{"id":1948,"date":"2019-03-23T13:39:11","date_gmt":"2019-03-23T11:39:11","guid":{"rendered":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/?p=1948"},"modified":"2019-03-23T15:14:08","modified_gmt":"2019-03-23T13:14:08","slug":"tyoaika","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/tyoaika\/","title":{"rendered":"Ty\u00f6ajoilla on merkityst\u00e4"},"content":{"rendered":"


\n\"time\"<\/a><\/p>\n

Ty\u00f6aika on yksi ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n keskeinen raami. Ty\u00f6aika on ajankohtainen teema Suomessakin, onhan eduskunta juuri hyv\u00e4ksynyt uuden ty\u00f6aikalain.\u00a0 Digitalisaatio ja ty\u00f6n murros vaikuttavat my\u00f6s ty\u00f6aikoihin, kun ty\u00f6n aika- ja paikkariippuvuus v\u00e4henee. \u00a0<\/strong><\/p>\n

Ty\u00f6ajat ovat lyhentyneet historiallisessa tarkastelussa. 1800-1900-lukujen vaihteessa useissa nykyisin kehittyneess\u00e4 maissa viikkoty\u00f6ajat olivat noin 6o tuntia. Ty\u00f6ajat ovat kuitenkin laskeneet Suomelle tavallisten vertailumaiden joukossa maailmansotien j\u00e4lkeisen\u00e4 aikana noin 40 viikkotuntiin (ks. Our World in Data<\/a>).<\/p>\n

Eri maiden v\u00e4lill\u00e4 on edelleen eroja ty\u00f6ajoissa. Aasian, Latinalaisen-Amerikan ja L\u00e4hi-Id\u00e4n kehittyviss\u00e4 maissa ty\u00f6ajat ovat pidemm\u00e4t kuin Pohjoismaissa ja Euroopassa. Ty\u00f6aikojen pituuteen vaikuttaa luonnollisesti asiaan liittyv\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6.<\/p>\n

Hyv\u00e4 ajankohtainen tieteelliseen tutkimukseen pohjautuva raportti ty\u00f6ajoista on Ty\u00f6terveyslaitoksen tutkijoiden Ty\u00f6suojelurahaston tuella toteuttama ja hiljattain julkaistu tutkimus. Seuraavassa joitakin p\u00e4\u00e4tuloksia t\u00e4st\u00e4 raportista, jonka tulokset perustuvat laajoihin suomalaisia julkisen sektorin ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 koskeviin aineistoihin.<\/p>\n

Keskeisi\u00e4 tuloksia<\/h3>\n

35 tuntia tai v\u00e4hemm\u00e4n viikossa ty\u00f6skentelev\u00e4t raportoivat v\u00e4hemm\u00e4n v\u00e4symyst\u00e4 kuin 35-40 tunnin ty\u00f6aikaa tekev\u00e4t. Yli 40 tuntia ty\u00f6skentelevill\u00e4 v\u00e4symysoireet lis\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t ty\u00f6aikana.<\/p>\n

Yli 48 tuntia ty\u00f6skentelevill\u00e4 v\u00e4symys lis\u00e4\u00e4ntyi my\u00f6s vapaap\u00e4ivin\u00e4. Yli 48 tuntia ty\u00f6skentelevill\u00e4 oli enemm\u00e4n ty\u00f6n ja muun el\u00e4m\u00e4n yhteensovittamisen ongelmia.<\/p>\n

Y\u00f6ty\u00f6t\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 vuoroty\u00f6 lis\u00e4si vuoroty\u00f6unih\u00e4iri\u00f6it\u00e4 sek\u00e4 nukahtamisvaikeuksia. Y\u00f6vuoro lis\u00e4si tapaturman riski\u00e4 iltavuorossa saman vuorokauden aikana. Samoin useat per\u00e4kk\u00e4iset ty\u00f6vuorot lis\u00e4siv\u00e4t tapaturman riski\u00e4.<\/p>\n

Kahden ja etenkin nelj\u00e4n y\u00f6vuoron tekeminen per\u00e4kk\u00e4in olivat yhteydess\u00e4 lyhyisiin sairauspoissaoloihin. Useat per\u00e4kk\u00e4iset y\u00f6vuorot ennustivat my\u00f6s pitki\u00e4 sairauspoissaoloja sek\u00e4 y\u00f6ty\u00f6t\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4n vuoroty\u00f6n tekeminen el\u00e4keaikomuksia.<\/p>\n

Iltaty\u00f6 lis\u00e4si ty\u00f6n ja muun el\u00e4m\u00e4n yhteensovittamisen ongelmia ja unettomuutta\u00a0 sek\u00e4 ennusti lyhyit\u00e4 ja pitki\u00e4 sairauspoissaoloja. Iltaty\u00f6 lis\u00e4si my\u00f6s tapaturmariski\u00e4.<\/p>\n

Lyhyet, alle 11 tunnin ty\u00f6vuorov\u00e4lit lis\u00e4siv\u00e4t nukahtamisvaikeuksia, v\u00e4symyst\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 tai vapaap\u00e4ivin\u00e4, ty\u00f6n ja muun el\u00e4m\u00e4n yhteensovittamisen vaikeuksia, tapaturmia sek\u00e4 lyhyit\u00e4 ja pitki\u00e4 sairauspoissaoloja.<\/p>\n

Yhteis\u00f6llinen vuorosuunnittelu (jossa ty\u00f6ntekij\u00f6ill\u00e4 on vaikutusmahdollisuuksia ty\u00f6vuorojen suunnitteluun) v\u00e4hensi lyhyit\u00e4 sairauspoissaoloja ja paransi ty\u00f6n ja muun el\u00e4m\u00e4n yhteensovittamista.<\/p>\n

Heikentyneen unen, v\u00e4symyksen sek\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyneiden lyhyiden sairauspoissaolojen perusteella yli 50-vuotiaat kuormittuivat eniten pitkist\u00e4 kokonaisty\u00f6ajoista.<\/p>\n

Ik\u00e4\u00e4ntyneet ty\u00f6ntekij\u00e4t hy\u00f6tyiv\u00e4t eniten siirtymisest\u00e4 p\u00e4iv\u00e4ty\u00f6h\u00f6n sek\u00e4 kuormittavien vuoropiirteiden kuten y\u00f6vuorojen ja\u00a0 lyhyiden vuorov\u00e4lien v\u00e4hent\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n

Raportissa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n korkeatasoisia, laajoja pitk\u00e4j\u00e4nteisesti ker\u00e4ttyj\u00e4 kunta-alan aineistoja kysely- ja rekisteriaineistoja (Kunta10 ja Sairaalahenkil\u00f6st\u00f6n hyvinvointi). N\u00e4ihin aineistoihin on yhdistetty ty\u00f6aikoja koskevaa dataa ty\u00f6nantajien j\u00e4rjestelmist\u00e4.<\/p>\n

Pohdintaa<\/h3>\n

Tulokset paljastavat selv\u00e4sti pitkien ty\u00f6aikojen haitallisuuden. Samoin tulokset osoittavat, mitk\u00e4 seikat on syyt\u00e4 ottaa huomioon\u00a0 ty\u00f6vuorosuunnittelua teht\u00e4ess\u00e4.<\/p>\n

Raportti my\u00f6s osoittaa, ett\u00e4 vanhemmat ty\u00f6ntekij\u00e4t ovat riskiryhm\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6vuoroihin liittyv\u00e4n kuormituksen suhteen. T\u00e4m\u00e4 on hyv\u00e4 tiedostaa, koska vuoroty\u00f6t\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n paljon hoiva-alalla, jossa ty\u00f6ntekij\u00f6iden keski-ik\u00e4 on korkea.<\/p>\n

Raportin kirjoittaneet tutkijat ovat tehneet yhteisty\u00f6t\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4toimittajan kanssa niin, ett\u00e4 ty\u00f6terveyden, -turvallisuuden ja -hyvinvoinnin kannalta edullisia ty\u00f6vuoroja on helpompi suunnitella. On arvokasta, ett\u00e4 ty\u00f6terveytt\u00e4 tukevat ratkaisut integroituvat j\u00e4rjestelmiin, eiv\u00e4tk\u00e4 j\u00e4\u00e4 erillisiksi tai pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n tiedon tasolle.<\/p>\n

Digitalisaation my\u00f6t\u00e4 ty\u00f6n aika- ja paikkasidonnaisuus v\u00e4henee.\u00a0 Erityisesti asiantuntijaty\u00f6ss\u00e4 on vaarana, ett\u00e4 ty\u00f6n ja vapaa-ajan raja haurastuu ja ty\u00f6 siirtyy vapaa-ajalle. Samalla ty\u00f6ajan seuranta muuttuu haasteellisemmaksi.<\/p>\n

Uusi ty\u00f6aikalaki tulee voimaan vuoden 2020 alussa. Se tuo ty\u00f6aikoihin muutoksia, kuten joustoty\u00f6ajan ja jaksoty\u00f6ajan. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 uudistuksen vaikutuksia analysoidaan.<\/p>\n

Mikko H\u00e4rm\u00e4, Kati Karhula, Annina Ropponen, Aki Koskinen, Jarno Turunen, Anneli Ojaj\u00e4rvi, P\u00e4ivi Vanttola, Sampsa Puttonen, Tarja Hakola, Tuula Oksanen ja Mika Kivim\u00e4ki (2019): Ty\u00f6aikojen muutosten ja kehitt\u00e4misinterventioiden vaikutukset ty\u00f6hyvinvointiin, ty\u00f6turvallisuuteen ja ty\u00f6h\u00f6n osallistumiseen. Tutkimushankkeen n:o 114317 loppuraportti Ty\u00f6suojelurahastolle.\u00a0<\/em><\/p>\n

Mainittu raportti ja tiedote l\u00f6ytyv\u00e4t Ty\u00f6suojelurahaston sivuilta<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ty\u00f6aika on yksi ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n keskeinen raami. Ty\u00f6aika on ajankohtainen teema Suomessakin, onhan eduskunta juuri hyv\u00e4ksynyt uuden ty\u00f6aikalain.\u00a0 Digitalisaatio ja ty\u00f6n murros vaikuttavat my\u00f6s ty\u00f6aikoihin, kun ty\u00f6n aika- ja paikkariippuvuus v\u00e4henee. \u00a0 Ty\u00f6ajat ovat lyhentyneet historiallisessa tarkastelussa. 1800-1900-lukujen vaihteessa useissa nykyisin kehittyneess\u00e4 maissa viikkoty\u00f6ajat olivat noin 6o tuntia. Ty\u00f6ajat ovat kuitenkin laskeneet Suomelle tavallisten vertailumaiden joukossa … <\/p>\n

Jatka lukemista ”Ty\u00f6ajoilla on merkityst\u00e4”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[30,60,17,25,28],"class_list":["post-1948","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjat","tag-tyo","tag-tyoaika","tag-tyoelama","tag-tyohyvinvointi","tag-tyoterveys"],"aioseo_notices":[],"aioseo_head":"\n\t\t\n\t\n\t\n\t\n\t\n\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t