{"id":1341,"date":"2017-02-18T20:52:22","date_gmt":"2017-02-18T18:52:22","guid":{"rendered":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/?p=1341"},"modified":"2017-02-18T20:56:00","modified_gmt":"2017-02-18T18:56:00","slug":"aivosi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/aivosi\/","title":{"rendered":"Tunne aivosi (Minna Huotilainen ja Leeni Peltonen)"},"content":{"rendered":"

\"Tunne<\/a>Nykyajassa on paljon tekij\u00f6it\u00e4, jotka lis\u00e4\u00e4v\u00e4t kiinnostusta aivojen toimintaa kohtaan. El\u00e4m\u00e4ntapamme muuttuu parhaillaan voimakkaasti etenkin digitalisaation my\u00f6t\u00e4. Aivomme eiv\u00e4t kuitenkaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole t\u00e4h\u00e4n valmiita, koska ne ovat kehittyneet erilaisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

Toisaalta ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n trendit korostavat palautumisen, vireen ja keskittymisen merkityst\u00e4. Kaikissa n\u00e4iss\u00e4 aivoilla ja niiden toiminnalla on suuri merkitys.<\/p>\n

Kirja on j\u00e4sennetty mielenkiintoisesti eri ik\u00e4vaiheiden mukaan. Puhutaan aivojen kehityksest\u00e4 syntym\u00e4n j\u00e4lkeen, lapsuudessa, murrosi\u00e4ss\u00e4, aikuisuudessa ja vanhuksena. N\u00e4k\u00f6kulmana on ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 aivoissa tapahtuu ja toisaalta tuodaan esiin, miten aivoja voi huoltaa ja miten l\u00e4hiyhteis\u00f6 voi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 esimerkiksi murrosik\u00e4\u00e4n liittyvi\u00e4 haasteita.<\/p>\n

Kaikki eri el\u00e4m\u00e4nvaiheita aivojen n\u00e4k\u00f6kulmasta kuvaavat kappaleet ovat keski-ik\u00e4iselle lapsiperheen is\u00e4lle mielenkiintoista luettavaa. Ammatillisessa mieless\u00e4 luin erityisell\u00e4 mielenkiinnolla ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 koskevan kappaleen.<\/p>\n

Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 koskevassa jaksossa keskeisess\u00e4 roolissa on kehon ja mielen toiminnon tiloja kuvaava U-k\u00e4yr\u00e4, jossa U:n k\u00e4rjet ovat ”taistele tai pakene”-tila ja ”flow- eli virtaustila”.<\/p>\n

Ensin mainittu on tila saattaa olla eloonj\u00e4\u00e4misen kannalta merkityksellinen joissakin tilanteissa, mutta tuhoisa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Kirjassa todetaankin, ett\u00e4 ”t\u00e4ss\u00e4 tilassa oleva ihminen kylv\u00e4\u00e4 ymp\u00e4rilleen pahaa oloa ja paniikkia”. My\u00f6s oppiminen ja itseens\u00e4 luottaminen on t\u00e4ll\u00f6in vaikeaa (mt. 132).<\/p>\n

Flow-tila on p\u00e4invastainen tila, emme koe uhkaa vaan erityist\u00e4 hallintaa. Opimme helposti uusia asioita ja ymm\u00e4rr\u00e4mme uusia laajoja kokonaisuuksia. Flow-tila ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n yksil\u00f6llinen tila, vaan sen voi kokea my\u00f6s ryhm\u00e4ss\u00e4. Ep\u00e4onnistuminenkaan ei lannista virtaustilassa ty\u00f6skentelev\u00e4\u00e4 (mt. 134).<\/p>\n

U-k\u00e4yr\u00e4n keskell\u00e4 sijaitseva rauhoittumisen tila on keskeinen palautumisen tila. T\u00e4ll\u00f6in olemme passiivisia, rauhallisia ja jopa saamattomia. Mielemme ja kehomme ovat l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 lepotilaa.<\/p>\n

Meid\u00e4n olisi hyv\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 yksil\u00f6llisi\u00e4 keinoja p\u00e4\u00e4st\u00e4 U-k\u00e4yr\u00e4ll\u00e4 alasp\u00e4in. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n liittyv\u00e4n\u00e4 pulmana on kuitenkin se, ett\u00e4 monessa ammatissa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 on muuttunut tavalla, joka on v\u00e4hent\u00e4nyt mahdollisuuksia rauhoittua ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4n aikana (mt. 135-136).<\/p>\n

Rauhoittumisen keinojen l\u00f6yt\u00e4minen on uusi t\u00e4rke\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4taito (Huotilainen ja Peltonen 2017).<\/p><\/blockquote>\n

Liikunta, musiikki, k\u00e4sity\u00f6t ja hyv\u00e4 uni ovat hyv\u00e4ksi aivoille. Alkoholi pahasta. Erityisen keskeisess\u00e4 roolissa on uni, jolloin aivot j\u00e4rjestelev\u00e4t asioita ja tapahtumia pitk\u00e4kestoisen muistin puolelle. Lis\u00e4ksi uni korjaa mielialaa: hyv\u00e4n y\u00f6n j\u00e4lkeen olemme valmiit hyv\u00e4\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n (mt. 108).<\/p>\n

Kirjan viimeisen kappaleen otsikko on ”j\u00e4rjen ja tunteen ikuinen liitto”. Se on erityisen hieno kappale, jossa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n perustunteita (yleens\u00e4 pelko, inho, suru, viha, ilo), j\u00e4rjen ja tunteiden suhdetta, tunteiden s\u00e4\u00e4tely\u00e4 sek\u00e4 rakastuneen aivoja.<\/p>\n

Sanonta ”rakkaus on sokea” saa tukea aivotutkimuksesta, koska romanttisesti rakastuneen henkil\u00f6n otsalohkon toiminnan on havaittu v\u00e4hentyneen (mt. 218).<\/p>\n

Aivan viimeisen\u00e4 on kappale, jossa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n ”el\u00e4m\u00e4n moniv\u00e4risi\u00e4 raitoja”, eli tunteiden liittymist\u00e4 erilaisiin el\u00e4m\u00e4ntapahtumiin, tilanteisiin tai sairauksiin, kuten masennukseen.<\/p>\n

Yleistajuinen kirja pohjaa tieteelliseen tutkimukseen<\/h3>\n

Kirja on kirjoitettu yleistajuiseksi. L\u00e4hdeviittein osoitetaan, mihin tieteelliseen tulokseen tai keskusteluun esitetyt v\u00e4itteet ja johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset perustuvat. Kirjan keskell\u00e4 on havainnollistavia korkeatasoisia v\u00e4rikuvia, joihin tekstiss\u00e4 viitataan.<\/p>\n

Kirjassa on kirjoittajien omakohtaisia tarinoita esimerkiksi ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4n kulusta tai stressimittarin kokeilemisesta. Lis\u00e4ksi on erillisi\u00e4 kainalojuttuja, esimerkiksi ”vinkkej\u00e4 ty\u00f6stressin hallintaan”.<\/p>\n

Kirjassa sivutaan monenlaisia ajankohtaisia ja laajaa keskustelua her\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 ilmi\u00f6it\u00e4 aivojen toiminnan n\u00e4k\u00f6kulmasta. T\u00e4llaisia aiheita ovat muun muassa ty\u00f6skentely avokonttorissa, multitaskaus, lasten ruutuaika tai muistisairaudet.<\/p>\n

Aikaamme liittyy paljon keskustelua teknologiasta, sen mukanaan tuomista mahdollisuuksista ja uhkakuvista sek\u00e4 teko\u00e4lyn ylivertaisuudesta ihmiseen n\u00e4hden. Siksi oli vaikuttavaa lukea l\u00e4mpim\u00e4ll\u00e4, ihmisl\u00e4heisell\u00e4 ja el\u00e4m\u00e4\u00e4 kunnioittavalla otteella kirjoitettu kirja aivojen toiminnasta kytkeytyen el\u00e4m\u00e4nkaareen ja ihmisen kehitykseen vahvuuksineen ja heikkouksineen.<\/p>\n

On vaikea nimet\u00e4 sellaista ryhm\u00e4\u00e4, jolle t\u00e4m\u00e4n kirjan lukemisesta ei olisi iloa tai hy\u00f6ty\u00e4.<\/p>\n

Minna Huotilainen ja Leeni Peltonen: Tunne aivosi. Otava kirjapaino 2017.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Nykyajassa on paljon tekij\u00f6it\u00e4, jotka lis\u00e4\u00e4v\u00e4t kiinnostusta aivojen toimintaa kohtaan. El\u00e4m\u00e4ntapamme muuttuu parhaillaan voimakkaasti etenkin digitalisaation my\u00f6t\u00e4. Aivomme eiv\u00e4t kuitenkaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole t\u00e4h\u00e4n valmiita, koska ne ovat kehittyneet erilaisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Toisaalta ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n trendit korostavat palautumisen, vireen ja keskittymisen merkityst\u00e4. Kaikissa n\u00e4iss\u00e4 aivoilla ja niiden toiminnalla on suuri merkitys. Kirja on j\u00e4sennetty mielenkiintoisesti eri ik\u00e4vaiheiden mukaan. … <\/p>\n

Jatka lukemista ”Tunne aivosi (Minna Huotilainen ja Leeni Peltonen)”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[23,4,25],"class_list":["post-1341","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjat","tag-hyvinvointi","tag-kirjat","tag-tyohyvinvointi"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1341","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1341"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1341\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1347,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1341\/revisions\/1347"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1341"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1341"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1341"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}