{"id":1804,"date":"2018-12-24T08:45:57","date_gmt":"2018-12-24T06:45:57","guid":{"rendered":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/?p=1804"},"modified":"2018-12-25T08:05:41","modified_gmt":"2018-12-25T06:05:41","slug":"totuus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/totuus\/","title":{"rendered":"Kun totuus palaa"},"content":{"rendered":"

\"totuudenjalkeen\"<\/a><\/p>\n

Hybridivaikuttaminen, Trumpin tviitit, Arabikev\u00e4t, Brexit ja Facebook-skandaalit. Kaikki n\u00e4m\u00e4 liittyv\u00e4t uuteen sekavaan aikakauteen, jota voidaan kutsua totuuden j\u00e4lkeiseksi ajaksi. Uuden ajan ajureita ovat uusi teknologia, poliittiset valtapyrkimykset ja yhteiskunnan erilaiset\u00a0 jakolinjat. Uhrina on totuus<\/em> ja uhanalaisina totuuteen roolinsa perustavat tahot, kuten asiantuntijat ja media. <\/strong>Nyt esittelyss\u00e4 oleva kirja pureutuu eri n\u00e4k\u00f6kulmista t\u00e4m\u00e4n ajan keskeisimpiin kysymyksiin.<\/strong><\/p>\n

Kirjan perusajatus on, ett\u00e4 totuuden j\u00e4lkeisen ajan taustalla vaikuttaa kaksi teemaa, poliittinen polarisaatio<\/em> ja teknologinen murros<\/em>. Nopea kehitys n\u00e4ill\u00e4 ulottuvuuksilla ovat aiheuttaneet sen, ett\u00e4 perinteiset poliittiset instituutiot ovat j\u00e4\u00e4neet j\u00e4lkeen.<\/p>\n

Teknologinen murros on tarkoittanut\u00a0 digitalisaatiota, internetin\u00a0 sek\u00e4 sosiaalisen median kehittymist\u00e4.<\/p>\n

Ensimm\u00e4isess\u00e4 vaiheessa t\u00e4m\u00e4n kehityksen n\u00e4htiin toimivan positiivisesti: Barack Obama<\/strong> voitti vuonna 2008 vaalit uudenlaisella kansalaisia aktivoivalla kampanjalla. Toisaalta Afrikan ja L\u00e4hi-Id\u00e4n kansannousuissa 2010 ja 2011, ns. arabikev\u00e4\u00e4ss\u00e4, k\u00e4ytettiin sosiaalista mediaa kaatamaan itsevaltaisia hallituksia.<\/p>\n

Positiivisen alun j\u00e4lkeen on havahduttu siihen, ett\u00e4 uusia digitaalisia v\u00e4lineit\u00e4 on k\u00e4ytetty my\u00f6s h\u00e4mmennyksen lis\u00e4\u00e4miseen sek\u00e4 v\u00e4hemmist\u00f6jen sortamiseen.<\/p>\n

Kirjassa esitell\u00e4\u00e4n kiintoisasti kehityskulkua. Kullakin ajalla on omat portinvartijansa. Kirjapainotaito mursi kirkon vallan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 mit\u00e4 kirjoitettiin ja kuka p\u00e4\u00e4si k\u00e4siksi pyhiin teksteihin.<\/p>\n

T\u00e4t\u00e4 seuranneena aikana portinvartijoita olivat kustantajat, p\u00e4\u00e4toimittajat, toimitusp\u00e4\u00e4llik\u00f6t ja yliopistot. Periaatteessa tieto oli avointa kaikille, mutta portinvartijat s\u00e4\u00e4teliv\u00e4t tehokkaasti tietoon p\u00e4\u00e4sy\u00e4.<\/p>\n

Internet mursi n\u00e4iden portinvartijoiden vallan. Kaikille tuli p\u00e4\u00e4sy valtavaan m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n tietoa globaalilla tasolla. T\u00e4m\u00e4n ajan portinvartijoita ovat tietoa algoritmeillaan j\u00e4rjest\u00e4v\u00e4t ja suodattavat j\u00e4tit, kuten Google<\/strong> ja Facebook<\/strong>. Parhaillaan on menossa voimistuva kritiikki ja vastareaktio etenkin Facebookin toimintamalleille.<\/p>\n

Algoritmeilla ohjattu tiedon suodatus johtaa kupliin, jossa ihmiset ja ryhm\u00e4t saavat pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n heit\u00e4 kiinnostavia ja heid\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmiaan tukevaa tietoa. N\u00e4in eri ryhmien todellisuudet alkavat erkaantua toisistaan.<\/p>\n

Poliittisen polarisaation keskeisi\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmia ovat (erityisesti amerikkalaisessa perspektiiviss\u00e4) taloudellisen eriarvoisuuden kasvu, yhteiskuntien demografinen monipuolistuminen sek\u00e4 puoluepolitiikan polarisaatio.<\/p>\n

Faktojen rakentuminen sosiaalisesti<\/h3>\n

Kirjassa taustoitetaan totuuden j\u00e4lkeist\u00e4 aikaa mielenkiintoisesti erittelem\u00e4ll\u00e4 yhteiskuntatieteellist\u00e4 keskustelua ja totuusk\u00e4sityst\u00e4. Tulee esiin, ett\u00e4 monellakin alueella ”tutkijoiden katse on siirtynyt itse asiasta siihen, miten se esitet\u00e4\u00e4n”.<\/p>\n

Taustalla ovat ajatukset sosiaalisesta konstruktivismista. Faktat rakentuvat sosiaalisesti. Kyse on vallasta ja kielest\u00e4 ja yhteys reaalimaailmaan j\u00e4\u00e4 ohueksi.<\/p>\n

Kirjassa esitell\u00e4\u00e4n Harry G. Frankfurtin<\/strong> tekem\u00e4 jako valehtelemiseen (lying) ja paskanpuhumiseen (bullshitting). Valehtelu on tieten tahtoen esitetty\u00e4 v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 tietoa. Paskanpuhuja ei v\u00e4lit\u00e4 p\u00e4tk\u00e4\u00e4k\u00e4\u00e4n, kuvaako h\u00e4nen puheensa todellisuutta vai ei. Tieteen areenoilla on k\u00e4yty teemaan liittyvi\u00e4 taisteluja, n\u00e4kyvimpin\u00e4 esimerkkein\u00e4 ”feikkiartikkeleiden” julkaiseminen tiedelehdiss\u00e4.<\/p>\n

Totuuden j\u00e4lkeiset strategiat<\/h3>\n

Kirjassa eritell\u00e4\u00e4n tyypillisi\u00e4 totuuden j\u00e4lkeisen ajan strategioita.<\/p>\n

N\u00e4ist\u00e4 ensimm\u00e4inen on edell\u00e4 esitellyn ”paskapuheen” k\u00e4ytt\u00e4minen harkitun poliittisen valehtelun sijasta.<\/p>\n

Toinen strategia on yhteiskunnallisen polarisaation hy\u00f6dynt\u00e4minen ja olemassa olevien jakolinjojen k\u00e4rjist\u00e4minen. Jakolinjoja voivat olla esimerkiksi maahanmuuttajat ja muu v\u00e4est\u00f6, maalaiset ja kaupunkilaiset tai jokin muu jakolinja.<\/p>\n

Kolmas strategia on hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 digitalisaation likaisia keinoja, kuten tietomurtoja tai informaatiokampanjoita sosiaalisessa mediassa.<\/p>\n

Nelj\u00e4nten\u00e4 strategiana kirjassa mainitaan se, ett\u00e4 iskuja tehd\u00e4\u00e4n samanaikaisesti yl\u00f6s kohti yhteiskunnallista eliitti\u00e4 ja toisaalta alas kohdistuen esimerkiksi maahanmuuttajiin<\/p>\n

Asiantuntijuuden kriisi<\/h3>\n

Yksi totuuden j\u00e4lkeisen ajan uhreista on asiantuntija ja h\u00e4nen taustaorganisaationsa. Asiantuntijuuden murenemiseen vaikuttavat yksil\u00f6llistyminen, asiantuntijoita kohtaan esitetty kritiikki, median ja viestinn\u00e4n muuttuminen sek\u00e4 perinteisten instituutioiden kritisoiminen.<\/p>\n

Mit\u00e4 et\u00e4isemmilt\u00e4 ja arjesta vieraantuneemmilta asiantuntijat ja tiedeyhteis\u00f6 saadaan n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n, sit\u00e4 kapeammaksi niiden yhteiskunnallinen liikkumatila muodostuu. (l\u00e4hde: Totuuden j\u00e4lkeinen aika).<\/em><\/p>\n

Uusia asiantuntijuuden lajeja tulee jatkuvasti lis\u00e4\u00e4: On kokemusasiantuntijoita, kollektiivisia asiantuntijoita, vertaisasiantuntijoita ja n\u00e4kemysasiantuntijoita.\u00a0Asiantuntijuus on perinteisesti syntynyt pitk\u00e4ss\u00e4 koulutuksessa, nyt se voi synty\u00e4 my\u00f6s korkeakouluinstituution ulkopuolella.<\/p>\n

Yh\u00e4 useammat p\u00e4\u00e4sev\u00e4t k\u00e4ym\u00e4\u00e4n keskusteluja, jotka olivat aikaisemmin varattuja erilaisilla asiantuntijaryhmille, poliitikoille tai virkamiehille. Keskustelut k\u00e4yd\u00e4\u00e4n esimerkiksi sosiaalisessa mediassa kun ne aikaisemin k\u00e4ytiin suljetummilla foorumeilla.<\/p>\n

My\u00f6s tiedon tuottamisen instituutiot ovat muuttuneet. Yliopistojen rinnalle on syntynyt ajatushautomoja, tutkimuslaitoksia sek\u00e4 viestint\u00e4\u00e4n ja vaikuttamiseen keskittyvi\u00e4 organisaatioita. Yliopistojen rooli on marginalisoitunut ja ne joutuvat kamppailemaan ilmatilasta uusien toimijoiden kanssa.<\/p>\n

Hierarkkiset tietorakenteet soveltuvat huonosti aikaan, jona tieto virtaa vapaasti. Verkostoissa luottamus ja asiantuntijuus muodostuvat horisontaalisessa suhteessa verkoston muihin j\u00e4seniin.<\/p>\n

Tiede joutuu ansaitsemaan luottamuksensa ja paikkansa uudelleen. Perinteisesti tiede muodostuu oppineiden yhteis\u00f6st\u00e4, joka itse m\u00e4\u00e4rittelee sen, mik\u00e4 on tiedett\u00e4 ja tutkimisen arvoista. Yliopistojen autonomiaan kohdistuu kuitenkin paljon paineita. Niiden odotetaan fokusoivan yhteiskunnallisesti merkitt\u00e4viin kysymyksiin ja tuottavan v\u00e4lit\u00f6nt\u00e4 arvoa.<\/p>\n

Asiantuntijuuden kriisi liittyy yhteiskunnallisiin kupliin. Jokaisen on helppo l\u00f6yt\u00e4\u00e4 omaa n\u00e4kemyst\u00e4\u00e4n tukevaa informaatiota jostain uudenlaisen asiantuntijuuden l\u00e4hteest\u00e4. Objektiivinen, tieteen tuottama totuus saattaa j\u00e4\u00e4d\u00e4 toisarvoiseksi.<\/p>\n

Median kriisi<\/h3>\n

Median kriisiss\u00e4 on tekniset, taloudelliset ja kulttuuriset juuret.\u00a0Digitalisaation my\u00f6t\u00e4 informaation m\u00e4\u00e4r\u00e4 on r\u00e4j\u00e4ht\u00e4nyt ja tietoa on verkossa saatavissa ilmaiseksi ja nopeasti.<\/p>\n

Kun perinteisen median kuluttaminen v\u00e4henee, v\u00e4henee my\u00f6s ilmoitusmyynti ja n\u00e4in median resurssit. Yhdysvalloissa sanomalehdiss\u00e4 olevat ty\u00f6paikat ovat v\u00e4hentyneet puolella 2000-luvun aikana.<\/p>\n

Sosiaalinen media murentaa perinteisen median roolia yhteiskunnallisen keskustelun k\u00e4ynnist\u00e4j\u00e4n\u00e4, yll\u00e4pit\u00e4j\u00e4n\u00e4 ja foorumina. Uusilla foorumeilla on uudet s\u00e4\u00e4nn\u00f6t tai ei s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 lainkaan. Journalistiset periaatteet ja toimintatavat tulevat haastetuiksi.<\/p>\n

Kulttuurinen muutos murentuu niinik\u00e4\u00e4n sanomalehtien roolia. Sanomalehdet ovat perinteisesti tukeneet yhteis\u00f6jen yll\u00e4pit\u00e4mist\u00e4. Ryhmi\u00e4 ovat voineet olla esimerkiksi jonkin tietyn alueen asukkaat, puolueen kannattajat tai kansalaiset.<\/p>\n

Sirpaloitumisen my\u00f6t\u00e4 yhteis\u00f6t moninaistuvat ja tulevat lyhytkestoisemmiksi. Uusi mediaymp\u00e4rist\u00f6 tarjoaa mahdollisuuksia valita juuri omaan el\u00e4m\u00e4ntyyliin ja -vaiheeseen sopivat sis\u00e4ll\u00f6t.<\/p>\n

Kirjassa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi seikkaper\u00e4isesti viiden casen avulla, miten suomalainen media selvi\u00e4\u00e4 totuudenj\u00e4lkeisess\u00e4 ajassa. Tapaukset liittyv\u00e4t energiapolitiikkaan, Euroopan Unioniin, turvallisuuspolitiikkaan sek\u00e4 keskusteluun julkisen sektorin koosta. Tapaukset osoittavat, ett\u00e4 media p\u00e4rj\u00e4\u00e4 hyvin, mutta sill\u00e4 on my\u00f6s opittavaa.<\/p>\n

Median uusi rooli on olla er\u00e4\u00e4nlainen solmukohta. Rooli on haastava, koska se edellytt\u00e4\u00e4 luottamuksen ansaitsemista verkoston muilta toimijoilta. Toisaalta se merkitsee, ett\u00e4 media on jatkuvan vaikuttamisen kohde.<\/p>\n

Lopuksi: Totuuden j\u00e4lkeen<\/h3>\n

Kirja on lyhyesti sanottuna erinomainen. Se niputtaa selv\u00e4sanaisesti totuuden j\u00e4lkeisen ajan syit\u00e4 ja seurauksia. Se osoittaa, ett\u00e4 totuuden j\u00e4lkeinen aika ei ole jossain kaukana, esimerkiksi Yhdysvalloissa. Se on keskuudessamme joka p\u00e4iv\u00e4 kun yrit\u00e4mme hahmottaa mit\u00e4 Suomessa ja maailmalla tapahtuu.<\/p>\n

Totuuden j\u00e4lkeinen aika nostaa esiin uusia kansalaistaitoja, kuten medialukutaitoa ja perustietoa yhteiskunnan instituutioista ja niiden toimintalogiikasta.<\/p>\n

Asiantuntijat joutuvat uudistumaan ja miettim\u00e4\u00e4n uusia tapoja osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon. Se merkitsee suurempaa l\u00e4pin\u00e4kyvyytt\u00e4 ja nopeutta, uudenlaisten v\u00e4lineiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 sek\u00e4 vuorovaikutteisempaa roolia yhteiskunnassa.<\/p>\n

My\u00f6s yhteiskunnallinen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko on uuden edess\u00e4. T\u00e4t\u00e4 on Suomessa pohdittu esimerkiksi Liisa Hyss\u00e4l\u00e4n<\/strong> ja Jouni Backmanin<\/strong> raportissa\u00a0Kansanvallan peruskorjaus.\u00a0<\/em>T\u00e4h\u00e4n raporttiin sopii hyvin kirjan loppuluvussa esitetty tiivistys:<\/p>\n

Poliittinen j\u00e4rjestelm\u00e4 on nyt valtavien vaikeuksien edess\u00e4. Sen pit\u00e4isi kesytt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 digitalisaatio ett\u00e4 polarisoitunut politiikka. T\u00e4m\u00e4 vaatisi somej\u00e4ttien ja valeuutisten s\u00e4\u00e4ntely\u00e4, tehokasta puuttumista tulonjaon ja ty\u00f6n jakautumisen kaltaisiin kysymyksiin sek\u00e4 uusia utooppisia n\u00e4k\u00f6aloja, asteittaista kulttuurista muutosta populismia vastaan. (l\u00e4hde: Totuuden j\u00e4lkeen).<\/em><\/p>\n

Kirjan lopussa nostetaan esiin toiveikkuutta kahdesta n\u00e4k\u00f6kulmasta. Ensinn\u00e4kin, pitk\u00e4ss\u00e4 juoksussa tilastojen valossa nykyiset huolet n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t pienilt\u00e4. (T\u00e4h\u00e4n tematiikkaan liittyy esimerkiksi Hans Roslingin<\/strong> kirja Faktojen maailma,\u00a0<\/em>joka on minulla parhaillaan luettavana.)<\/p>\n

Toinen optimistinen ajatusmalli liittyy siihen, ett\u00e4 el\u00e4mme suurta murroskohtaa, jossa digitalisaatio ja muu teknologinen kehitys mahdollistavat yhdess\u00e4 verkostomaisuuden vahvistumisen my\u00f6t\u00e4 uudenlaisen arvokkaan el\u00e4m\u00e4n.<\/p>\n

Teemalleen sopivasti, kirja on kirjoitettu kurinalaisesti suurta m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 l\u00e4hteit\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4en. Siin\u00e4 my\u00f6s tarkastellaan tekij\u00f6idens\u00e4 taustaorganisaatioiden (kuten Yle<\/strong> ja Helsingin Sanomat<\/strong>) toimintaa sek\u00e4 kritiikki\u00e4 ett\u00e4 onnistumisia esiin nostaen.<\/p>\n

Suosittelen kirjaa kaikille, jotka haluavat ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 paremmin aikaa, jota el\u00e4mme.<\/p>\n

Antto Vihma,\u00a0Jarno Hartikainen,\u00a0Hannu-Pekka Ik\u00e4heimo ja\u00a0Olli Seuri 2018. Totuuden j\u00e4lkeen:\u00a0Miten media selvi\u00e4\u00e4 algoritmien ja paskapuheen aikana. Kustannusosakeyhti\u00f6 Teos. Helsinki.\u00a0<\/em><\/p>\n

EDIT: 25.1.2018 kello 8.05 ly\u00f6ntivirheit\u00e4 korjattu.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Hybridivaikuttaminen, Trumpin tviitit, Arabikev\u00e4t, Brexit ja Facebook-skandaalit. Kaikki n\u00e4m\u00e4 liittyv\u00e4t uuteen sekavaan aikakauteen, jota voidaan kutsua totuuden j\u00e4lkeiseksi ajaksi. Uuden ajan ajureita ovat uusi teknologia, poliittiset valtapyrkimykset ja yhteiskunnan erilaiset\u00a0 jakolinjat. Uhrina on totuus ja uhanalaisina totuuteen roolinsa perustavat tahot, kuten asiantuntijat ja media. Nyt esittelyss\u00e4 oleva kirja pureutuu eri n\u00e4k\u00f6kulmista t\u00e4m\u00e4n ajan keskeisimpiin kysymyksiin. … <\/p>\n

Jatka lukemista ”Kun totuus palaa”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[12,35,8,10,26],"class_list":["post-1804","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjat","tag-asiantuntijuus","tag-digitalisaatio","tag-media","tag-sosiaalinen-media","tag-yhteiskunta"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1804","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1804"}],"version-history":[{"count":13,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1804\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1821,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1804\/revisions\/1821"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1804"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1804"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1804"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}