{"id":1657,"date":"2018-04-22T09:58:48","date_gmt":"2018-04-22T06:58:48","guid":{"rendered":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/?p=1657"},"modified":"2018-04-23T07:34:36","modified_gmt":"2018-04-23T04:34:36","slug":"tarina","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/tarina\/","title":{"rendered":"Datalla on tarina kerrottavanaan"},"content":{"rendered":"

\"story\"<\/a><\/p>\n

Dataa on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 aikaisempaa enemm\u00e4n ja sen visualisointiin on olemassa paljon ty\u00f6kaluja. Visuaalisuus\u00a0korostuu, koska t\u00e4ss\u00e4 muodossa olevaa informaatiota pystymme k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n paremmin. Visualisointi ei kuitenkaan ole helppoa ja t\u00f6rm\u00e4\u00e4mme usein huonoihin esimerkkeihin, esimerkiksi PowerPointeissa. N\u00e4ihin l\u00e4ht\u00f6kohtiin nojaa t\u00e4m\u00e4 lukemani kirja, jonka kirjoittaja Cole Nussbaumer Knaflic uskoo, ett\u00e4 datalla on tarina kerrottavanaan.<\/strong><\/p>\n

Koulussa opimme perinteisesti lukemaan ja laskemaan, mutta emme visualisoimaan. Siksi meill\u00e4 on l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti huonot taidot t\u00e4ll\u00e4 alueella ja joudumme usein luottamaan esimerkiksi Excelin oletuksena antamiin mahdollisuuksiin.<\/p>\n

Perusteet<\/h3>\n

L\u00e4ht\u00f6kohtainen kysymys on, onko esityksen\u00a0tavoite esitt\u00e4\u00e4 asiaa vai selitt\u00e4\u00e4 sit\u00e4. Esitt\u00e4misess\u00e4 informaatiota on usein paljon, selitett\u00e4ess\u00e4 fokus on kapeampi.<\/p>\n

Kohdejoukon m\u00e4\u00e4ritteleminen on toinen t\u00e4rke\u00e4 seikka. T\u00e4ss\u00e4 tulisi pyrki\u00e4 mahdollisimman suureen tarkkuuteen, ei esimerkiksi ”ulkoisiin sidosryhmiin”, ”sis\u00e4isiin sidosryhmiin” tai ”kaikkiin, jotka ovat kiinnostuneita asiasta x”. Mit\u00e4 paremmin kohdejoukon tuntee, sen paremmin esityksen voi kohdentaa.<\/p>\n

Toisaalta on hyv\u00e4 mietti\u00e4 suhdetta yleis\u00f6\u00f6n, oletko tuttu yleis\u00f6lle vai esiinnytk\u00f6 ensi kertaa? Luottaako yleis\u00f6 asiantuntemukseesi vai pit\u00e4\u00e4k\u00f6 Sinun rakentaa luottamusta?<\/p>\n

Esitykselle tulisi asettaa\u00a0toimintaan perustuva tavoite. Yleis\u00f6n tulee esimerkiksi ”ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4”, ”muistaa”, ”oppia” tai ”uskoa” jotakin esityksen j\u00e4lkeen. Pelkk\u00e4 esityksen seuraaminen ja informaation vastaanottaminen ei siis miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 riit\u00e4. Tavoitteen kirkastamisen j\u00e4lkeen on hyv\u00e4 mietti\u00e4 toimintatapa, jolla tavoitteeseen pyrit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

On my\u00f6s tarpeen mietti\u00e4, miss\u00e4 s\u00e4vyss\u00e4 viesti halutaan v\u00e4litt\u00e4\u00e4. Viittaako s\u00e4vy menestyksen juhlintaan, huoleen tai t\u00e4ht\u00e4\u00e4k\u00f6 se toiminnan her\u00e4tt\u00e4miseen?<\/p>\n

N\u00e4iden peruskysymysten j\u00e4lkeen on aika katsoa, mink\u00e4laista dataa on k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 ja miten sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Visualisointitavat<\/h3>\n

Kirjassa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n seikkaper\u00e4isesti l\u00e4pi erilaisia datan esitt\u00e4mistapoja. Yksinkertaisimmillaan puhutaan yksitt\u00e4isten lukujen esitt\u00e4misest\u00e4, t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi taulukot, palkkikuviot, viivakuviot, pistekuviot, ”heatmapit”, ”vesiputouskuviot” sek\u00e4 erilaiset aluekuvat.<\/p>\n

Jokainen kuviotyyppi k\u00e4yd\u00e4\u00e4n seikkaper\u00e4isesti l\u00e4pi antaen vinkkej\u00e4 miten niiden kanssa on hyv\u00e4 menetell\u00e4.<\/p>\n

Visualisointitapoja k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 kappaleessa\u00a0kerrotaan my\u00f6s mink\u00e4laisia kuvioita pit\u00e4\u00e4 ehdottomasti v\u00e4ltt\u00e4\u00e4. N\u00e4it\u00e4 ovat muun muassa piirakkakuviot sek\u00e4 kolmiulotteiset kuviot.<\/p>\n

Pie-charts\u00a0are evil.<\/p><\/blockquote>\n

Olen joskus miettinyt, miksi esimerkiksi Exceliss\u00e4 on paljon sellaisia ominaisuuksia, joita kaikki oppaat kehottavat olemaan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n

V\u00e4lt\u00e4 sotkua<\/h3>\n

Yksi kirjan keskeisimpi\u00e4 viestej\u00e4 on, ett\u00e4 esitt\u00e4misess\u00e4 pit\u00e4\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 sotkua ja ep\u00e4j\u00e4rjestyst\u00e4\u00a0(clutter). Liika informaatio\u00a0lis\u00e4\u00e4 vastaanottajan kognitiivista kuormaa, eik\u00e4 edist\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4. Siksi kaikki turha pit\u00e4\u00e4 karsia esimerkiksi kuvioista pois.<\/p>\n

Sotkun v\u00e4ltt\u00e4misess\u00e4 nojataan ”Gestalt-periaatteisiin”, jotka liittyv\u00e4t hahmojen ja kokonaisuuksien tunnistamiseen (lue lis\u00e4\u00e4 Wikipediasta<\/a>). K\u00e4siteltyj\u00e4 periaatteita ovat seuraavat (periaatteet aukeavat paemmin kirjasta, koska ne kuvataan visuaalisilla esimerkeill\u00e4):<\/p>\n

    \n
  1. L\u00e4heisyys: Objektit, jotka ovat l\u00e4hell\u00e4 toisiaan kuuluvat samaan ryhm\u00e4\u00e4n.<\/li>\n
  2. Samankaltaisuus: Objektit, jotka ovat esimerkiksi samanv\u00e4risi\u00e4 tai -muotoisia kuuluvat samaan ryhm\u00e4\u00e4n.<\/li>\n
  3. Liitt\u00e4minen: Objektit, jotka on liitetty yhteen (esimerkiksi rajaamalla) muodostavat ryhm\u00e4n.<\/li>\n
  4. Sulkeminen: Ihmiset muodostavat yksitt\u00e4isist\u00e4 pisteist\u00e4 tunnettuja hahmoja (esimerkiksi ympyr\u00e4, jota ei ole piirretty yhten\u00e4isell\u00e4 viivalla).<\/li>\n
  5. Jatkuvuus: On luonnollista, ett\u00e4 rakennamme\u00a0hahmotuksessa\u00a0jatkuvuutta, vaikka se ei olisi v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4.<\/li>\n
  6. Yhteys: Objektit, jotka on yhdistetty fyysisesti, muodostavat ryhm\u00e4n, joka on voimakkaampi kuin esimerkiksi v\u00e4rit tai objektin muoto (esimerkiksi tietyn alueen rajaaminen kuviossa).<\/li>\n<\/ol>\n

    Kirjan kappaleessa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi askel askelelta, miten sotkua v\u00e4ltet\u00e4\u00e4n. Ensimm\u00e4inen askel t\u00e4ss\u00e4 on Excelin tarjoama oletuskuva, josta v\u00e4hitellen poistetaan ”turhuuksia”.<\/p>\n

    Yleis\u00f6n huomion her\u00e4tt\u00e4minen on mahdollista tehokeinoja k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4. T\u00e4m\u00e4 voidaan tehd\u00e4 esityksiss\u00e4 v\u00e4reill\u00e4, muuttamalla tekstin kokoa tai k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tehostekeinoja (lihavointi, alleviivaus, kursivointi, v\u00e4rit jne.)<\/p>\n

    ”Think like a designer”-kappaleessa annetaan hyvi\u00e4 vinkkej\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmiksi:<\/p>\n

      \n
    1. Kaikki data ei ole yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4<\/li>\n
    2. Kun yksityiskohtia ei tarvita, tiivist\u00e4<\/li>\n
    3. Kysy itselt\u00e4si: muuttaako t\u00e4m\u00e4n kuvion tai informaation poistaminen mit\u00e4\u00e4n?<\/li>\n
    4. Ty\u00f6nn\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t, mutta viestin v\u00e4litt\u00e4misen kannalta v\u00e4h\u00e4merkityksiset osiot taustalle.<\/li>\n<\/ol>\n

      Tarinankerronta<\/h3>\n

      Kirjassa nostetaan esiin tarinan kolme vaihetta:<\/p>\n

      Aloituksessa rakennetaan konteksti yleis\u00f6lle. Tavoitteena on selvent\u00e4\u00e4, miksi teemaan pit\u00e4\u00e4 kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota ja miksi se on t\u00e4rke\u00e4. Samoin voi nostaa esiin, kuka tai ketk\u00e4 ovat relevantteja toimijoita ja mit\u00e4 pit\u00e4isi saada aikaan.<\/p>\n

      Esityksen keskikohdassa kerrotaan enemm\u00e4n tavoitteesta ja mahdollisuuksista. Keskeist\u00e4 on korostaa, mit\u00e4 juuri yleis\u00f6 voi saada aikaan ja miten he voivat ratkaista ongelman.<\/p>\n

      Lopussa tehd\u00e4\u00e4n selv\u00e4ksi, mit\u00e4 yleis\u00f6n halutaan tekev\u00e4n sill\u00e4 uudella informaatiolla, joka esityksess\u00e4 on annettu. Klassinen tapa p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 esitys on palata esityksen alussa esiin nostettuihin teemoihin.<\/p>\n

      Kappaleessa tuodaan lis\u00e4ksi esiin puolen tusinaa tarinankerronnan tehostamisen keinoa.<\/p>\n

      Arviointia<\/h3>\n

      Kirja oli mielenkiintoinen ja asia esitettiin selke\u00e4sti. Keskeisin, ja melko helposti sovellettava, oppi oli liian informaation v\u00e4ltt\u00e4minen ja t\u00e4t\u00e4 kautta selkeyden luominen esityksiin. My\u00f6s tavoitteiden kirkastaminen sek\u00e4 tarinan eri osien pohtiminen oli tervetullut muistutus.<\/p>\n

      N\u00e4iden p\u00e4\u00e4viestien lis\u00e4ksi kirjassa on todella paljon nippelitietoa erilaisista kuvioista tai menetelmist\u00e4.<\/p>\n

      Kirjassa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi monia esimerkkej\u00e4 ja toistetaan perusviesti\u00e4 eri muodoissaan niin monta kertaa, ett\u00e4 opilla on suuret mahdollisuudet menn\u00e4 perille.<\/p>\n

      Kirjaa lukiessa tuli miettineeksi, ett\u00e4 moni esitys, joita erilaisissa tilaisuuksissa pidet\u00e4\u00e4n, paranisi merkitt\u00e4v\u00e4sti n\u00e4ill\u00e4 opeilla.\u00a0Koskee my\u00f6s omia esityksi\u00e4ni.<\/p>\n

      Kirjan tekij\u00e4n blogiin kannattaa my\u00f6s tutustua:<\/p>\n

      storytelling with data<\/a><\/p>\n

      Kirjassa lueteltuja teemaan liittyvi\u00e4 blogeja ovat muun muassa:<\/p>\n

      Visualising Data<\/a><\/p>\n

      Make a Powerful Point<\/a><\/p>\n

      Junk Charts<\/a><\/p>\n

      Mainitaan my\u00f6s Anne-Mari Kiviniemen<\/strong> hyv\u00e4 teemaan liittyv\u00e4 blogi:<\/p>\n

      Pointti perille<\/a><\/p>\n

      Sek\u00e4 esittelyni<\/a> Katleena Kortesuon<\/strong> ja Jarkko Sj\u00f6manin<\/strong> kirjasta.<\/p>\n

      Cole Nussbaumer Knaflic 2015: Storytelling with data. A Data visualization guide for business professionals. Wiley, New Jersey.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

      Dataa on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 aikaisempaa enemm\u00e4n ja sen visualisointiin on olemassa paljon ty\u00f6kaluja. Visuaalisuus\u00a0korostuu, koska t\u00e4ss\u00e4 muodossa olevaa informaatiota pystymme k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n paremmin. Visualisointi ei kuitenkaan ole helppoa ja t\u00f6rm\u00e4\u00e4mme usein huonoihin esimerkkeihin, esimerkiksi PowerPointeissa. N\u00e4ihin l\u00e4ht\u00f6kohtiin nojaa t\u00e4m\u00e4 lukemani kirja, jonka kirjoittaja Cole Nussbaumer Knaflic uskoo, ett\u00e4 datalla on tarina kerrottavanaan. Koulussa opimme perinteisesti lukemaan ja … <\/p>\n

      Jatka lukemista ”Datalla on tarina kerrottavanaan”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[52,35],"class_list":["post-1657","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjat","tag-data","tag-digitalisaatio"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1657","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1657"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1657\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1664,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1657\/revisions\/1664"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1657"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1657"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1657"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}