{"id":1172,"date":"2016-11-20T08:56:18","date_gmt":"2016-11-20T06:56:18","guid":{"rendered":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/?p=1172"},"modified":"2016-11-21T11:34:37","modified_gmt":"2016-11-21T09:34:37","slug":"eurooppa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/eurooppa\/","title":{"rendered":"Tutkimusta ja keskustelua eurooppalaisista ty\u00f6oloista"},"content":{"rendered":"<p><a title=\"bryssel\" href=\"https:\/\/www.flickr.com\/photos\/pforma\/30998489951\/in\/dateposted-family\/\" data-flickr-embed=\"true\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter\" src=\"https:\/\/c8.staticflickr.com\/6\/5453\/30998489951_7fc573f827.jpg\" alt=\"bryssel\" width=\"500\" height=\"375\" \/><\/a>Osallistuin 17.11.2016 Brysseliss\u00e4 <a href=\"http:\/\/www.eurofound.europa.eu\/events\/working-conditions-labour-market\/changing-working-conditions-in-europe-moving-towards-better-work-overview-report-of-eurofounds-sixth\">tilaisuuteen<\/a>, jossa keskusteltiin Euroopan ty\u00f6oloista ja niiden kehityksest\u00e4\u00a0<a href=\"https:\/\/www.eurofound.europa.eu\/fi\"><strong>Eurofoundin<\/strong><\/a>\u00a0(Euroopan elin- ja ty\u00f6olojen kehitt\u00e4miss\u00e4\u00e4ti\u00f6) julkaiseman tutkimukseen pohjautuen.<\/p>\n<p>Yhden p\u00e4iv\u00e4n mittainen tilaisuus oli Eurofoundin ja Europarlamentin yhdess\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4. Paikalla oli noin 200 henkil\u00f6\u00e4 eri EU-j\u00e4senvaltioista. Tuon t\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa ensin esiin p\u00e4\u00e4piirteit\u00e4 uudesta tutkimuksesta (painottaen Suomen tilannetta) ja kommentoin sen j\u00e4lkeen tilaisuutta ja keskustelua.<\/p>\n<h3>Suomen ty\u00f6olot eurooppalaisessa kontekstissa<\/h3>\n<p><a title=\"bryssel4\" href=\"https:\/\/www.flickr.com\/photos\/pforma\/31112148505\/in\/dateposted-family\/\" data-flickr-embed=\"true\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/c2.staticflickr.com\/6\/5655\/31112148505_0a3eb7628e.jpg\" alt=\"bryssel4\" width=\"500\" height=\"375\" \/><\/a><\/p>\n<p>Raporttia voi lukea monella tavalla. Yksi tapa on tarkastella trendej\u00e4 koko Euroopan tasolla. N\u00e4m\u00e4 trendit ovat kuitenkin &#8221;tylsi\u00e4&#8221;, koska keskiarvot muuttuvat hitaasti ja eri maiden tilanne saattaa muuttua eri suuntiin. Toinen tapa on tarkastella eri ty\u00f6ntekij\u00e4ryhmi\u00e4, kuten miesten ja naisten ty\u00f6oloja tai eri ammattiryhmi\u00e4. Kolmas tapa on tarkastella eri maiden tilannetta.<\/p>\n<p>Miten Suomi sijoittuu ty\u00f6olojensa suhteen eurooppalaisessa vertailussa?<\/p>\n<ul>\n<li>Suomi on keskitasolla ty\u00f6ntekij\u00f6iden itse arvioidun terveydentilan sek\u00e4 koetun hyvinvoinnin suhteen.<\/li>\n<li>Suomi sijoittuu k\u00e4rkeen siin\u00e4, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin vastaajien kotitaloudessa on kaksi t\u00e4ysip\u00e4iv\u00e4isess\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 olevaa palkansansaitsijaa<\/li>\n<li>Fyysisten ty\u00f6olojen sek\u00e4 sosiaalisen ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6n osalta Suomi sijoittuu vertailun keskitasolle<\/li>\n<li>Naisesimiesten osuus on Suomessa EU-maiden suurin, yhdess\u00e4 Ruotsin kanssa<\/li>\n<li>Ep\u00e4asiallista k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 raportoidaan Suomessa melko yleisesti<\/li>\n<li>Suomi on muiden pohjoismaiden tavoin vertailun k\u00e4rjess\u00e4 siin\u00e4, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin ty\u00f6paikalla on ty\u00f6terveyteen ja turvallisuuteen liittyv\u00e4 toimielin<\/li>\n<li>Suomi on muiden pohjoismaiden tavoin vertailun k\u00e4rjess\u00e4 siin\u00e4, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin ty\u00f6paikoilla toimii ammattij\u00e4rjest\u00f6<\/li>\n<li>Suomalaisessa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on v\u00e4h\u00e4n maahanmuuttajataustaisia ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4<\/li>\n<li>Ty\u00f6h\u00f6n liittyvien taitojen ja vaikutusmahdollisuuksien osalta Suomi on vertailun ykk\u00f6nen<\/li>\n<li>Suomi on ykk\u00f6nen my\u00f6s siin\u00e4, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin ty\u00f6ntekij\u00e4t ovat olleet ty\u00f6nantajan j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 koulutuksessa<\/li>\n<li>Urakehitysmahdollisuudet koetaan Suomessa hyviksi<\/li>\n<li>Suomessa yritykset ja organisaatiot ovat lis\u00e4nneet kolmen vuoden aikana melko runsaasti ty\u00f6paikkoja, samalla Suomessa toiset yritykset ja organisaatiot ovat yleisesti v\u00e4hent\u00e4neet ty\u00f6paikkoja<\/li>\n<li>Suomi on vertailun kolmas siin\u00e4, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin raportoidaan erilaisten uudelleenj\u00e4rjestelyjen vaikuttaneen heid\u00e4n ty\u00f6h\u00f6ns\u00e4<\/li>\n<li>Sairauspoissaoloja on Suomessa paljon niin miehill\u00e4 kuin naisilla. My\u00f6s sairaana ty\u00f6skentely on yleist\u00e4.<\/li>\n<li>Ty\u00f6n ja perheen yhteensovittamisen mahdollisuudet koetaan Suomessa hyviksi, samoin kuin se, miten ty\u00f6n ja perheen koetaan rikastuttavan toisiaan.<\/li>\n<li>Suomalaiset sijoittuvat keskitason yl\u00e4puolelle siin\u00e4, miten korkeintaan 55 vuotiaat ty\u00f6ntekij\u00e4t arvioivat pystyv\u00e4ns\u00e4 jatkamaan ty\u00f6ss\u00e4 60-vuotiaaksi tai sen yli.\u00a0Sama tulos saadaan, kun arvioidaaan yli 55-vuotiaiden kyky\u00e4 jatkaa ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n viisi vuotta tai yli.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Vertailu siis osoittaa ty\u00f6olojen Suomessa olevan eurooppalaisessa vertailussa varsin hyv\u00e4t. Monen indikaattorin suhteen oleminen &#8221;keskitasolla&#8221; tarkoittaa sijoittumista varsin hyvin, koska maiden v\u00e4liset erot ovat niin pienet.<\/p>\n<h3>Mielenkiintoiset profiilit ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n laadusta<\/h3>\n<p>Tutkimuksessa k\u00e4ytettiin mielenkiintoisia profiileja j\u00e4sent\u00e4m\u00e4\u00e4n ty\u00f6oloja. Profiilien k\u00e4ytt\u00e4minen on hyv\u00e4 valinta, koska aineistoa on niin paljon.<\/p>\n<p>Profiilit olivat seuraavanlaiset:<\/p>\n<ol>\n<li><strong>Hyv\u00e4laatuiset ty\u00f6t (high flying jobs).\u00a0<\/strong>N\u00e4m\u00e4 ty\u00f6t sijoittuvat korkealle useimmilla edell\u00e4 mainituilla ulottuvuuksilla. Erityisesti korostuvat taidot ja vaikutusmahdollisuudet, ansiot ja tulevaisuudenn\u00e4kym\u00e4t. 22 prosenttia EU:n j\u00e4senvaltioiden ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4 sijoittuu t\u00e4h\u00e4n luokkaan.<\/li>\n<li><strong>Sujuvat ty\u00f6t (smooth running jobs).\u00a0<\/strong>Ty\u00f6n intensiteetti on maltillinen ja ty\u00f6ajat mielekk\u00e4\u00e4t. Ty\u00f6n laatuun liittyv\u00e4t mittarit ovat my\u00f6s melko hyv\u00e4ll\u00e4 tasolla. 25 prosenttia EU:n j\u00e4senvaltioiden ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4 kuuluu t\u00e4h\u00e4n luokkaan.<\/li>\n<li><strong>Aktiivinen ruumiillinen ty\u00f6 (active manual jobs).<\/strong>\u00a0Riskit liittyv\u00e4t enemm\u00e4n fyysiseen ty\u00f6h\u00f6n, ty\u00f6aikaan liittyv\u00e4 laatu on alempi esimerkiksi vuoroty\u00f6n vuoksi. 22 prosenttia EU:n j\u00e4senvaltioiden ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4 kuuluu t\u00e4h\u00e4n luokkaan.<\/li>\n<li><strong>Paineen alaiset ty\u00f6t (under pressure jobs).<\/strong>\u00a0Haasteita sosiaalisessa ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, esimerkiksi ep\u00e4asiallisen k\u00e4yt\u00f6ksen vuoksi, ty\u00f6n intensiteetti on korkea ja ty\u00f6aikaan liittyv\u00e4 laatu alhainen. Tuki kollegoilta ja esimiehelt\u00e4 on puutteellinen. 13 prosenttia EU:n j\u00e4senvaltioiden ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4 kuuluu t\u00e4h\u00e4n luokkaan.<\/li>\n<li><strong>Huonolaatuiset ty\u00f6t (poor quality jobs)<\/strong>: n\u00e4iss\u00e4 t\u00f6iss\u00e4 kaikkien ty\u00f6n latua kuvaavien indeksien arvot ovat huonoja. Erityisesti ty\u00f6n intensiteetti on kuormittavalla tasolla. 19 % EU:n j\u00e4senvaltioiden ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4 kuuluu t\u00e4h\u00e4n luokkaan.<\/li>\n<\/ol>\n<p>Suomen osalta profiilien esiintyvyys on seuraava: hyv\u00e4laatuiset ty\u00f6t 37 %, sujuvat ty\u00f6t 13 %, aktiivinen ruumiillinen ty\u00f6 24 %, paineen alaiset ty\u00f6t 21 % ja huonolaatuiset ty\u00f6t 5 %. Samantyyppinen &#8221;hyv\u00e4tasoinen&#8221; profiilijakauma on tyypillinen my\u00f6s muille Pohjoismaille.<\/p>\n<h3>Keskustelua Euroopan ty\u00f6oloista<\/h3>\n<p><a title=\"bryssel3\" href=\"https:\/\/www.flickr.com\/photos\/pforma\/30998488981\/in\/dateposted-family\/\" data-flickr-embed=\"true\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/c6.staticflickr.com\/6\/5562\/30998488981_1a38989c84.jpg\" alt=\"bryssel3\" width=\"500\" height=\"375\" \/><\/a><\/p>\n<p>Tilaisuus oli organisoitu perinteisesti paneelien muotoon. Panelistit pitiv\u00e4t alustuksensa, sitten oli keskustelua ja kysymyksi\u00e4 yleis\u00f6st\u00e4.<\/p>\n<p>Tilaisuuden alussa todettiin monia tuttuja ja jopa kliseisi\u00e4 teemoja, kuten esimerkiksi, ett\u00e4 &#8221;maailma muuttuu nopeasti ja tarvitaan tietoa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon pohjaksi.&#8221; Todettiin my\u00f6s tutusti, ett\u00e4 &#8221;ty\u00f6olojen kehitt\u00e4minen on saatava my\u00f6s ylimm\u00e4n johdon ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien agendalle.&#8221;<\/p>\n<p>Paneelissa julkistettua tutkimusta arvioitiin eri tavoin. Raporttia kehuttiin yleisesti, mutta toisaalta sen sanottiin antavan liian my\u00f6nteisen kuvan todellisuudesta keskiarvoineen.<\/p>\n<p>Haasteellisiksi tekij\u00f6iksi koettiin erityisesti talouskriisi ja rakennemuutokset. \u00a0Palkansaajaj\u00e4rjest\u00f6jen edustaja toi esiin, ett\u00e4 heid\u00e4n saamansa viestit k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tasolta ovat tutkimusta huomattavasti kielteisemm\u00e4t. Ihmisten odotukset ovat muuttuneet synkemmiksi: he eiv\u00e4t luota siihen, ett\u00e4 laadukas ty\u00f6paikka l\u00f6ytyy. Palkkakehitys on ollut huono ja on j\u00e4\u00e4ty j\u00e4lkeen tuottavuudesta. Samaan aikaan ty\u00f6n intensiteetti on lis\u00e4\u00e4ntynyt. Ty\u00f6nantajien n\u00e4kemys tilanteesta oli huomattavasti my\u00f6nteisempi.<\/p>\n<p>Erityisen synkk\u00e4 tilanne on Euroopan alueilla, joissa vanha tehdasteollisuus on keskell\u00e4 suurta rakennemuutosta. Todettiin, ett\u00e4 n\u00e4ille alueille on luotava toivoa. On katkaistava huono-osaisuuden periytyminen.\u00a0Uusien j\u00e4senmaiden todettiin olevan erityisen haasteellisessa tilanteessa. Ne j\u00e4\u00e4v\u00e4t helposti h\u00e4vi\u00e4jiksi my\u00f6s muuttoliikkeen vuoksi nuorten osaajien muuttaessa koulutuksen ja ty\u00f6n per\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n<p>Yhten\u00e4 haasteena pidettiin kyselytutkimuksen luonnetta. Kyselyt perustuvat subjektiivisiin kokemuksiin ja kokemusten m\u00e4\u00e4rittyminen on kultuurisidonnaista. Esimerkiksi &#8221;ty\u00f6olot&#8221; k\u00e4sitet\u00e4\u00e4n eri maissa eri tavalla. T\u00e4m\u00e4 vaikeuttaa eri maiden vertailua.\u00a0Todettiin, ett\u00e4 keskiarvojen takaa l\u00f6ytyy hyvin erilaisia ty\u00f6paikkoja.<\/p>\n<p>Yhden pyydetyn puheenvuoron esitti TEM:n neuvotteleva virkamies <strong>Antti N\u00e4rhinen<\/strong>, joka on my\u00f6s mukana Eurofoundin hallinnossa. H\u00e4n kertoi mm. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n kehitt\u00e4misstrategiasta ja Suomen tavoitteesta, ett\u00e4 Suomen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 on vuonna 2020 Euroopan paras. T\u00e4ysin objektiivisen (!) n\u00e4kemykseni mukaan t\u00e4m\u00e4 kommenttipuheenvuoro erottautui muista kommenttipuheenvuoroista konkreettisuudellaan ja selkeydell\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Keskustelussa todettiin, ett\u00e4 yritysten taso on olennainen. Siell\u00e4 suureksi osaksi tehd\u00e4\u00e4n olennaiset p\u00e4\u00e4t\u00f6kset, jotka vaikuttavat ty\u00f6oloihin. Korostettiin, ett\u00e4 ty\u00f6lla on suuri merkitys my\u00f6s kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta. Siksi on tarkasteltava my\u00f6s ty\u00f6n ja vapaa-ajan suhdetta.<\/p>\n<p>Keskusteluissa liikuttiin my\u00f6s sosiaalipoliittisissa avainkysymyksiss\u00e4, kuten ty\u00f6n ja riitt\u00e4v\u00e4n sosiaaliturvan merkityksess\u00e4 yhteiskuntarauhan suhteen. Viitattiin Brexitiin ja Yhdysvaltojen presidentivaaleihin. Kun kuulin n\u00e4it\u00e4 puheita Euroopan ytimess\u00e4, mieleeni tuli t\u00e4ss\u00e4 yksi sosiaalipolitiikan alan klassikkotarinoista, eli <strong>Bismarckin<\/strong> Saksa ja sosiaaliturvan merkitys yhteiskunnallisiin oloihin vaikuttamisen v\u00e4lineen\u00e4.<\/p>\n<p>Keskusteluissa liikuttiin jopa yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4nkin v\u00e4h\u00e4n digitalisaation ja robotisaation kaltaisissa kysymyksiss\u00e4. Jonkin verran n\u00e4ist\u00e4 kuitenkin puhuttiin. Todettiin, ett\u00e4 automatisaatio on paitsi v\u00e4hent\u00e4nyt ty\u00f6t\u00e4, my\u00f6s tehnyt sen sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 k\u00f6yhemp\u00e4\u00e4. Kuultiin esimerkki, jossa leipuri leipoi ennen leip\u00e4\u00e4 ja nyt vain painaa koneen nappia.<\/p>\n<p>Megatrendien jyll\u00e4tess\u00e4 kuitenkin uskottiin, ett\u00e4 politiikalla voidaan vaikuttaa. Haluttiin, ett\u00e4 vastataan ty\u00f6paikkojen katoamisen haasteisiin. &#8221;Tarvitaan Eurooppaa, joka suojelee ihmisi\u00e4.&#8221;<\/p>\n<p>Ty\u00f6markkinaosapuolilla todettiin olevan keskeinen rooli ty\u00f6olojen kehitt\u00e4misess\u00e4. Haasteellista on se, ett\u00e4 monilla j\u00e4rjest\u00f6ill\u00e4 on t\u00e4t\u00e4 nyky\u00e4 vaikeuksia mobilisoida j\u00e4seni\u00e4.<\/p>\n<p>Kommentointiin my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6olojen kehitt\u00e4misess\u00e4 tulee keskitty\u00e4 ytimeen, eli todellisiin riskeihin, eik\u00e4 subjektiivisiin kokemuksiin eik\u00e4 laajimmillaan jopa onnellisuuteen. Tunnistin t\u00e4ss\u00e4 kommentissa samoja kaikuja kuin toisinaan on esiintynyt kansallisessa keskustelussa ty\u00f6hyvinvoinnista ja ty\u00f6kyvyst\u00e4.<\/p>\n<p>Viimeisen paneelin teemana oli enemm\u00e4n tutkimustiedon hy\u00f6dynt\u00e4minen.<\/p>\n<p>Eurofound seuraa, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin sen tutkimuksiin ja selvityksiin viitataan erilaisissa dokumenteissa. N\u00e4iss\u00e4 seurannoissa oli havaittu, ett\u00e4 tutkimuksia ja selvityksi\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n varsin runsaasti.<\/p>\n<p>Kiintoisasti OECD:n edustajan puheessa tuli esiin, ett\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n laatu on noussut aikaisempaa enemm\u00e4n keskeisille p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon areenoille. Esimerkiksi OECD on aikaisempaa enemm\u00e4n kiinnostunut ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n laatukysymyksist\u00e4. Samoin G20-maiden johtajat ovat kokouksessaan k\u00e4sitelleet ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n laatua.<\/p>\n<p>Syyn\u00e4 ei kuitenkaan ole ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n laadun heikentyminen vaan ensinn\u00e4kin huomio siit\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n laatu on my\u00f6nteinen asia tuottavuuden kannalta.<\/p>\n<p>Toisaalta laatuasia saa aikaisempaa enemm\u00e4n huomiota ammattirakenteen muuttumisen vuoksi. Keskiluokka kutistuu, syntyy yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 huipputy\u00f6t\u00e4 ja toisaalta &#8221;huonolaatuista&#8221; ty\u00f6t\u00e4. T\u00e4m\u00e4n kehityksen vuoksi vaikuttaa \u00e4\u00e4nest\u00e4jiin ja poliitikkojen on siksi syyt\u00e4 ottaa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n laadun kehitt\u00e4minen aikaisempaa tarkemmin huomioon.<\/p>\n<p>Luulen kuitenkin, ett\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n laadusta puhuminen ei n\u00e4iss\u00e4 piireiss\u00e4 ole sama asia kuin se, miten esimerkiksi Suomessa puhumaan ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n kehitt\u00e4misest\u00e4. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n laatu k\u00e4sitt\u00e4nee edell\u00e4 mainituissa yhteyksiss\u00e4 suureksi osaksi esimerkiksi ty\u00f6suhteen turvallisuuteen tai palkkatasoon liittyvi\u00e4 kysymyksi\u00e4, eik\u00e4 niink\u00e4\u00e4n laaja-alaisia ty\u00f6hyvinvoinnin kysymyksi\u00e4, kuten esimiesty\u00f6 ja yhteisty\u00f6 ty\u00f6paikoilla.<\/p>\n<p>Iltap\u00e4iv\u00e4n paneelissa harmonian s\u00e4rki yksitt\u00e4inen ter\u00e4v\u00e4 kommentti, jossa todettiin melko suoraan, ett\u00e4 raportilla ja sen johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksill\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n merkityst\u00e4. Kommentoija sanoi, ett\u00e4 s\u00e4\u00e4ntelyn lis\u00e4\u00e4minen tai vertailtavien indikaattorien luominen ei ratkaise ongelmia. Sen sijaan pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 ty\u00f6paikkojen kanssa, tarkastella asioita ihmisten ja heid\u00e4n tilanteidensa kannalta.<\/p>\n<p>T\u00e4h\u00e4n vastattiin, ett\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4 on joka tapauksessa p\u00e4ivitett\u00e4v\u00e4, eik\u00e4 s\u00e4\u00e4ntely ole kaikilta osin ajan tasalla. Todettiin, ett\u00e4 vastaukset, jotka liittyv\u00e4t pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4ntelyyn, ovat useimmiten riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4. S\u00e4\u00e4ntely on kuitenkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 saadaan selkeytt\u00e4 ja kannustetaan k\u00e4ytt\u00e4ytymisen muutokseen. Usein s\u00e4\u00e4ntelyn luomista haasteellisempaa on kuitenkin se, miten s\u00e4\u00e4ntely toimeenpannaan.<\/p>\n<p>Lopuksi keskusteltiin viel\u00e4 uudemmista haasteista, kuten jakamistaloudesta ja itsen\u00e4isten ammatinharjoittajien asemasta. Keskustelua her\u00e4tti my\u00f6s vuokraty\u00f6n laatu. Onko vuokraty\u00f6 &#8221;huonoa ty\u00f6t\u00e4&#8221; vai ei.<\/p>\n<p>P\u00e4\u00e4t\u00f6ssanoissa viitattiin viel\u00e4 yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 hyv\u00e4\u00e4n kehitykseen ty\u00f6oloissa ja toisaalta polarisaatioon. Todettiin my\u00f6s, ett\u00e4 populismin nousu on seurausta ep\u00e4onnistumisista, ty\u00f6n ja sosiaaliturvan puutteesta sek\u00e4 huonolaatuisesta ty\u00f6st\u00e4.<\/p>\n<p>Tilaisuudessa k\u00e4ytettiin visualisoijaa, joka j\u00e4sensi k\u00e4yty\u00e4 keskustelua kuvalliseen muotoon. Alla yksi esimerkki n\u00e4ist\u00e4.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter\" src=\"https:\/\/c4.staticflickr.com\/6\/5579\/31112149355_594783a3a2.jpg\" alt=\"bryssel2\" width=\"375\" height=\"500\" \/><\/p>\n<h3>Lopuksi<\/h3>\n<p>P\u00e4iv\u00e4 oli mielenkiintoinen. Keskustelu liikkui kuitenkin hyvin yleisell\u00e4 tasolla. Yksitt\u00e4isten maiden tai toimialojen tilanteet eiv\u00e4t tulleet esiin, eik\u00e4 se olisi ollut mahdollistakaan.<\/p>\n<p>Oli mielenkiintoista huomata, ett\u00e4 Eurooppalainen keskustelu ty\u00f6oloista liikkuu melko perinteisiss\u00e4 teemoissa. T\u00e4m\u00e4 tapahtuu samaan aikaan kun keskustellaan vilkkaasti palkkaty\u00f6n tulevaisuudesta ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n ja t\u00e4h\u00e4n vaikuttavista megatrendeist\u00e4. P\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t uskovat, ett\u00e4 n\u00e4ihin asioihin on mahdollista vaikuttaa heid\u00e4n k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n olevilla v\u00e4lineill\u00e4.<\/p>\n<p>Tutkimuksen tulokset ja keskustelu osoitti, ett\u00e4 ty\u00f6olot Suomessa ja muissa Pohjoismaissa ovat varsin hyv\u00e4ll\u00e4 tolalla. Eurooppalaisissa vertailuissa erottuvia tekij\u00f6it\u00e4 ovat ammattij\u00e4rjest\u00f6jen sek\u00e4 ty\u00f6terveyden ja turvallisuuden keskeinen rooli ty\u00f6paikoilla sek\u00e4 toisaalta esimerkiksi laaja mahdollisuus osallistua ty\u00f6nantajan tarjoamaan koulutukseen. Tutkimuksessa luotujen profiilien suhteen Suomi ja Pohjoismaat sijoittuivat eurooppalaisessa vertailussa hyvin.<\/p>\n<p>P\u00e4iv\u00e4 tarjosi my\u00f6s mielenkiintoisen n\u00e4kym\u00e4n siihen, miten tutkimustietoa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ja miten siit\u00e4 keskustellaan. Eurofound on mielest\u00e4ni laittanut hienosti tutkmustietoa esille. Data on my\u00f6s mahdollista k\u00e4ytt\u00e4 visuaalisella ty\u00f6kalulla <a href=\"http:\/\/www.eurofound.europa.eu\/surveys\/data-visualisation\">t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a>. Keskustelussa kuitenkin tuntui silt\u00e4, ett\u00e4 tutkimustieto ei aina rikkonut omia uskomuksia tai kantoja. T\u00e4m\u00e4 on tavallista.<\/p>\n<p>Summa summarum. P\u00e4\u00e4tt\u00e4jien keskustelu liikkuu siis perinteisiss\u00e4 teemoissa ja asetelmissa, samalla kun erilaisissa verkostoissa ja &#8221;kuplissa&#8221; puhutaan merkitt\u00e4vist\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 koskevista muutoksista. P\u00e4\u00e4tt\u00e4jien ty\u00f6kalupakki on my\u00f6s rajallinen: s\u00e4\u00e4ntely. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tapahtumassa asioita jotka eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kaipaavat s\u00e4\u00e4ntely\u00e4. S\u00e4\u00e4ntelyn ev\u00e4\u00e4t kuitenkin saattavat olla uudella aikakaudella v\u00e4h\u00e4isemm\u00e4t kuin mihin ollaan totuttu. T\u00e4h\u00e4n palataan jakamistaloutta ja turvallisuutta koskevassa postauksessani ensi viikolla.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Osallistuin 17.11.2016 Brysseliss\u00e4 tilaisuuteen, jossa keskusteltiin Euroopan ty\u00f6oloista ja niiden kehityksest\u00e4\u00a0Eurofoundin\u00a0(Euroopan elin- ja ty\u00f6olojen kehitt\u00e4miss\u00e4\u00e4ti\u00f6) julkaiseman tutkimukseen pohjautuen. Yhden p\u00e4iv\u00e4n mittainen tilaisuus oli Eurofoundin ja Europarlamentin yhdess\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4. Paikalla oli noin 200 henkil\u00f6\u00e4 eri EU-j\u00e4senvaltioista. Tuon t\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa ensin esiin p\u00e4\u00e4piirteit\u00e4 uudesta tutkimuksesta (painottaen Suomen tilannetta) ja kommentoin sen j\u00e4lkeen tilaisuutta ja keskustelua. Suomen ty\u00f6olot &hellip; <\/p>\n<p class=\"link-more\"><a href=\"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/eurooppa\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista<span class=\"screen-reader-text\"> &#8221;Tutkimusta ja keskustelua eurooppalaisista ty\u00f6oloista&#8221;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[22],"tags":[37,13,30,17,25],"class_list":["post-1172","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-artikkelit","tag-konferenssiraportti","tag-tutkimus","tag-tyo","tag-tyoelama","tag-tyohyvinvointi"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1172","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1172"}],"version-history":[{"count":19,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1172\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1191,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1172\/revisions\/1191"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1172"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1172"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1172"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}