustieteilij\u00f6it\u00e4 vastaan ja arvostan heid\u00e4n ty\u00f6t\u00e4\u00e4n ja tutkimustaan. Mutta j\u00e4\u00e4n kuitenkin miettim\u00e4\u00e4n, hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4tk\u00f6 Suomessa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00e4t suomalaista kansainv\u00e4liseen k\u00e4rkeen kuuluvia ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ja ty\u00f6terveyden tutkijoita samassa m\u00e4\u00e4rin kuin hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t taloustieteilij\u00f6it\u00e4.<\/p>\n

\"luento\"<\/a><\/p>\n

Esitys k\u00e4ynniss\u00e4 ty\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4.<\/em><\/p>\n

Teoriat muuttuvat hitaasti<\/h3>\n

Monissa esitelmiss\u00e4 tukeuduttiin perinteisiin teorioihin. N\u00e4it\u00e4 olivat esimerkiksi\u00a0Karasekin ja Theorellin<\/strong> jo 1970-luvun lopussa alkunsa saanut ty\u00f6n vaatimuksiin ja hallintaan liittyv\u00e4 malli sek\u00e4\u00a0Siegristin<\/strong>\u00a0vuonna 1996 kehitt\u00e4m\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 ponnisteluun ja palkitsemisen suhteeseen keskittyv\u00e4 malli.<\/p>\n

N\u00e4iden teorioiden, etenkin ensin mainitun, on sadoissa, ellei tuhansissa tutkimuksissa, havaittu olevan yhteydess\u00e4 sairauspoissaoloihin, sairastavuuteen, ty\u00f6kyvytt\u00f6myyteen ja kuolleisuuteen.<\/p>\n

J\u00e4in pohtimaan teorioiden suurta elinvoimaa ja pitk\u00e4\u00e4 elinkaarta. Ty\u00f6 ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 on vuosikymmeniss\u00e4 muuttunut paljon, mutta sen piirteit\u00e4 tarkastellaan edelleen samoilla teorioilla.\u00a0Toisaalta tutkimustulosten mukaan ne todellakin edelleen toimivat. Merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 uutta teorianmuodostusta ei kuitenkaan n\u00e4ytt\u00e4isi tapahtuneen.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 on mielenkiintoista. Akateeminen julkaisuprosessi vertaisarviointeineen ei taida edesauttaa uusien teorioiden kehittely\u00e4, vaan se tukee ennemminkin pysyvyytt\u00e4. Empiirinen tutkimus nojaa tunnettuihin teorioihin ja uusien teorioiden on vaikea murtautua l\u00e4pi.<\/p>\n

Toisaalta saattaa olla niin, ett\u00e4 uusi teorianmuodostus tapahtuu toisaalla ja empiirinen ty\u00f6 toisaalla. N\u00e4m\u00e4 ajatukset ovat k\u00e4rjistyksi\u00e4, mutta ehk\u00e4 kuitenkin ainakin osin oikeansuuntaisia.<\/p>\n

Uudempana tutkimussuuntauksena on ollut Suomessakin erityisesti Jari Hakasen<\/strong> esill\u00e4 pit\u00e4m\u00e4 ty\u00f6n imuun<\/a> pohjautuva tutkimussuuntaus, mutta ilmeisesti t\u00e4m\u00e4n tutkimussuuntauksen edustajat muodostavat toistaiseksi hieman erillisen tutkijayhteis\u00f6ns\u00e4.<\/p>\n

Megatrendien ilmenemismuoto on ep\u00e4varmuus<\/h3>\n

J\u00e4in my\u00f6s miettim\u00e4\u00e4n konferenssin yl\u00e4otsikon hengess\u00e4 globaalin ja paikallisen suhdetta. Megatrendit mainitaan ja niist\u00e4 puhutaan tutkimusten taustalla tai kun esitet\u00e4\u00e4n viitekehyksi\u00e4 ty\u00f6terveyteen vaikuttavista tekij\u00f6ist\u00e4. Empiirisiss\u00e4 tutkimuksissa megatrendien vaikutus kuitenkin operationalistuu esimerkiksi tutusti ty\u00f6n ep\u00e4varmuuden muodossa.<\/p>\n

Ep\u00e4varmuuden kokeminen, informaalin ty\u00f6n muodot sek\u00e4 prekaarinen ty\u00f6 ovatkin ne ilmenemismuodot, joilla isot megatrendit vaikuttavat tavallisen ty\u00f6ntekij\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Oma kysymyksens\u00e4 on se, miten empiirinen tutkimus p\u00e4\u00e4see kiinni ty\u00f6n muutosta koskevaan keskusteluun. Tulevaisuuttahan ei juurikaan voi tutkia empiirisesti.<\/p>\n

Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 koskevassa keskustelussa on tuntuukin t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 vallitsevan tilanne, jossa ty\u00f6n tulevaisuutta pohditaan yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 empiirisesti per\u00e4peiliin katsoen ja toisaalta trendej\u00e4 lukien ja tulevaisuuteen spekulatiivisesti kurkottaen. T\u00e4st\u00e4 olen kirjoittanut enemm\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 <\/a>kirjoituksessa.<\/p>\n

N\u00e4iden keskustelujen v\u00e4liss\u00e4 kansalainen pohtii oman ty\u00f6ns\u00e4 s\u00e4ilymist\u00e4. Juuri t\u00e4ll\u00e4 viikollahan\u00a0Helsingin Sanomissa<\/strong>\u00a0julkaistiin artikkeli<\/a>, jonka p\u00e4\u00e4viesti oli, ett\u00e4 suomalaiset suhtautuvat varsin optimistisesti ty\u00f6paikkansa s\u00e4ilymiseen megatrendien puristuksessa.<\/p>\n

Viel\u00e4 hajanaisia huomioita<\/h3>\n

Konferenssin esitelmiss\u00e4 oli my\u00f6s hauskoja yksityiskohtia, kuten alla olevassa kuvassa esitetty vertailu vanhuspalveluja tuottavien organisaatioiden organisaatiorakenne Espanjassa<\/strong> ja Ruotsissa<\/strong>. Suomessakin on puhuttu paljon hallinnon himmeleist\u00e4. Espanjan mallissa on Ruotsin mallia enemm\u00e4n himmelim\u00e4isi\u00e4 piirteit\u00e4.<\/p>\n

\"org\"<\/a><\/p>\n

Vanhuspalveluja tuottavien organisaatioiden organisaatiokaaviot Espanjassa ja Ruotsissa.<\/em><\/p>\n

Yliopisto, jossa konferenssi pidettiin, oli Universitat Pompeu Fabra<\/em>. Sattumoisin t\u00e4ss\u00e4 yliopistossa ty\u00f6skentelee yksi kuuluisimmista hyvinvointivaltioiden tutkijoista, eli G\u00f6sta Esping-Andersen<\/strong>.<\/p>\n

Esping-Andersen oli merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 asemassa hyvinvointivaltioita koskevassa tutkimuksessa opiskellessani 1990-luvulla. Osallistuin h\u00e4nen opetukseensa viikon ajan kes\u00e4koulussa Oslossa, muistaakseni vuonna 1995. Siksi oli luontevaa k\u00e4yd\u00e4 tarkastamassa h\u00e4nen ty\u00f6huoneensa sijainti yliopistolla.<\/p>\n

\"gEA\"<\/a><\/p>\n

Konferenssi ei est\u00e4nyt ty\u00f6ntekoa. Kannettavan tietokoneen, pilvitoimiston, s\u00e4hk\u00f6postin ja puhelimen avulla oli helppoa ty\u00f6skennell\u00e4 iltap\u00e4iv\u00e4n 1,5 h ”siestan” aikana, iltaisin ja konferenssin kuluessakin.<\/p>\n

Kaupunkia tuli n\u00e4hty\u00e4 kello 6.30 startanneilla aamulenkeill\u00e4. Tuohon aikaan Barcelonan kaduilla oli viel\u00e4 melko h\u00e4m\u00e4r\u00e4\u00e4 ja my\u00f6s hiljaista. Juokseminen on hieno tapa n\u00e4hd\u00e4 kaupunkia ja pyrin aina juoksemaan ty\u00f6matkoilla.<\/p>\n

Konferenssi virkisti ajatuksia niin paljon, ett\u00e4 sain kirjoitettua merkitt\u00e4v\u00e4sti marraskuussa Tampereella Pohjoismaiseen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4konferenssiin<\/a> valmistelemaani esitelm\u00e4\u00e4. Paluulento sujuikin tiiviisti regressioanalyysin merkeiss\u00e4.<\/p>\n

Kuvat:<\/strong> Pauli Forma.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

EPICOH on kansainv\u00e4lisen ty\u00f6terveysj\u00e4rjest\u00f6 ICOH:in epidemiologiaan erikoistunut tieteellinen alakomitea. Osallistuin EPICOH:in konferenssiin Barcelonassa t\u00e4ll\u00e4 viikolla. Osallistujia konferenssissa oli yli 600 eri puolilta maailmaa. Seuraavassa muutamia konferenssin her\u00e4tt\u00e4mi\u00e4 ajatuksia. Konferenssin avaussession puhujat. Ty\u00f6terveyskysymyksiin tarvitaan laaja perspektiivi Konferenssin slogan oli Think Globally – Act Locally.\u00a0Tilaisuuden taustalla olivat tutut megatrendit kuten globalisaatio, digitalisaatio ja kaupungistuminen, jotka kaikki ovat … <\/p>\n

Jatka lukemista ”Konferenssiraportti EPICOH25”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[22],"tags":[37,13,28],"class_list":["post-1091","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-artikkelit","tag-konferenssiraportti","tag-tutkimus","tag-tyoterveys"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1091","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1091"}],"version-history":[{"count":13,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1091\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1104,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1091\/revisions\/1104"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1091"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1091"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1091"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}