{"id":1844,"date":"2019-01-04T20:55:14","date_gmt":"2019-01-04T18:55:14","guid":{"rendered":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/?p=1844"},"modified":"2019-01-05T08:03:37","modified_gmt":"2019-01-05T06:03:37","slug":"marshall","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/marshall\/","title":{"rendered":"Paranoidi realisti"},"content":{"rendered":"

\"marshall\"<\/a><\/p>\n

Tim Marshall<\/strong> on kansainv\u00e4lisen politiikan asiantuntija, joka on ty\u00f6skennellyt muun muassa BBC:ss\u00e4 ja SkyNewsiss\u00e4. H\u00e4n on kirjoittanut kirjan Maantieteen vangit, <\/em>jossa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi maailman keskeiset geopolitiikan kysymykset. Kirjan perusajatus on, ett\u00e4 maantiede m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 hyvin pitk\u00e4lle kansakunnan elinmahdollisuudet ja hyvinvoinnin sek\u00e4 ennen kaikkea turvallisuuden.<\/p>\n

Viljelyyn kelpaava maa takaa hyvinvointia ja omavaraisuutta. Meren ranta takaa p\u00e4\u00e4syn valtamerille kauppaa k\u00e4ym\u00e4\u00e4n. Vuoristo suojaa vihollisen hy\u00f6kk\u00e4yksilt\u00e4 ja tasangot tarjoavat l\u00e4hes esteett\u00f6m\u00e4n mahdollisuuden maahantunkeutumiseen.<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4n ongelmana on se, ett\u00e4 sulan veden satamia ei ole yht\u00e4k\u00e4\u00e4n. P\u00e4\u00e4sy merille on ainoastaan kapeiden ja helposti suljettavien salmien kautta. Hy\u00f6kk\u00e4ysv\u00e4yl\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4lle kulkee Puolan kautta, samaa v\u00e4yl\u00e4\u00e4 ovat k\u00e4ytt\u00e4neet Hitler<\/strong> ja Napoleon<\/strong>.<\/p>\n

Kiina lis\u00e4\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesti vaikutusvaltaansa eri puolilla maailmaa. Afrikasta on ollut paljon puhetta, mutta Kiinalla on samat suunnitelmat ja aktiviteetit Etel\u00e4-Amerikassa. Kiina rakentaa nopeasti omia merivoimia, jotta se pystyy tulevaisuudessa suojelemaan omia kauppalaivastojaan. Kiina my\u00f6s rakentaa omaa kanavaa Nicaraguaan, jotta se ei olisi riippuvainen Yhdysvaltojen kontrolloimasta Panaman kanavasta.<\/p>\n

Afrikka on jaettu siirtomaavallan j\u00e4lkeen mielivaltaisin rajoin. Erilaisten ryhmittymien kahinointi est\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4. Joet eiv\u00e4t tarjoa vesiputousten vuoksi hyvi\u00e4 liikenneyhteyksi\u00e4. Sademetsiss\u00e4 kokoistavat taudit. Pohjois-Afrikassa vedest\u00e4 on tulossa kynnyskysymys Egyptin ja Etiopian v\u00e4lille j\u00e4lkimm\u00e4isen suunnitellessa Niilin patoamista.<\/p>\n

L\u00e4hi-It\u00e4 on jakautunut valtioihin, joihin alueella asuvat kansallisuudet ja ryhmittym\u00e4t eiv\u00e4t sovi rauhanomaisesti asumaan. Kirjassa on tiivis noin parinkymmenen sivun esitys L\u00e4hi-Id\u00e4n historiasta, jonka luettuaan voi paremmin ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 nykyist\u00e4kin rauhattomuutta.\u00a0 Laajemman esityksen voi lukea tarvittaessa esimerkiksi Jaakko H\u00e4meen-Anttilan<\/strong> kirjasta Islamin miekka<\/em>.<\/p>\n

Yhdysvalloilla menee kohtalaisen hyvin. Se on saavuttamassa energiataloudellisesti omavaraisuuden. Huolta aiheuttaa l\u00e4hinn\u00e4 Meksikon vastainen raja, joka on tunnetusti my\u00f6s presidentti Trumpin<\/strong> fokuksessa.<\/p>\n

Kirjassa on kattava esitys Koreoiden historiaan ja tilanteeseen, jossa vahvasti osallisina ovat Koreoiden lis\u00e4ksi Yhdysvallat, Ven\u00e4j\u00e4, Japani ja Kiina. Muuten hillitty Marshall k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 todella v\u00e4rik\u00e4st\u00e4 kielt\u00e4 kuvaillessaan Pohjois-Korean diktatuuria.<\/p>\n

Kiintoisa jakso kirjassa oli my\u00f6s Pakistanin ja Intian v\u00e4lisen j\u00e4nnittyneen suhteen kuvaaminen (molemmilla on ydinase) sek\u00e4 Japania\u00a0 koskeva osuus. Japani riisuttiin aseista toisen maailmansodan j\u00e4lkeen, mutta sen on annettu varustautua uudelleen voimatasapainon s\u00e4ilytt\u00e4miseksi Aasiassa.<\/p>\n

Kirjassa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n my\u00f6s arktisia alueita, jonne monen valtion huomio on kiinnittym\u00e4ss\u00e4. J\u00e4\u00e4tikk\u00f6 on pienentynyt ja sallii uusia laivaliikenneyhteyksi\u00e4, jotka s\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4t huomattavasti aikaa.<\/p>\n

Kirja oli todella mielenkiintoinen, selke\u00e4sti ja tiiviisti kirjoitettu. Se ei ollut tippaakaan tyls\u00e4. Sen, joka haluaa melko nopeasti lukaista hieman taustamateriaalia maailmanpolitiikan arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4n, kannattaa ehdottomasti tarttua t\u00e4h\u00e4n kirjaan.<\/p>\n

Kenties hieman enemm\u00e4n olisin kaivannut polemisointia ilmastonmuutoksesta sek\u00e4 uusista pitk\u00e4n kantaman ohjausj\u00e4rjestelmist\u00e4 (jotka toimivat maantieteest\u00e4 huolimatta).<\/p>\n

Kirja osoittaa, kuinka kylm\u00e4n viile\u00e4n rationaalista ja ep\u00e4luuloista erityisesti suurvaltojen ajattelu ja toiminta on. Hyv\u00e4n\u00e4 esimerkkin\u00e4 t\u00e4st\u00e4 on Ukrainan tilanteen k\u00e4sittely. Lukijalle kuvataan selke\u00e4sti, miksi Ven\u00e4j\u00e4 toimii tilanteessa kuten toimii. Kirjan kymmenen jaksoa kertovat, kuinka maantiede hyvin pitk\u00e4lle m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 edelleen kansakuntien kohtaloa.<\/p>\n

Kirja on esitelty my\u00f6s Helsingin Sanomissa t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a>.<\/p>\n

Tim Marshall: Maantieteen vangit. Kymmenen karttaa, jotka kertovat kaiken maailmanpolitiikasta. Atena Kustannus 2018.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tim Marshall on kansainv\u00e4lisen politiikan asiantuntija, joka on ty\u00f6skennellyt muun muassa BBC:ss\u00e4 ja SkyNewsiss\u00e4. H\u00e4n on kirjoittanut kirjan Maantieteen vangit, jossa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi maailman keskeiset geopolitiikan kysymykset. Kirjan perusajatus on, ett\u00e4 maantiede m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 hyvin pitk\u00e4lle kansakunnan elinmahdollisuudet ja hyvinvoinnin sek\u00e4 ennen kaikkea turvallisuuden. Viljelyyn kelpaava maa takaa hyvinvointia ja omavaraisuutta. Meren ranta takaa p\u00e4\u00e4syn valtamerille … <\/p>\n

Jatka lukemista ”Paranoidi realisti”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[4,26],"class_list":["post-1844","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjat","tag-kirjat","tag-yhteiskunta"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1844","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1844"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1844\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1854,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1844\/revisions\/1854"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1844"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1844"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1844"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}