{"id":1142,"date":"2016-10-19T18:50:53","date_gmt":"2016-10-19T15:50:53","guid":{"rendered":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/?p=1142"},"modified":"2016-10-19T18:56:58","modified_gmt":"2016-10-19T15:56:58","slug":"koneet","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/koneet\/","title":{"rendered":"Koneet tulivat – mit\u00e4 tapahtuu ty\u00f6paikoilla?"},"content":{"rendered":"

\"robotit\"<\/a><\/p>\n

Elinkeinoel\u00e4m\u00e4n valtuuskunta Eva julkaisi noin kuukausi sitten raportin, joka k\u00e4sittelee robotisaation ja teko\u00e4lyn kehittymisen vaikutuksia ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n.\u00a0Julkaisun ovat laatineet Cristina Andersson<\/strong>, Ilkka Haavisto<\/strong>, Mari Kangasniemi<\/strong>, Antti Kauhanen<\/strong>, Taneli Tikka<\/strong>, Lauri T\u00e4htinen<\/strong> ja Antti T\u00f6rm\u00e4nen<\/strong>. Raportti on ladattavissa ilmaiseksi Evan sivuilta<\/a>.<\/p>\n

Robotisaatio ei johda massaty\u00f6tt\u00f6myyteen<\/h3>\n

Ensimm\u00e4isen luvun otsikko on ”Uusi ty\u00f6njako”. Siin\u00e4 Antti Kauhanen kirjoittaa, ett\u00e4 robottien yleistyminen ei johda massaty\u00f6tt\u00f6myyteen. Helposti korvattavia t\u00f6it\u00e4 ovat kokoonpano- ja lajitteluty\u00f6t, vaikeimmin korvattavia asiantuntijateht\u00e4v\u00e4t.\u00a0Robotisoituminen synnytt\u00e4\u00e4 kuitenkin my\u00f6s t\u00e4ysin uusia t\u00f6it\u00e4, joiden sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 ei viel\u00e4 osat edes arvailla. Uusia ammatteja voivat olla esimerkiksi ”palvelurobotin apulainen” tai ”big datan syv\u00e4sukeltaja”.<\/p>\n

Suhteellisen edun vuoksi kaikkea ihmisty\u00f6t\u00e4 ei ole j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 korvata.\u00a0Ihminen on vahvimmillaan ongelmanratkaisussa ja monimutkaisessa viestinn\u00e4ss\u00e4. Robotisaatio kuitenkin muuttaa l\u00e4hes kaikkien ammattien sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 tavalla tai toisella. Uuteen ty\u00f6njakoon sopeutumista voidaan edist\u00e4\u00e4 aikuiskoulutuksella ja ty\u00f6suhdeturvaa heikent\u00e4m\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n

Robotisaation my\u00f6t\u00e4 ihmisty\u00f6 voidaan kohdentaa uudelleen<\/h3>\n

Toisen luvun otsikko on ”Enemm\u00e4n inhimillist\u00e4 hoivaa”. Sen ovat kirjoittaneet Mari Kangasniemi ja Cristina Andersson. He esitt\u00e4v\u00e4t laskelman, ett\u00e4 robotiikkaa ja automatiikkaa hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 voitaisiin tehd\u00e4 ainakin 20 prosentta sairaanhoitajien ja vanhusten pitk\u00e4aikaishoidon l\u00e4hihoitajien ty\u00f6teht\u00e4vist\u00e4.<\/p>\n

Robotiikka voi hoitaa esimerkiksi potilaiden ja tavaroiden kuljettamista, l\u00e4\u00e4kkeiden annostelua ja jakelua sek\u00e4 potilaiden elintoimintojen seurantatietojen tallentamista. Robotiikan hy\u00f6dynt\u00e4minen vapauttaa hoitohenkil\u00f6st\u00f6n ty\u00f6aikaa, joka voidaan kohdentaa v\u00e4litt\u00f6m\u00e4\u00e4n hoitoty\u00f6h\u00f6n ja sen laadun parantamiseen. \u00a0Roboteilla voi olla suuri merkitys esimerkiksi ik\u00e4\u00e4ntyneiden ja liikuntarajoitteisten kotona asumisen tukemisessa.<\/p>\n

Johtaminen ja tarvittavat ty\u00f6yhteis\u00f6taidot muuttuvat<\/h3>\n

Kolmannessa luvussa Taneli Tikka kirjoittaa otsikolla ”Kun kone ottaa ohjat”. Luvussa todetaan, ett\u00e4 robotit voivat ottaa hoitaakseen monia keskijohdon ”management”-teht\u00e4vi\u00e4, kuten esimerkiksi ty\u00f6vuorolistojen suunnittelua. N\u00e4in johtamisen fokus on tulevaisuudessa aikaisempaa enemm\u00e4n leadershipiss\u00e4.<\/p>\n

Ty\u00f6ntekij\u00f6iden autonomia kasvaa, puurtamisen sijaan keskeist\u00e4 on harkinta ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko. Koska organisaatiot pohjaavat aikaisempaa enemm\u00e4n \u00a0tiimien ja yksitt\u00e4isten ty\u00f6ntekij\u00f6iden itseohjautuvuuteen, arvojen ja kulttuurin merkitys korostuu.<\/p>\n

Organisaatiot pilkkoutuvat pienempiin itsen\u00e4isiin osiin. Johtamisen keskeiseksi prinsiipiksi muodostuu valmentava johtaminen. Mikromanageeraus pit\u00e4\u00e4 viimeist\u00e4\u00e4n nyt heitt\u00e4\u00e4 romukoppaan! Keskeisi\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4taitoja ovat mm. vuorovaikutus ja viestint\u00e4, itsens\u00e4 johtaminen, kokeilevuus, yritt\u00e4j\u00e4henkisyys ja luovuus.<\/p>\n

Sosiaaliturva pit\u00e4\u00e4 uudistaa<\/h3>\n

Nelj\u00e4s luku on epilogi otsikolla ”Kaikki ty\u00f6 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4”. Siin\u00e4 arvioidaan sosiaaliturvan kehitt\u00e4misen vaihtoehtoja tilanteessa jossa robotit tekev\u00e4t yh\u00e4 enemm\u00e4n nyt ihmisty\u00f6n\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4ajatus on, ett\u00e4 ty\u00f6nteon tulee olla joka tilanteessa kannattavaa. Sosiaaliturvan tulee olla ty\u00f6ntekoa tukevaa, koska tulevaisuudessa suurempi osa ty\u00f6llisist\u00e4 saa toimeentulonsa ansiotulojen ja sosiaaliturvan yhdistelm\u00e4st\u00e4. Nykyisen ty\u00f6tt\u00f6myysturvan perusluonne on v\u00e4\u00e4r\u00e4, koska se perustuu olettamukseen, ett\u00e4 ”vanha ty\u00f6 tulee takaisin”. Luvussa pohdittuja vaihtoehtoja ovat mm. negatiivinen tulovero ja tasavero.<\/p>\n

Arviointia<\/h3>\n

Kirja on helposti l\u00e4hestytt\u00e4v\u00e4. Se on ytimek\u00e4s ja sujuvasti kirjoitettu. Se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 l\u00e4hteit\u00e4 ja robotisaatio-sanaston. Jokainen kappale alkaa keskeisten pointtien tiivist\u00e4misell\u00e4.<\/p>\n

Pidin erityisesti kirjan toisesta luvusta, jossa pohditaan teknologisen kehityksen liittymist\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4kysymyksiin, kuten johtamiseen, organisaatioihin ja esimiesty\u00f6h\u00f6n. Yleisemmin pidin kirjan l\u00e4hestymistavasta, eli kehityksen my\u00f6nteisten piirteiden esiintuomisesta. Aihepiirin tiimoilta on julkaistu paljon ty\u00f6n loppumista ja manaavia teoksia. Toisaalta pessimisti voi my\u00f6s kirjan luettuaan kysy\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4ink\u00f6 kaikki sittenkin j\u00e4rjestyy.<\/p>\n

Pieni varauksellisuuden siemen j\u00e4i mieleeni kahdessa kohtaa. Ensinn\u00e4kin, miten taataan se, ett\u00e4 robotisaation my\u00f6t\u00e4 vapautuva ty\u00f6panos k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n esimerkiksi hoivan laadulliseen kehitt\u00e4miseen? Ja toisaalta, miten varmistetaan kohtuullinen toimeentulon taso niiden kansalaisten kohdalla, joiden taloudellinen hyvinvointi on erityisen riippuvaista sosiaaliturvasta.\u00a0Molemmat n\u00e4m\u00e4 kysymykset toki ovat yleisi\u00e4 yhteiskuntapoliittisia kysymyksi\u00e4 (ja jo nyt relevantteja), eiv\u00e4tk\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n robotisaatioon liittyvi\u00e4.<\/p>\n

Kirjassa esitellyt sosiaaliturvan uudistamisen vaihtoehdot eiv\u00e4t ole ongelmattomia ja ne ovat hankalia toteuttaa. Hyv\u00e4 kysymys onkin se, millaiset valmiudet p\u00e4\u00e4tt\u00e4jill\u00e4 on tehd\u00e4 tarvittavia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4.<\/p>\n

Tarvitaan ehdottomasti lis\u00e4\u00e4 tutkimusta ja pohdintaa siit\u00e4, miten hyvinvointi turvataan, kun ty\u00f6t\u00e4 on v\u00e4hemm\u00e4n tarjolla.<\/p>\n

Suosittelen julkaisun lukemista kaikille niille, joita pohdituttaa mit\u00e4 vaikutuksia robotisaatiolla on ty\u00f6h\u00f6n, ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja johtamiseen. Kirjan voi lukea k\u00e4tev\u00e4sti s\u00e4hk\u00f6isesti lataamalla sen esimerkiksi tablettiin.<\/p>\n

Robotit t\u00f6ihin. Koneet tulivat – mit\u00e4 tapahtuu ty\u00f6paikoilla?\u00a0Cristina Andersson, Ilkka Haavisto, Mari Kangasniemi, Antti Kauhanen, Taneli Tikka, Lauri T\u00e4htinen ja Antti T\u00f6rm\u00e4nen. Eva raportti 2\/2016. Nextprint Oy, Helsinki.<\/em><\/p>\n

Raportti on ladattavissa t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Elinkeinoel\u00e4m\u00e4n valtuuskunta Eva julkaisi noin kuukausi sitten raportin, joka k\u00e4sittelee robotisaation ja teko\u00e4lyn kehittymisen vaikutuksia ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n.\u00a0Julkaisun ovat laatineet Cristina Andersson, Ilkka Haavisto, Mari Kangasniemi, Antti Kauhanen, Taneli Tikka, Lauri T\u00e4htinen ja Antti T\u00f6rm\u00e4nen. Raportti on ladattavissa ilmaiseksi Evan sivuilta. Robotisaatio ei johda massaty\u00f6tt\u00f6myyteen Ensimm\u00e4isen luvun otsikko on ”Uusi ty\u00f6njako”. Siin\u00e4 Antti Kauhanen kirjoittaa, ett\u00e4 robottien … <\/p>\n

Jatka lukemista ”Koneet tulivat – mit\u00e4 tapahtuu ty\u00f6paikoilla?”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[7,4,38,41,30,17,25],"class_list":["post-1142","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjat","tag-johtaminen","tag-kirjat","tag-megatrendit","tag-robotisaatio","tag-tyo","tag-tyoelama","tag-tyohyvinvointi"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1142","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1142"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1142\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1150,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1142\/revisions\/1150"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1142"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1142"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1142"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}