{"id":1571,"date":"2018-01-27T13:13:07","date_gmt":"2018-01-27T11:13:07","guid":{"rendered":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/?p=1571"},"modified":"2018-01-27T13:13:07","modified_gmt":"2018-01-27T11:13:07","slug":"myytit","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/myytit\/","title":{"rendered":"Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n myytit ja todellisuus"},"content":{"rendered":"

\"myytit\"<\/a>Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4keskustelussa esiintyy myyttej\u00e4. Niist\u00e4 kokonaisvaltaisin on kenties se, ett\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 muuttuu laadultaan\u00a0huonompaan suuntaan. Pienempi\u00e4 myyttej\u00e4 ovat muun muassa ty\u00f6suhteiden ep\u00e4tyypillistyminen, prekarisaatio ja siirtyminen 24\/7 yhteiskuntaan, jossa ty\u00f6t\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n yh\u00e4 enenev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin kaikkina viikonp\u00e4ivin\u00e4 ja kaikkina vuorokauden aikoina. Myyttej\u00e4 toistetaan julkisuudessa ja siksi ne muovaavat kuvaa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4st\u00e4.<\/strong><\/p>\n

Kirjassa Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n myytit ja todellisuus<\/em> selvitet\u00e4\u00e4n empiiristen aineistojen avulla, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin myytit pit\u00e4v\u00e4t paikkansa. Suurimmassa roolissa aineistojen suhteen on Tilastokeskuksen ty\u00f6olotutkimus. Lis\u00e4ksi hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n\u00a0ajank\u00e4ytt\u00f6tutkimuksia, ty\u00f6voimatutkimusta sek\u00e4 erillisi\u00e4 tilastoja. Kirja on artikkelikokoelma. Artikkelien kirjoittajat ovat suomalaisia ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n tutkijoita.<\/p>\n

Poimintoja kirjan teemoista<\/h3>\n

Artikkelien teemat liittyv\u00e4t ep\u00e4tyypillisiin ty\u00f6suhteisiin, ty\u00f6n prekarisaatioon, ty\u00f6h\u00e4n sitoutumiseen, ty\u00f6n ja perheen yhteensovittamiseen, sukupuolten tasa-arvoon, yritt\u00e4jien ty\u00f6aikaan ja tuloihin, p\u00e4tk\u00e4ty\u00f6ntekij\u00f6iden ty\u00f6hyvinvointiin sek\u00e4 ty\u00f6taisteluihin. Lis\u00e4ksi tarkastellaan nuoria ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 sek\u00e4 sukupuolten tasa-arvoa.<\/p>\n

Artikkelien yhteinen nimitt\u00e4j\u00e4 on siis artikkelin teemaan liittyv\u00e4 myytti, jonka paikkansapit\u00e4vyytt\u00e4 tarkastellaan empiirisesti.<\/p>\n

Prekarisaation osalta havaitaan, ett\u00e4 suurimmalla osalla ty\u00f6voimasta menee hyvin, mutta ty\u00f6markkinoilla on noin 250 000 ihmisen joukko, jolle kasautuu ep\u00e4varmuutta. He ovat pienituloisia ja ty\u00f6skentelev\u00e4t usein\u00a0suhdanneherkill\u00e4 aloilla. Prekaarius ei ole yleistynyt trendinomaisesti, mutta suhdannevaihtelut ovat ilmi\u00f6n suhteen merkityksellisi\u00e4.<\/p>\n

Yksi myytti on, ett\u00e4 erilaiset ep\u00e4tyypillisen ty\u00f6n muodot\u00a0olisivat yleistyneet voimakkaasti.\u00a0Aineistot kuitenkin osoittavat, ett\u00e4 n\u00e4in ei ole k\u00e4ynyt, vaan tilanne on\u00a0pysynyt varsin muuttumattona. Se, mik\u00e4 on muuttunut, on ihmisten ep\u00e4varmuuden kokemus. Juuri t\u00e4t\u00e4 kokemusta myytin\u00a0toistuminen julkisuudessa on mahdollisesti ruokkinut.<\/p>\n

Toinen myytti on, ett\u00e4 olemme siirtyneet 24\/7 yhteiskuntaan, jossa ep\u00e4tyypilliset ty\u00f6ajat ovat yleistyneet voimakkaasti.\u00a0Ty\u00f6aikoja tarkastelevassa artikkelissa saadaan kuitenkin tulos, ett\u00e4\u00a0s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisen p\u00e4iv\u00e4ty\u00f6n rytmi on pit\u00e4nyt varsin hyvin pintansa. Tietenkin\u00a0joillakin aloilla ja ammattiryhmiss\u00e4 \u00a0ty\u00f6skennell\u00e4\u00e4n\u00a0my\u00f6s iltaisin, \u00f6isin ja viikonloppuisin.<\/p>\n

Ty\u00f6n ja perheen yhteensovittamisen osalta nousee esiin eroja eri\u00a0ammattiryhmien v\u00e4lill\u00e4. Tietoty\u00f6l\u00e4isill\u00e4 ja ylemmill\u00e4 toimihenkil\u00f6ill\u00e4 ty\u00f6 kulkee helposti kotiin. Kuitenkin yleisen\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen\u00e4 on, ett\u00e4 ty\u00f6 on voimavara my\u00f6s perheen kannalta. Myytti jatkuvista ty\u00f6n ja perheen yhteensovittamisen ongelmien lis\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4 ei saa siis yksiselitteist\u00e4 tukea.<\/p>\n

Sukupuolten tasa-arvoon liittyv\u00e4 myytti on se, ett\u00e4 Suomi on tasa-arvon mallimaa. T\u00e4t\u00e4 teemaa k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 artikkelissa havaitaan, ett\u00e4 kansainv\u00e4lisesti sukupuolten tasa-arvo on varsin hyv\u00e4ll\u00e4 tolalla ja kehitys on kulkenut hyv\u00e4\u00e4n suuntaan. Kuitenkin suomalainen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 on edelleen melko voimakkaasti segregoitunut naisten ja miesten t\u00f6ihin.<\/p>\n

P\u00e4tk\u00e4ty\u00f6l\u00e4isyyteen on liitetty myytti siit\u00e4, ett\u00e4 p\u00e4tk\u00e4ty\u00f6l\u00e4isten ty\u00f6terveys ja ty\u00f6hyvinvointi olisi huonommalla tolalla kuin vakituisessa ty\u00f6suhteessa olevilla. Kirjassa kuitenkin osoitetaan, ett\u00e4 k\u00e4ytetyill\u00e4 mittareilla suomalaisten p\u00e4tk\u00e4ty\u00f6l\u00e4isten ja vakituisessa ty\u00f6suhteessa toimivien ty\u00f6ntekij\u00f6iden v\u00e4lill\u00e4 ei ole suuria eroja. T\u00e4m\u00e4n tulkitaan johtuvan muun muassa suomalaisen ty\u00f6markkinamallin suojaavuudesta.<\/p>\n

Toisinaan on v\u00e4itetty, ett\u00e4 Suomessa olisi paljon ty\u00f6taisteluja. Kirjassa osoitetaan, ett\u00e4 ty\u00f6taistelujen m\u00e4\u00e4r\u00e4 Suomessa on ajan my\u00f6t\u00e4\u00a0v\u00e4hentynyt, eiv\u00e4tk\u00e4 Suomen ty\u00f6markkinat n\u00e4ytt\u00e4ydy erityisen konfliktiherkkin\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa mielenkiintoista on my\u00f6s ty\u00f6taistelujen mittaamiseen liittyv\u00e4 erittely.<\/p>\n

Pohdintaa<\/h3>\n

Kirjan perusidea on hieno. Myytti tarjoaa hypoteesin, jota koetellaan.<\/p>\n

Monet myytit poimitaan mediakeskusteluista, viitaten esimerkiksi yksitt\u00e4isiin kolumneihin tai blogikirjoituksiin. Myytit sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n edustavat myyttien valtavirtaa, mutta kirjaan olisi sopinut hyvin yksi vaikkapa media-aineistoja analysoiva artikkeli, jossa myyttej\u00e4 ja niiden synty\u00e4\u00a0olisi eritelty hieman systemaattisemmin.\u00a0Nyt tavallaan itse myyttej\u00e4 ei selvitet\u00e4 tutkimuksen keinoin yht\u00e4 vakavalla otteella kuin ”todellisuutta.”<\/p>\n

Empiiriset tarkastelut osoittavat monien ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 koskevien\u00a0myyttien olevan vailla faktapohjaa.<\/p><\/blockquote>\n

Kirjassa pohditaan ansiokkaasti my\u00f6s ty\u00f6el\u00e4m\u00e4tutkimuksen ja -tiedon rajoituksia. Ty\u00f6voiman marginaalissa olevien ty\u00f6ntekij\u00f6iden tilanteesta meill\u00e4 on huomattavasti heikompi tieto.<\/p>\n

On jopa\u00a0paradoksaalista, ett\u00e4 mit\u00e4 vakaammassa asemassa olevasta ty\u00f6voimasta on kysymys, sen parempi tieto t\u00e4m\u00e4n ryhm\u00e4n hyvinvoinnista ja\u00a0hyvinvoinnin puutteista meill\u00e4 on.<\/p><\/blockquote>\n

Tekij\u00f6iden mukaan p\u00e4\u00e4osin kokonaiskuva suomalaisesta ty\u00f6el\u00e4m\u00e4st\u00e4 on my\u00f6nteinen. Ty\u00f6markkinoilla on kuitenkin riskiryhmi\u00e4, joiden asemaan tulisi kiinnitt\u00e4\u00e4 aiempaa tarkempaa huomiota. Tarkemman huomion kohteena tuli olla ainakin koulutuksen ulkopuolelle j\u00e4\u00e4neet nuoret, pienituloiset yksinyritt\u00e4j\u00e4t sek\u00e4 satunnaisen ansioty\u00f6n ja sosiaaliturvan varassa olevat.<\/p>\n

Tutkijoiden p\u00e4\u00e4telm\u00e4t kiertyv\u00e4tkin ajankohtaiseen teemaan, eli ty\u00f6n murrokseen. Kuten Valtioneuvoston tulevaisuusselonteossakin<\/a> todettiin, ty\u00f6n murroksen my\u00f6t\u00e4 syntyy uusia ryhmi\u00e4, joiden hyvinvoinnista ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tiedet\u00e4, eiv\u00e4tk\u00e4 nykyiset turvaj\u00e4rjestelm\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 toimi heid\u00e4n kannaltaan optimaalisesti.<\/p>\n

Heh, ainakaan t\u00e4ss\u00e4\u00a0kirjaesittelyss\u00e4 en nyt uskalla sanoa, ett\u00e4 ”ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 muuttuu t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 nopeasti”. Sanotaan kuitenkin niin, ett\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n muutoksesta puhutaan t\u00e4ll\u00e4 hetkelle paljon.<\/p>\n

Keskustelun ajurina on juuri ty\u00f6n murros, jota vauhdittaa muun muassa digitalisaatio, robotisaatio ja\u00a0keino\u00e4lyn kehittyminen. Ty\u00f6n muutokseen liittyy my\u00f6s johtamisoppien muutos sek\u00e4 muuttuvat organisaatiomallit.<\/p>\n

Siksi on j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4 huomata, ett\u00e4 vaikka kyse on ty\u00f6n muutosta k\u00e4sittelev\u00e4st\u00e4 varsin tuoreesta kirjasta (julkaistu vuonna 2017), n\u00e4m\u00e4 teemat eiv\u00e4t ole kovinkaan voimakkaasti mukana kirjan keskusteluissa.<\/p>\n

Tiivist\u00e4en voi sanoa, ett\u00e4 kirja on hyv\u00e4\u00e4 faktantarkastusta suomalaista ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 koskien. Kirja sopii hyvin kaikille, jotka ovat kiinnostuneita suomalaisen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n tilasta.<\/p>\n

Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n kehityksest\u00e4 ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4tutkimuksesta olen kirjoittanut my\u00f6s t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a>.<\/p>\n

Pasi Py\u00f6ri\u00e4 (toim). Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n myytit ja todellisuus. Gaudeamus, 2017. <\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4keskustelussa esiintyy myyttej\u00e4. Niist\u00e4 kokonaisvaltaisin on kenties se, ett\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 muuttuu laadultaan\u00a0huonompaan suuntaan. Pienempi\u00e4 myyttej\u00e4 ovat muun muassa ty\u00f6suhteiden ep\u00e4tyypillistyminen, prekarisaatio ja siirtyminen 24\/7 yhteiskuntaan, jossa ty\u00f6t\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n yh\u00e4 enenev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin kaikkina viikonp\u00e4ivin\u00e4 ja kaikkina vuorokauden aikoina. Myyttej\u00e4 toistetaan julkisuudessa ja siksi ne muovaavat kuvaa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Kirjassa Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n myytit ja todellisuus selvitet\u00e4\u00e4n empiiristen aineistojen avulla, … <\/p>\n

Jatka lukemista ”Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n myytit ja todellisuus”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[4,30,17],"class_list":["post-1571","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjat","tag-kirjat","tag-tyo","tag-tyoelama"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1571","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1571"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1571\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1579,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1571\/revisions\/1579"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1571"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1571"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1571"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}