{"id":1267,"date":"2016-12-30T13:17:51","date_gmt":"2016-12-30T11:17:51","guid":{"rendered":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/?p=1267"},"modified":"2017-01-03T06:48:59","modified_gmt":"2017-01-03T04:48:59","slug":"elaketurma","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/elaketurma\/","title":{"rendered":"El\u00e4keturma – miksi Suomeen tarvitaan uusi sukupolvisopimus"},"content":{"rendered":"

\"Elaketurma\"<\/a>El\u00e4kkeist\u00e4 ja el\u00e4kej\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 julkaistaan Suomessa uusia tutkimuksia tai analyysej\u00e4 l\u00e4hes kuukausittain. Suurelta osin ne ovat j\u00e4rjestelm\u00e4n itsens\u00e4 tuottamia, eli El\u00e4keturvakeskuksen<\/a>\u00a0<\/strong>(ETK:n) julkaisuja,\u00a0mutta jonkin verran my\u00f6s eri tutkimuslaitosten tekemi\u00e4.<\/p>\n

ETK:n julkaisut ovat laadultaan korkeatasoisia. On kuitenkin terveellist\u00e4, jos keskustelua el\u00e4kej\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 l\u00e4htee liikkeelle my\u00f6s j\u00e4rjestelm\u00e4n ulkopuolelta.<\/p>\n

Jari Hanskan<\/strong>\u00a0ja Teemu Muhosen<\/strong>\u00a0syksyll\u00e4 2016 julkaistu kirja on t\u00e4llainen j\u00e4rjestelm\u00e4n ulkopuolinen avaus. Kuten\u00a0Akavan<\/strong> sivuilla<\/a>\u00a0kirjan tuoreeltaan arvioinut\u00a0Katja Veirto<\/strong>\u00a0kirjoitti, se on ”hyvin kirjoitettua haastamista.”<\/p>\n

Haastavalla n\u00e4k\u00f6kulmallaan kirja asettuu jatkumoon, jossa aikaisemmin on julkaistu ”nuorsuomalaisten” (Jaakko Tapaninen<\/strong>, Janne Jutila<\/strong>, Risto EJ Penttil\u00e4<\/strong>) pamfletti Ultimatum Is\u00e4nmaalle <\/em>(Otava 1994)\u00a0ja Osku Pajam\u00e4en<\/strong> Ahne sukupolvi (<\/em>Ajatus-kirjat 2006).<\/p>\n

Kun vuonna 2015 julkaistiin viel\u00e4 Kimmo Kiljusen<\/strong> kirja El\u00e4kel\u00e4isten taitettu itsetunto – Seniorikansalaisena nyky-Suomessa<\/em> (Minerva-kustannus 2015),\u00a0<\/em>voi sanoa, ett\u00e4 el\u00e4kej\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 k\u00e4yd\u00e4\u00e4n t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 melko paljon ja periaatteellista keskustelua. Kirjoiksi saakka koottua el\u00e4kej\u00e4rjestelm\u00e4n haastamista n\u00e4ytt\u00e4isi tapahtuvan aalloittain ja noin kymmenen vuoden v\u00e4lein.<\/p>\n

Kirjan keskeiset n\u00e4k\u00f6kulmat<\/h3>\n

Kirjassa el\u00e4kej\u00e4rjestelm\u00e4n haastaminen kohdistuu moneen eri teemaan. Keskeinen n\u00e4k\u00f6kulma on kuitenkin se, miten el\u00e4kej\u00e4rjestelm\u00e4 kohtelee eri sukupolvia ja miten el\u00e4kej\u00e4rjestelm\u00e4 sopeutuu toimintaymp\u00e4rist\u00f6n muutokseen.<\/p>\n

Itse olen sosiaalipolitiikan opiskelijana 1990-luvulla ja my\u00f6hemmin tutkijana lukenut, kuinka suomalaisen hyvinvointivaltion perusta, kansanel\u00e4kkeest\u00e4 ja ty\u00f6el\u00e4kkeest\u00e4 koostuva el\u00e4kej\u00e4rjestelm\u00e4, luotiin l\u00e4hes tarunhohtoisesti sotien j\u00e4lkeisess\u00e4 asevelihengess\u00e4 agraarisen Suomen ja teollistuvan Suomen intressit yhdist\u00e4en.<\/p>\n

Nyt Muhosen<\/strong> ja Hanskan<\/strong> kirjassa todetaan, ett\u00e4 ”Yli 50-vuotta sitten lasku el\u00e4kkeist\u00e4 p\u00e4\u00e4tettiin j\u00e4tt\u00e4\u00e4 kylm\u00e4sti tuleville sukupolville.”<\/p>\n

Kirjan keskeinen v\u00e4ite on, ett\u00e4 el\u00e4kej\u00e4rjestelm\u00e4 on erityisen edullinen 1940-1950 luvuilla syntyneille ik\u00e4luokille ja ep\u00e4edullinen nuoremmille, erityisesti vuoden 1970 j\u00e4lkeen syntyneille ik\u00e4luokille. Suhteessa maksettuihin el\u00e4kemaksuihin, ja verrattuna nuorempiin ik\u00e4luokkiin, vanhimpien ik\u00e4luokkien saama el\u00e4keturvan taso on korkea.<\/p>\n

Kirjassa todetaan, ett\u00e4 yksi ongelma on se, ett\u00e4 kansalaisten keskuudessa vallitsee edelleen melko syv\u00e4\u00e4n se harhaluulo, ett\u00e4 el\u00e4kel\u00e4iset olisivat ”itse maksaneet el\u00e4kkeens\u00e4”.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 slogan ei olekaan totta, koska suomalaisessa j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 oleva sukupolvi p\u00e4\u00e4osin rahoittaa el\u00e4kkeell\u00e4 olevien sukupolvien el\u00e4kkeet ns. jakoj\u00e4rjestelm\u00e4-tyyppisesti (pay-as-you-go). Etuudet m\u00e4\u00e4rittyv\u00e4t ansaitun el\u00e4keoikeuden (defined benefits-system), ei maksettujen el\u00e4kemaksujen (defined contributions) perusteella .<\/p>\n

Maailma on muuttunut ajoista, jolloin el\u00e4kej\u00e4rjestelm\u00e4 luotiin. Sosiaaliturvaa on muuten Suomessa useisiin eri otteisiin leikattu ja uudelleenmuotoiltu. My\u00f6s tulevien el\u00e4kkeiden tasoa on s\u00e4\u00e4detty. Maksussa oleviin el\u00e4ke-etuuksiin ei kuitenkaan ole koskettu. Ne nauttivat perustuslain suojaa. T\u00e4m\u00e4n Hanska ja Muhonen n\u00e4kev\u00e4t er\u00e4\u00e4ksi keskeiseksi pulmaksi.<\/p>\n

My\u00f6s el\u00e4kej\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n liittyv\u00e4t valta-asetelmat juontuvat vuosikymmenten p\u00e4\u00e4h\u00e4n.\u00a0Kun el\u00e4kej\u00e4rjestelm\u00e4 luotiin, keskeisess\u00e4 roolissa olivat ty\u00f6markkinaj\u00e4rjest\u00f6t. N\u00e4m\u00e4 asemat eiv\u00e4t vuosikymmenien kuluessa ole merkitt\u00e4v\u00e4sti muuttuneet.\u00a0Vuoden 2017 el\u00e4keuudistuksessa Valtiovarainministeri\u00f6n virkamiesten rooli uudistuksen taustalla oli kuitenkin uudella tavalla keskeinen.<\/p>\n

Ty\u00f6markkinaj\u00e4rjest\u00f6jen keskeisen roolin n\u00e4hd\u00e4\u00e4n perinteisesti tuovan suojaa poliittisia suhdanteita vastaan.\u00a0El\u00e4kevaroja on otettu eri tarpeisiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n mm. Unkarissa, Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 ja Irlannissa.<\/p>\n

El\u00e4kej\u00e4rjestelm\u00e4 saa kirjassa my\u00f6s muuta kritiikki\u00e4. Arvostelun kohteena on muun muassa monen el\u00e4keyhti\u00f6n malli, alan kilpailu sek\u00e4 (lyhyesti) ty\u00f6hyvinvointirahojen k\u00e4ytt\u00f6. Vuoden 2017 alussa voimaan tuleva el\u00e4keuudistus ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n saa kiitosta osakseen. T\u00e4ss\u00e4kin uudistuksessa on kirjoittajien mukaan ajateltu eniten suuria ik\u00e4luokkia.<\/p>\n

El\u00e4kej\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 voi ja siit\u00e4 kannattaa keskustella<\/h3>\n

Vaikka kirja on el\u00e4kej\u00e4rjestelm\u00e4n selke\u00e4\u00e4 haastamista, el\u00e4kej\u00e4rjestelm\u00e4n asiantuntijat ovat omalla asiantuntemuksellaan ja toimijat tietovarannoillaan olleet avittamassa kirjan synty\u00e4. Esipuheessa kiitell\u00e4\u00e4n nimell\u00e4 el\u00e4kej\u00e4rjestelm\u00e4n instituutioita ja henkil\u00f6it\u00e4. Avoin vuorovaikutus ja keskustelun edist\u00e4minen lis\u00e4\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4n l\u00e4pin\u00e4kyvyytt\u00e4 ja t\u00e4t\u00e4 kautta luottamusta.<\/p>\n

Suomalainen el\u00e4kej\u00e4rjestelm\u00e4 on p\u00e4rj\u00e4nnyt kansainv\u00e4lisiss\u00e4 vertailuissa <\/a>erinomaisesti. Viimeksi vuonna 2016 julkaistussa vertailussa (Melbourne Mercer Global Pension Index<\/em>) Suomi saavutti sijan nelj\u00e4. Suomalainen el\u00e4kej\u00e4rjestelm\u00e4 arvioitiin erityisesti luotettavaksi ja l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4ksi.<\/p>\n

Luottamus el\u00e4kej\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 kohtaan on kuitenkin kansalaisten keskuudessa\u00a0melko alhainen<\/a>. Tosin luottamusta selvitettiin viimeksi tilanteessa<\/a>, jossa el\u00e4keturvan haasteista k\u00e4ytiin el\u00e4keuudistuksen alla erityisen tiivist\u00e4 keskustelua.<\/p>\n

El\u00e4kej\u00e4rjestelm\u00e4n kehitt\u00e4minen ja luottamuksen yll\u00e4pit\u00e4minen on haasteellista. El\u00e4kkeiden rahoitusta suunnitellaan pitk\u00e4ll\u00e4 t\u00e4ht\u00e4imell\u00e4 vuosikymmenten p\u00e4\u00e4h\u00e4n samalla kun maailma muuttuu yh\u00e4 vaikeammin ennustettavaksi.\u00a0El\u00e4keasioiden monimutkaisuuden vuoksi tarvitaan hyv\u00e4\u00e4 viestint\u00e4\u00e4 ja vuorovaikutusta.<\/p>\n

El\u00e4kekeskustelussa saattaa toisinaan olla haasteellista l\u00f6yt\u00e4\u00e4 tasapaino nykyisten etuuksien ja vuosikymmenten p\u00e4\u00e4ss\u00e4 olevan tilanteen v\u00e4lill\u00e4. Asetelma kulminoituu juuri sukupolvikeskustelussa. El\u00e4keasiat tarjoavat mahdollisuuksia my\u00f6s populistisille irtiotoille.<\/p>\n

El\u00e4kej\u00e4rjestelmien edess\u00e4 on haasteita<\/h3>\n

El\u00e4kej\u00e4rjestelmill\u00e4 on edess\u00e4\u00e4n useita haasteita: v\u00e4est\u00f6n ik\u00e4\u00e4ntyminen on vasta alussa ja \u00a0odotettavissa oleva elinik\u00e4 saattaa uusien terveydenhuollon innovaatioiden my\u00f6t\u00e4 nousta merkitt\u00e4v\u00e4stikin. Talouskasvun ennustetaan olevan l\u00e4hivuosina vaimeaa ja t\u00e4t\u00e4 kautta sijoitustuottojen saaminen hankalampaa.<\/p>\n

Kun viel\u00e4 koko palkkaty\u00f6yhteiskunnan tulevaisuuskin on kyseenalainen jakamistalouden eri muotojen sek\u00e4 robotisaation, digitalisaation ja teko\u00e4lyn kehittymisen my\u00f6t\u00e4, on el\u00e4keturvan tulevaisuutta koskevalle keskustelulle tilausta.<\/p>\n

N\u00e4it\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 seurataan ja niiden vaikutuksia arvioidaan tiiviisti kansallisesti ja kansainv\u00e4lisill\u00e4 foorumeilla. Tulevaisuuden ennustaminen on kuitenkin hankalaa tai mahdotonta erityisesti silloin kun muutokset ovat suuria ja nopeita.<\/p>\n

El\u00e4kej\u00e4rjestelm\u00e4t ovat edell\u00e4 mainittujen haasteiden edess\u00e4 l\u00e4hes kaikkialla, ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Suomessa. Eri maissa siirryt\u00e4\u00e4n etuusperusteisista j\u00e4rjestelmist\u00e4 maksuperusteisiin j\u00e4rjestelmiin, jossa el\u00e4keturvan taso joustaa maailman muuttuessa. Vastuu siirtyy enemm\u00e4n yksitt\u00e4isille ihmisille, joka sopii hyvin my\u00f6s yksil\u00f6llisyytt\u00e4 korostavaan aikaan.<\/p>\n

Kiintoisaa on se, ett\u00e4 ty\u00f6el\u00e4kej\u00e4rjestelm\u00e4 rakennettiin ratkaisemaan teollistuvan Suomen ja kulutusyhteiskunnan haasteita. Tasael\u00e4kkeisiin perustuvan j\u00e4rjestelm\u00e4n ei n\u00e4hty oleva riitt\u00e4v\u00e4 t\u00e4llaisessa yhteiskunnassa. Nyt maailma on j\u00e4lleen muuttunut. Meneill\u00e4\u00e4n on muun muassa perustulokokeilu.<\/p>\n

Kirja on taitavasti kirjoitettu. Se on kirjoitustyylilt\u00e4\u00e4n naseva, selke\u00e4 ja konkreettinen, v\u00e4\u00e4nt\u00e4en monimutkaisia el\u00e4kej\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n liittyvi\u00e4 asioita siksi kuuluisaksi rautalangaksi. Se on jopa j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4 kuvatessaan el\u00e4kkeit\u00e4 koskevaa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa, esimerkiksi tilannetta, jossa p\u00e4\u00e4ministeri Vanhanen ehdotti el\u00e4kei\u00e4n nostamista.<\/p>\n

Kirjaa voi suositella kaikille el\u00e4kkeist\u00e4, sosiaaliturvasta ja my\u00f6s suomalaisesta yhteiskunnasta ja sen kehityksest\u00e4 kiinnostuneille lukijoille. Siit\u00e4, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin kirjassa esitetyt v\u00e4itteet pit\u00e4v\u00e4t paikkansa, tullaan varmasti k\u00e4ym\u00e4\u00e4n l\u00e4hiaikoina keskustelua.<\/p>\n

El\u00e4keturvakeskuksen toimitusjohtajan Jukka Rantalan<\/strong> kirjoittama arvio kirjasta l\u00f6ytyy t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/p>\n

Jari Hanska ja Teemu Muhonen 2016: El\u00e4keturma – Miksi Suomi tarvitsee uuden sukupolvisopimuksen? Vastapaino, Tallinna.<\/em><\/p>\n

Edit 3.1.2o17 klo 6.50. Lis\u00e4tty linkki Jukka Rantalan kirjoittamaan arvioon.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

El\u00e4kkeist\u00e4 ja el\u00e4kej\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 julkaistaan Suomessa uusia tutkimuksia tai analyysej\u00e4 l\u00e4hes kuukausittain. Suurelta osin ne ovat j\u00e4rjestelm\u00e4n itsens\u00e4 tuottamia, eli El\u00e4keturvakeskuksen\u00a0(ETK:n) julkaisuja,\u00a0mutta jonkin verran my\u00f6s eri tutkimuslaitosten tekemi\u00e4. ETK:n julkaisut ovat laadultaan korkeatasoisia. On kuitenkin terveellist\u00e4, jos keskustelua el\u00e4kej\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 l\u00e4htee liikkeelle my\u00f6s j\u00e4rjestelm\u00e4n ulkopuolelta. Jari Hanskan\u00a0ja Teemu Muhosen\u00a0syksyll\u00e4 2016 julkaistu kirja on t\u00e4llainen j\u00e4rjestelm\u00e4n ulkopuolinen avaus. … <\/p>\n

Jatka lukemista ”El\u00e4keturma – miksi Suomeen tarvitaan uusi sukupolvisopimus”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[24,4,36],"class_list":["post-1267","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjat","tag-elake","tag-kirjat","tag-sosiaaliturva"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1267","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1267"}],"version-history":[{"count":20,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1267\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1290,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1267\/revisions\/1290"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1267"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1267"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1267"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}