{"id":1779,"date":"2018-12-06T10:00:02","date_gmt":"2018-12-06T08:00:02","guid":{"rendered":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/?p=1779"},"modified":"2018-12-07T07:14:17","modified_gmt":"2018-12-07T05:14:17","slug":"juuti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/juuti\/","title":{"rendered":"Hyv\u00e4 kirja huonosta johtamisesta"},"content":{"rendered":"<p><a title=\"juuti\" href=\"https:\/\/www.flickr.com\/photos\/pforma\/46140360441\/in\/dateposted-family\/\" data-flickr-embed=\"true\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter\" src=\"https:\/\/farm5.staticflickr.com\/4841\/46140360441_a81649a3f0.jpg\" alt=\"juuti\" width=\"300\" height=\"458\" \/><\/a><\/p>\n<p><strong>Tutkimusten mukaan koettu ty\u00f6hyvinvointi on Suomessa keskim\u00e4\u00e4rin varsin hyv\u00e4ll\u00e4 tolalla. My\u00f6s johtamista ja esimiesty\u00f6t\u00e4 arvioidaan tutkimuksissa p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti my\u00f6nteisess\u00e4 valossa. Samaan aikaan kuitenkin arjen keskusteluissa ja mediassa\u00a0tulee esiin r\u00e4ikeit\u00e4 tapauksia liittyen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen ja johtamiseen. Pauli Juutin kirja k\u00e4sittelee eri n\u00e4k\u00f6kulmista juuri huonoa johtamista. <\/strong><\/p>\n<p>Kirja perustuu ker\u00e4ttyyn tarina-aineistoon, aiheeseen liittyv\u00e4\u00e4n kirjallisuuteen sek\u00e4 Juutin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kokemuksiin\u00a0ja asiantuntemukseen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ja johtamisen kehitt\u00e4j\u00e4n\u00e4. Tarinat on ker\u00e4tty ammattij\u00e4rjest\u00f6jen kautta ja niit\u00e4 on yhteens\u00e4 31 kappaletta.<\/p>\n<p>Kirjan yksi l\u00e4ht\u00f6kohta on se, ett\u00e4 johtamisesta puhutaan usein vain hyv\u00e4n johtamisen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Johtajat ovat sankareita, jotka johtavat organisaatioitaan menestyksest\u00e4 toiseen tai pelastavat omalla toiminnallaan organisaation sit\u00e4 uhkaavalta tuholta.<\/p>\n<p>Johtamisesta puhutaankin yleisesti\u00a0romantisoiden ja ihanteellisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta. Menestystarinoita voidaan lukea mediasta ja toisaalta bisneskirjallisuus perustuu pitk\u00e4lti menestyksekk\u00e4iden johtamisoppien jakamiseen.<\/p>\n<p>Kuitenkin Juuti viittaa esimerkiksi amerikkalaiseen tutkimukseen, jossa on todettu, ett\u00e4 90\u00a0prosenttia ty\u00f6voimasta on jossakin ty\u00f6uransa vaiheessa kohdannut huonoa johtamista. Toisen viitatun tutkimuksen mukaan 20-50 prosenttia toimitusjohtajista aiheuttaa kaaosta ja ep\u00e4selvyytt\u00e4 organisaatiossa.<\/p>\n<p>Kirjassa otetaan kantaa my\u00f6s ajankohtaiseen keskusteluun johtamisen ja organisoitumisen muutoksesta. Hierarkkisesta organisoitumisesta ja autoritaarisesta johtamisesta ollaan siirrytty eri asteisesti matalampien organisaatioiden, itseohjautuvuuden\u00a0ja jaetun johtajuuden aikaan.<\/p>\n<p>Organisaatiot ovat eri kehitysvaiheissa ja johtamisen mallit muuttuvat hitaasti.\u00a0Murrosvaiheessa oleminen\u00a0saattaa\u00a0antaa tilaa juuri huonolle johtamiselle.<\/p>\n<p>Keskeinen Juutin kirjan ajatus on se, ett\u00e4 hyv\u00e4 ja huono johtaminen esiintyv\u00e4t usein yhdess\u00e4. Johtaminen on niin monis\u00e4ikeinen kokonaisuus, ett\u00e4 harva johtaja on tasaisesti hyv\u00e4 kaikilla ulottuvuuksilla. Kaikkein yksinkertaisin esimerkki t\u00e4st\u00e4 on johtamisen jakautuminen asioiden ja ihmisten johtamiseen. Jo t\u00e4ll\u00e4kin perusulottuvuudella monien johtajien v\u00e4lill\u00e4 on eroja.<\/p>\n<h3>Huonon johtamisen nelj\u00e4 ulottuvuutta<\/h3>\n<p>Juuti j\u00e4sent\u00e4\u00e4 kirjan huonon johtamisen toteutuvan nelj\u00e4ll\u00e4 eri ulottuvuudella: 1) hyv\u00e4 ja huono johtaminen sekoittuvat, 2) huono johtaminen nojautuu puitteisiin, 3) huono johtaminen perustuu uhkakuviin ja 4) huono johtaminen kumpuaa esimiehen persoonallisuudesta.<\/p>\n<p>Tasolla\u00a0yksi esiintyv\u00e4 huono johtaminen on yleisint\u00e4 ja tasolla nelj\u00e4 harvinaisinta. Huonon johtamisen vaikutukset ovat my\u00f6s vakavimmat tasolla nelj\u00e4.<\/p>\n<p>Johtamisen kannalta merkityksellisi\u00e4 puitteita ovat esimerkiksi lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6, muutostilanteet, raportointi ja tavoiteasetanta. Puitteet saattavat antaa tukea hyv\u00e4lle, mutta my\u00f6s huonolle johtamiselle. Huonossa johtamisessa puitteet antavat vipuvarren pakottavalle johtamiselle.<\/p>\n<p>Rakentamalla uhkakuvia tai esitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 utopistisia visioita voidaan tavoitella valtaa. Johtaja voi kuvata ulkoisia organisaation toimintaa ja olemassaoloa uhkaavia tekij\u00f6it\u00e4 ja uhkakuvia, jotka vain h\u00e4n pystyy voittamaan.<\/p>\n<p>Vainoharhaisuus on keskeinen johtamiseen vaikuttava voima. Se ilmenee ep\u00e4luulona muita organisaatioita, yksik\u00f6it\u00e4 ja yksil\u00f6it\u00e4 kohtaan. Juuti kiteytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 koko johtamisen ajatus luo siemenen vainoharhaisuudelle: johtamisella luodaan joukko, joka yhdistet\u00e4\u00e4n yhteisen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n taakse. Samalla ryhm\u00e4n ulkopuolisista tulee vastustajia ja heihin aletaan heijastaa omia kielteisi\u00e4 tunteita.<\/p>\n<h3>Ahneet, sadistit, narsistit ja psykopaatit johtajina<\/h3>\n<p>Johtajan persoonaan liittyvi\u00e4 vinoumia ovat ahneus, sadismi, narsismi ja psykopatia. N\u00e4ist\u00e4 kenties eniten pinnalla kirjallisuudessa on ollut narsismi.<\/p>\n<p>Ahneus voi liitty\u00e4 paitsi taloudellisen hyv\u00e4n, my\u00f6s vallan kahmimiseen itselle. Ahneuden kierteeseen joutunut esimies saattaa alkaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kyseenalaisia keinoja etuja saadakseen. Ahneus my\u00f6s sokeuttaa.<\/p>\n<p>Narsismia esiintyy v\u00e4est\u00f6ss\u00e4 v\u00e4h\u00e4n, mutta valikoitumisen vuoksi johtajissa narsistit ovat yliedustettuina. Narsistiset ihmiset (johtajat) eiv\u00e4t kykene tuntemaan empatiaa ja he eiv\u00e4t kykene ottamaan muita huomioon. He luovat itselleen l\u00e4hipiirin, eiv\u00e4tk\u00e4 suvaitse kritiikki\u00e4.<\/p>\n<p>Psykopaatit narsistien ohella ovat yliedustettuina johtajien keskuudessa. Juuti toteaakin, ett\u00e4 &#8221;organisaatioissa ty\u00f6skentelee monia menestyvi\u00e4 psykopaatteja&#8221;.<\/p>\n<p>Psykopaatit hurmaavat esimiehi\u00e4\u00e4n, manipuloivat ty\u00f6tovereitaan ja hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t alaisiaan. He valehtelevat h\u00e4ik\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 ja saavat aikaa kaaosta ja ristiriitoja organisaatiossa. Johtajina psykopaatit pyrkiv\u00e4t keinoja kaihtamatta valtaan.<\/p>\n<p>Sadisti k\u00e4sittelee omaa ahdistustaan muiden k\u00e4rsimysten kautta ja h\u00e4n tuntee hallitsevansa omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 mit\u00e4t\u00f6im\u00e4ll\u00e4 muita. Juutin mukaan esimiehen sadistiset piirteet ilmenev\u00e4t ep\u00e4oikeudenmukaisena kohteluna, ep\u00e4kohteliaisuutena, pakottamisena, julmuutena, v\u00e4h\u00e4ttelyn\u00e4, seksuaalisena ahdisteluna tai syrjimisen\u00e4.<\/p>\n<p>Sadistinen esimies saattaa nolata ihmisi\u00e4 julkisesti. H\u00e4n saa mielihyv\u00e4\u00e4 alistaessaan toisiaan valtansa ja kokee olevansa oikeutettu tekem\u00e4\u00e4n n\u00e4in, koska h\u00e4nell\u00e4 on valtaa.<\/p>\n<p>Taulukko tiivist\u00e4\u00e4, miten eri ulottuvuuksilla esiintyv\u00e4 huono johtaminen manifestoituu eri tavoilla.<\/p>\n<table border=\"1\">\n<tbody>\n<tr>\n<td style=\"width: 300.1px;\"><strong>Ulottuvuus<\/strong><\/td>\n<td style=\"width: 268.9px;\"><strong>Ilmeneminen<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td style=\"width: 300.1px;\">1. Hyv\u00e4 ja huono johtaminen esiintyv\u00e4t yhdess\u00e4.<\/td>\n<td style=\"width: 268.9px;\">Ilmapiiriongelmia<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td style=\"width: 300.1px;\">2. Puitteisiin nojautuva huono johtaminen<\/td>\n<td style=\"width: 268.9px;\">Luottamuspula<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td style=\"width: 300.1px;\">3. Uhkakuville perustuva johtaminen<\/td>\n<td style=\"width: 268.9px;\">Kulttuurin v\u00e4\u00e4ristyminen<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td style=\"width: 300.1px;\">4. Esimiehen persoonallisuudesta kumpuava huono johtaminen<\/td>\n<td style=\"width: 268.9px;\">Pahuuden henkil\u00f6ityminen<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n<p><em>L\u00e4hde: Pauli Juuti. <\/em><\/p>\n<h3>Huonon johtamisen kitkeminen<\/h3>\n<p>Kirjan lopussa pohditaan, miten huono johtaminen voidaan kitke\u00e4. Keskeist\u00e4 on huonoon johtamiseen puuttuminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, koska huonon johtamisen ongelmilla on taipumus pahentua ajan my\u00f6t\u00e4. Ongelmat eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n poistu itsest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Kirjassa\u00a0esitet\u00e4\u00e4n l\u00e4hestymistapoja ja konkreettisia keinoja eri ulottuvuuksilla toteutuvan huonon johtamisen korjaamiseksi. Huonon johtamisen\u00a0kitkeminen edellytt\u00e4\u00e4 rohkeutta, pitk\u00e4j\u00e4nteisyytt\u00e4\u00a0ja usein my\u00f6s ulkopuolista apua.<\/p>\n<p>T\u00e4ss\u00e4 kohden k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n my\u00f6s esimiehen omia keinoja ja mahdollisuutta huonon johtamisen korjaamisessa. Keskeist\u00e4 on muun muassa se, ett\u00e4 esimies tiet\u00e4\u00e4 mit\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 tapahtuu, h\u00e4n saa palautetta, h\u00e4n osaa k\u00e4sitell\u00e4 tunteitaan ja\u00a0h\u00e4nen oma el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 on tasapainossa.<\/p>\n<p>Kirjan lopussa Juuti palaa viel\u00e4 siihen, ett\u00e4 yleens\u00e4 fokus organisaatioiden kehitt\u00e4misess\u00e4 on hyv\u00e4ss\u00e4 johtamisessa ja sen aikaansaamisessa. T\u00e4ll\u00f6in kuitenkaan &#8221;..pahuutta ei katsota silm\u00e4st\u00e4 silm\u00e4\u00e4n&#8221;. Huonoon johtamiseen puuttuminen vaatii usein erillisen kehitt\u00e4misprojektin.<\/p>\n<h3>Lopuksi<\/h3>\n<p>Kirja on erilaisella n\u00e4k\u00f6kulmallaan pirist\u00e4v\u00e4 poikkeus johtamiskirjallisuudessa. Kirjassa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n onnistuneesti\u00a0Juutin pitk\u00e4\u00e4 kokemusta ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ja johtamisen kehitt\u00e4misess\u00e4, kirjallisuutta sek\u00e4 kirjaa varten ker\u00e4tty\u00e4 aineistoa.<\/p>\n<p>Esitetty huonon johtamisen nelj\u00e4n ulottuvuutta\u00a0toimivat hyvin kirjan\u00a0rakenteen j\u00e4sent\u00e4jin\u00e4 kantaen\u00a0aina lopun ratkaisuehdotuksiin saakka. Ratkaisuehdotukset eiv\u00e4t olleet pakkopullaa, kuten toisinaan johtamiskirjoissa, vaan ne niveltyiv\u00e4t hyvin esitettyihin haasteisiin.<\/p>\n<p>Kirja antaa ev\u00e4it\u00e4 pohtia muita johtamisesta kertovia kirjoja, joita olen aikaisemmin esitellyt t\u00e4ss\u00e4 blogissa. Onhan esimerkiksi <strong>Risto Siilasmaan<\/strong> tuoreen kirjan nimikin <em>Paranoidi optimisti.<\/em>\u00a0<strong>Steve Jobsin <\/strong>johtaminen perustui vahvasti uhka- ja viholliskuvien luomiseen. Ja\u00a0<strong>Stephen Elop <\/strong>loi uhkakuvia\u00a0kertomalla yhti\u00f6n olevan palavalla \u00f6ljynporauslautalla.<\/p>\n<p>Kirja tuo mielest\u00e4ni hyvin esille\u00a0paitsi huonon johtamisen ominaispiirteit\u00e4, my\u00f6s\u00a0johtamisen\u00a0haasteellisuuden. Johtajiin kohdistuu paljon erilaisia paineita ja odotuksia.\u00a0Hyv\u00e4ss\u00e4 johtamisessa on niin monta ulottuvuutta, ett\u00e4 johtaja saattaa helpostikin pudota huonon johtamisen hetteikk\u00f6\u00f6n.<\/p>\n<p><em>Pauli Juuti: Huono johtaminen. Tuhon tielt\u00e4 toimivaan ty\u00f6yhteis\u00f6\u00f6n.\u00a0Gaudeamus 2018.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Tutkimusten mukaan koettu ty\u00f6hyvinvointi on Suomessa keskim\u00e4\u00e4rin varsin hyv\u00e4ll\u00e4 tolalla. My\u00f6s johtamista ja esimiesty\u00f6t\u00e4 arvioidaan tutkimuksissa p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti my\u00f6nteisess\u00e4 valossa. Samaan aikaan kuitenkin arjen keskusteluissa ja mediassa\u00a0tulee esiin r\u00e4ikeit\u00e4 tapauksia liittyen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen ja johtamiseen. Pauli Juutin kirja k\u00e4sittelee eri n\u00e4k\u00f6kulmista juuri huonoa johtamista. Kirja perustuu ker\u00e4ttyyn tarina-aineistoon, aiheeseen liittyv\u00e4\u00e4n kirjallisuuteen sek\u00e4 Juutin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kokemuksiin\u00a0ja asiantuntemukseen &hellip; <\/p>\n<p class=\"link-more\"><a href=\"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/juuti\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista<span class=\"screen-reader-text\"> &#8221;Hyv\u00e4 kirja huonosta johtamisesta&#8221;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[7,4,30,17,25,28],"class_list":["post-1779","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjat","tag-johtaminen","tag-kirjat","tag-tyo","tag-tyoelama","tag-tyohyvinvointi","tag-tyoterveys"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1779","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1779"}],"version-history":[{"count":13,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1779\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1793,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1779\/revisions\/1793"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1779"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1779"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1779"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}