{"id":159,"date":"2015-02-07T06:54:20","date_gmt":"2015-02-07T06:54:20","guid":{"rendered":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/?p=159"},"modified":"2015-02-21T10:20:53","modified_gmt":"2015-02-21T10:20:53","slug":"miten-pidentaa-tutkimusten-elinkaarta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/miten-pidentaa-tutkimusten-elinkaarta\/","title":{"rendered":"Miten pident\u00e4\u00e4 tutkimusten elinkaarta?"},"content":{"rendered":"

Yhteiskuntatieteess\u00e4 esimerkiksi\u00a0Marxin<\/strong>, Weberin<\/strong> ja Durkheimin<\/strong> tekstit ovat kest\u00e4neet ajan hammasta yli sadan vuoden ajan. Yh\u00e4 uudet opiskelija- ja tutkijasukupolvet perehtyv\u00e4t klassikoihin, vaikkakin teosten merkitys vaihtelee eri aikoina.<\/p>\n

Klassikot syntyiv\u00e4t aikana, jolloin tutkimuksia julkaistiin v\u00e4hemm\u00e4n, niiden tekeminen oli ty\u00f6l\u00e4st\u00e4 ja tieto yhteiskunnallisista ilmi\u00f6ist\u00e4 liikkui valtavan paljon j\u00e4hme\u00e4mmin kuin t\u00e4n\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tiedon tulva on valtava ja tieto liikkuu salamannopeasti globaalilla tasolla. Onko tutkimustiedosta tullut kulutustavaraa, joka kiinnostaa sen hetken, kun tulokset n\u00e4kyv\u00e4t mediassa? On sanottu, ett\u00e4 tiedeviestint\u00e4 muistuttaa nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 urheilu-uutisten tulosp\u00f6rssej\u00e4<\/a>.<\/p>\n

Miten tutkimustiedon p\u00e4\u00e4sy\u00e4 julkisuuteen voi edist\u00e4\u00e4 ja miten tutkimuksen elinkaarta voisi pident\u00e4\u00e4?\u00a0Aihepiiri\u00e4 on pohdittu muun muassa Sitrassa<\/a>. Oma ajatteluni on monelta osin samansuuntaista.<\/p>\n

Perinteinen tutkimuksen raportointiformaatti sopii huonosti t\u00e4h\u00e4n aikaan. Perinteisess\u00e4 raportissa on paljon teksti\u00e4 ja jonkin verran kuvia tai kaavioita.<\/p>\n

Perinteisesti tutkijat ovat ajatelleet t\u00e4rkeimm\u00e4ksi kohderyhm\u00e4kseen toiset tutkijat, joille tuloksista kerrotaan tieteellisiss\u00e4 tapaamisissa tai tieteellisiss\u00e4 julkaisufoorumeissa. Uudesta tutkimusraportista saatetaan julkaista tiedote yhteisty\u00f6ss\u00e4 yliopiston tai tutkimuslaitoksen viestint\u00e4ammattilaisten kanssa.<\/p>\n

Perinteisten tutkimusten elinkaarta pident\u00e4\u00e4 tieteellinen ty\u00f6skentelyn luonne ja tiedon kumuloituminen. Uusi tutkimus rakennetaan vanhan p\u00e4\u00e4lle. Uudet tutkimukset lis\u00e4\u00e4v\u00e4t keskustelua tai havaintoja vanhojen tutkimushavantojen p\u00e4\u00e4lle. Tutkija on omalla ajattelullaan linkki uuden ja vanhan v\u00e4liss\u00e4 tiivist\u00e4ess\u00e4\u00e4n sit\u00e4, mit\u00e4 tiedet\u00e4\u00e4n ja liitt\u00e4en siihen sen, mit\u00e4 uusi tutkimus lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Nykyaika korostaa lyhytt\u00e4 formaattia, visuaalisuutta, tarinaa ja dramatiikkaa.<\/p>\n

Kenties parhaiten viime aikoina suomalaisten tajuntaan iskeytynut tutkimukseen liittyv\u00e4 viesti on ollut\u00a0”istuminen tappaa”<\/strong>. Tiivistys on lyhyt ja dramaattinen. Viestin ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ja se houkuttaa kaivamaan lis\u00e4\u00e4 tietoa, miksi n\u00e4in on.<\/p>\n

Tutkimus pit\u00e4isi nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 raportoida tunnistamalla olennaiset viestit ja rakentamalla raportti n\u00e4iden havaintojen varaan. Laajoissakin tutkimuksissa on eritt\u00e4in v\u00e4h\u00e4n ydinhavaintoja (usein yksi tai korkeintaan kaksi), joista tutkimus muistetaan.<\/p>\n

Ennen raportit laitettiin kirjastoon ja kirjastotietokantoihin. Nyt tutkijoiden tulee varmistaa, ett\u00e4 tutkimuksen tulokset l\u00f6ytyv\u00e4t Googlesta mahdollisimman vaivattomasti ja mahdollisimman pitk\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Uusi aika asettaa uusia vaatimuksia tutkimusorganisaatioille ja tutkijoille. Jos tutkija haluaa saavuttaa vaikuttavuutta tutkimuksellaan vanha tutkijaosaaminen ei riit\u00e4. Tutkijan tulee osata muotoilla viestins\u00e4 uudella tavalla ja tuoda my\u00f6s oma asiantuntijuutensa uudella tavalla esiin<\/a>.<\/p>\n

Tutkija my\u00f6s viestii suoremmin suurelle yleis\u00f6lle kuin ennen. H\u00e4n ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n laadi tiedotteita viestinn\u00e4n kanssa eik\u00e4 tarjoa vieraskyni\u00e4 sanomalehtiin vaan viestii itse suoraan suurelle yleis\u00f6lle omassa blogissaan. Tutkijalta vaaditaan siis erilaista osaamista kuin ennen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Yhteiskuntatieteess\u00e4 esimerkiksi\u00a0Marxin, Weberin ja Durkheimin tekstit ovat kest\u00e4neet ajan hammasta yli sadan vuoden ajan. Yh\u00e4 uudet opiskelija- ja tutkijasukupolvet perehtyv\u00e4t klassikoihin, vaikkakin teosten merkitys vaihtelee eri aikoina. Klassikot syntyiv\u00e4t aikana, jolloin tutkimuksia julkaistiin v\u00e4hemm\u00e4n, niiden tekeminen oli ty\u00f6l\u00e4st\u00e4 ja tieto yhteiskunnallisista ilmi\u00f6ist\u00e4 liikkui valtavan paljon j\u00e4hme\u00e4mmin kuin t\u00e4n\u00e4\u00e4n. Nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tiedon tulva on valtava ja tieto … <\/p>\n

Jatka lukemista ”Miten pident\u00e4\u00e4 tutkimusten elinkaarta?”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[22],"tags":[12,5,8,10,13],"class_list":["post-159","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-artikkelit","tag-asiantuntijuus","tag-kirjoittaminen","tag-media","tag-sosiaalinen-media","tag-tutkimus"],"aioseo_notices":[],"aioseo_head":"\n\t\t\n\t\n\t\n\t\n\t\n\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t