{"id":1300,"date":"2017-01-22T11:02:29","date_gmt":"2017-01-22T09:02:29","guid":{"rendered":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/?p=1300"},"modified":"2017-01-22T13:05:15","modified_gmt":"2017-01-22T11:05:15","slug":"suomi100","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/suomi100\/","title":{"rendered":"Suomi, Suomi ja Suomi"},"content":{"rendered":"

\"Suomenidea\"<\/a>Kuluvana vuonna vietet\u00e4\u00e4n Suomi100<\/strong>-juhlavuotta. Juhlavuoteen<\/a> liittyy professori Jarno Limn\u00e9llin<\/strong> toimittama kirja, jossa yhteens\u00e4 l\u00e4hes 30 kirjoittajaa pohtii Suomen ideaa eri n\u00e4k\u00f6kulmista.<\/p>\n

Juhlavuotta vietet\u00e4\u00e4n mielenkiintoisessa vaiheessa. Turvallisuuspoliittinen tilanne on murroksessa ja Suomen kilpailykyky tulevina vuosina her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kysymyksi\u00e4. Suomalaista yhteiskuntaa uudistetaan suurilla reformeilla.<\/p>\n

Vaikka haasteita voidaankin tunnistaa, Suomi menestyy hyvin erilaisissa kansainv\u00e4lisiss\u00e4 vertailuissa ja yhteiskuntamme on monella tavalla toimiva. Olemme monella tavalla vanhan ja uuden v\u00e4liss\u00e4. On oikea aika kysy\u00e4, mik\u00e4 on Suomen idea ja mill\u00e4 ev\u00e4ill\u00e4 Suomi jatkaa eteenp\u00e4in.<\/p>\n

Keskeinen n\u00e4k\u00f6kulma kirjassa on Suomen tarina. Yhteinen idea tarinan muotoon kirjoitettuna antaa kansakunnalle suunnan. Kirjoittajat pohtivat kirjoituksissaan t\u00e4t\u00e4 tarinaa eri l\u00e4ht\u00f6kohdista.<\/p>\n

Kirjassa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n mm. Suomen geopoliittista asemaa, digitaalisuutta, hyvinvointia, taloutta, osaamista, maanpuolustusta, luontoa, yhteiskunnallista eheytt\u00e4, hyvinvointia, br\u00e4ndi\u00e4 ja yritystoimintaa. Kirjan tematiikka on hyvin moninainen.<\/p>\n

Kirjan sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4<\/h3>\n

Kuten aina kokoelmakirjoissa, toiset kirjoitukset kolahtavat lukijalle enemm\u00e4n kuin toiset. Itse pidin eniten seuraavista kirjoituksista.<\/p>\n

Alf Rehnin<\/strong>\u00a0kirjoitus hahmottaa suomalaisen ajattelun rajapyykkej\u00e4. ”Suomi on aina mieltynyt selkeihin, miltei karuihin julistuksiin – sellaisiin, joissa mahdollisimman harvalla sanalla voi vangita mahdollisimman paljon.” (mt. 15). T\u00e4llainen sanonta on mm. ”talvisodan henki.”<\/p>\n

Toisaalta Rehnin mukaan harva kansa on innostunut mollaamaan itse\u00e4\u00e4n samalla tavoin kuin suomalaiset. Suomea eiv\u00e4t saa kuitenkaan arvostella muut kuin me suomalaiset itse. Rehn sanoo, ett\u00e4 ”Suomi on runollinen ennen kaikkea v\u00e4h\u00e4telless\u00e4\u00e4n itse\u00e4\u00e4n”. T\u00e4m\u00e4 ilmenee esimerkiksi sanonnassa ”On maamme k\u00f6yh\u00e4, siksi j\u00e4\u00e4.”<\/p>\n

Ehk\u00e4 eniten koko kirjassa pidin Erkka Railon<\/strong> kirjoituksesta ”Yhteiskunnallinen eheys koetuksella.” Artikkeli l\u00e4htee liikkeelle ajatuksesta, ett\u00e4 eheys ja yhteenkuuluvuus on nimenomaan Suomen idean kulmakivi. Sen merkityst\u00e4 korostaa se, ett\u00e4 t\u00e4t\u00e4 yhteenkuuluvuutta ovat historiassa koetelleet monet jakolinjat. Hyvinvointivaltion rakentaminen on edellytt\u00e4nyt yhteenkuuluvuutta ja hyvinvointivaltio on my\u00f6s luonut sit\u00e4.<\/p>\n

Railon mukaan kolme teemaa haastaa yhteenkuuluvuutta: Ensinn\u00e4kin eriarvoistuminen lis\u00e4\u00e4ntyy. Osa suomalaisista hy\u00f6tyy kansainv\u00e4listymisen mahdollisuuksista, mutta osa ei.<\/p>\n

Toiseksi n\u00e4k\u00f6kulmat yhteiskunnallisiin asioihin eriytyv\u00e4t. 1960-luvulla televisio yhten\u00e4isti suomalaista kulttuuria ja politiikkaa. Informaatio tuli yh\u00e4 useammalla ”tasalaatuisesti” saataville. Nyttemmin sosiaalisen median aikakaudella on tullut tavalliseksi puhua ”kuplista”, jossa eri yhteiskuntaryhm\u00e4t saavat informaatiota maailman tapahtumista ja pohdiskelevat niit\u00e4 omissa viiteryhmiss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Kolmanneksi, politiikkaan on tullut uusia j\u00e4lkimaterialistisia teemoja, joita ovat esimerkiksi ymp\u00e4rist\u00f6kysymykset, tasa-arvo, seksuaalisten v\u00e4hemmist\u00f6jen oikeudet ja maahanmuutto. Teemoihin liittyy vahva moraalinen elementti ja siksi ne koetaan yht\u00e4 voimakkaasti kuin aikaisemmin tulonjakoon liittyv\u00e4t asiat. Koska teemat menev\u00e4t l\u00e4helle moraalisia k\u00e4sityksi ja tunteita, ne saattavat olla erityisesti eheytt\u00e4 repivi\u00e4.<\/p>\n

Railon mukaan tulevaisuudessa yhteenkuuluvuuden yll\u00e4pit\u00e4minen on aikaisempaa vaikeampaa. Suomalaista yhteiskuntaa on uudistettava monipuolisesti, jotta yhteenkuuluvuus edelleen voisi olla Suomen vahvuustekij\u00e4. T\u00e4h\u00e4n Railolla on monia konkreettisia ehdotuksia.<\/p>\n

Pidin my\u00f6s Reijo Karhisen<\/strong> artikkelista, jossa h\u00e4n alleviivaa nopean ja hallitun sukupolvenvaihdoksen tarpeellisuutta. Karhinen kuvaa suomalaisen menestystarinan ja tunnistaa selv\u00e4sti sen, ett\u00e4 eteenp\u00e4in p\u00e4\u00e4seminen ei ole mahdollista ilman uusia ev\u00e4it\u00e4. Karhisen kirjoituksen ajatuksia on julkaistu my\u00f6s t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a>.<\/p>\n

Elina Hiltunen<\/strong> tarkastelee teknologian kehityksen vaikutuksia Suomeen ja suomalaisuuteen. N\u00e4k\u00f6kulmia ovat tietotekniikan kehitys, robotiikka, geenimuuntelu ja synteettinen biologia sek\u00e4 l\u00e4\u00e4ketiede. Hiltunen on huolestunut siit\u00e4, miten Suomi kykenee k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n kehityksen tarjoamat mahdollisuudet. Tiet\u00e4mys perustieteist\u00e4 on heikentynyt ja kiinnostus ”huuhaata” kohtaan lis\u00e4\u00e4ntynyt. Pitk\u00e4 matematiikka ja luonnontieteet eiv\u00e4t kiinnosta nuoria kuten ennen.<\/p>\n

T\u00e4st\u00e4 on huolestunut my\u00f6s Matti Apunen<\/strong>, joka otsikossaan on valmis siirt\u00e4m\u00e4\u00e4n ”Kaiken vallan matemaatikoille”. Apunen per\u00e4\u00e4nkuuluttaa my\u00f6s koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, joka hy\u00f6dynt\u00e4isi paremmin ”superfiksuja”. Superfiksujen merkitys on nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kasvanut, ovathan esimerkiksi nykyiset menestysfirmat Google, Apple, Amazon, Tesla, Microsoft, Uber, WhatsApp kaikki superfiksujen luomia.<\/p>\n

Pidin my\u00f6s Elina Lepom\u00e4en<\/strong> ja Sixten Korkmanin<\/strong>\u00a0talouteen liityvien kirjoitusten konkreettisesta selkeydest\u00e4. Lepom\u00e4ki p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 kirjoituksensa lyhyeen ajankohtaiseen pohdintaa kansalaisen ”perustilist\u00e4.” Korkman tiivist\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ”Suomi on hyv\u00e4 maa, joka ei vallankumousta kaipaa, uudistuksia kyll\u00e4kin.” Haasteena Korkmanin mukaan on erityisesti eturistiriitojen yhteensovittaminen.<\/p>\n

Ville Tolvasen<\/strong> kirjoitus osaamisesta oli my\u00f6s kiinnostava. H\u00e4nen mukaansa Suomi on ”osaamisen suurvalta”. Suomalaiset osaavat kehitt\u00e4\u00e4 yhteiskuntaa ja pit\u00e4\u00e4 huolta kansalaisten terveydest\u00e4 ja koulutuksesta. Osaamme my\u00f6s kehitt\u00e4\u00e4 tasa-arvoista ja modernia yhteiskuntaa. Olemme t\u00e4ss\u00e4 yksi maailman k\u00e4rkimaita. Pulmana on kuitenkin se, ett\u00e4 maailma on muuttunut.<\/p>\n

Nyt sama osaaminen – joka hy\u00f6dynsi vihre\u00e4n kullan, rakensi maailman parhaita matkapuhelimia ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 teknologiaa jopa muita paremmin – pit\u00e4isi toistaa informaatioyhteiskunnassa (Ville Tolvanen mts. 176).<\/p><\/blockquote>\n

Edell\u00e4mainitussa Tolvasen kirjoitukseen liittyv\u00e4ss\u00e4 sitaatissa on oikeastaan tiivistettyn\u00e4 koko Suomen idean haaste.<\/p>\n

Viimeinen sana on sisu<\/h3>\n

Kirjan lopussa Jarno Limn\u00e9ll kiteytt\u00e4\u00e4 Suomen idean kuuteen pointtiin. Pointit korostavat, ett\u00e4 suomalaiset v\u00e4litt\u00e4v\u00e4t ja tiet\u00e4v\u00e4t ja haluavat osoittaa paikkansa maailmassa. Olemme my\u00f6s teknologisesti edistynyt ja osaava maa. Turvallisuus sek\u00e4 luonnon kauneus ja puhtaus kuuluvat Suomen ideaan. Lopulta luottamus ja… tietenkin sisu<\/em>\u00a0t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t Suomen idean kokonaisuudeksi.<\/p>\n

Kirjan lopussa on my\u00f6s Limn\u00e9llin kirjoittama mielenkiintoinen kappale ”Onnellisessa Suomessa vuonna 2050”. Kappaleen lukemisesta tulee selv\u00e4ksi, ett\u00e4 erityisesti teknologian kehittyminen tulee muuttamaan arkeamme.<\/p>\n

Suosittelen kirjaa niille, jotka juhlavuoden hengess\u00e4 pohtivat Suomen ajankohtaisia kysymyksi\u00e4 ja tulevaisuutta. Eri lukijat l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t varmastikin kirjasta erilaisen valikoiman heit\u00e4 puhuttelevia artikkeleita. Kirjan teemat ovat niin monipuoliset, ett\u00e4 jokaiselle l\u00f6ytyy jotakin.<\/p>\n

Jarno Limnell (toim.) Suomen idea. Docendo. Bookwell Oy 2016.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kuluvana vuonna vietet\u00e4\u00e4n Suomi100-juhlavuotta. Juhlavuoteen liittyy professori Jarno Limn\u00e9llin toimittama kirja, jossa yhteens\u00e4 l\u00e4hes 30 kirjoittajaa pohtii Suomen ideaa eri n\u00e4k\u00f6kulmista. Juhlavuotta vietet\u00e4\u00e4n mielenkiintoisessa vaiheessa. Turvallisuuspoliittinen tilanne on murroksessa ja Suomen kilpailykyky tulevina vuosina her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kysymyksi\u00e4. Suomalaista yhteiskuntaa uudistetaan suurilla reformeilla. Vaikka haasteita voidaankin tunnistaa, Suomi menestyy hyvin erilaisissa kansainv\u00e4lisiss\u00e4 vertailuissa ja yhteiskuntamme on monella … <\/p>\n

Jatka lukemista ”Suomi, Suomi ja Suomi”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[4,26],"class_list":["post-1300","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjat","tag-kirjat","tag-yhteiskunta"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1300","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1300"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1300\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1309,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1300\/revisions\/1309"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1300"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1300"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1300"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}