{"id":2144,"date":"2020-02-01T13:22:16","date_gmt":"2020-02-01T11:22:16","guid":{"rendered":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/?p=2144"},"modified":"2020-02-02T07:37:00","modified_gmt":"2020-02-02T05:37:00","slug":"nummenmaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/nummenmaa\/","title":{"rendered":"Tunnekartasto &#8211; Kuinka tunteet tekev\u00e4t meist\u00e4 ihmisi\u00e4"},"content":{"rendered":"<p><a title=\"nummenmaa\" href=\"https:\/\/www.flickr.com\/photos\/pforma\/49471204888\/in\/dateposted-family\/\" data-flickr-embed=\"true\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter\" src=\"https:\/\/live.staticflickr.com\/65535\/49471204888_7aa3e524c7.jpg\" alt=\"nummenmaa\" width=\"314\" height=\"500\" \/><\/a><\/p>\n<p><strong>En en\u00e4\u00e4 muista, miten p\u00e4\u00e4dyin lukemaan t\u00e4t\u00e4 kirjaa. Yleens\u00e4 saan kirjavinkit lukemistani kirjoista tai mediasta, kirjasuosituksista ja erilaisista listoista. Veikkaan ensimm\u00e4ist\u00e4 vaihtoehtoa, sill\u00e4 erityisesti tietokirjojen kohdalla kirjat johtavat helposti toisiin kirjoihin. Joka tapauksessa olen tyytyv\u00e4inen, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kirja tuli luettua.\u00a0<\/strong><\/p>\n<p>Kirjan kirjoittanut <strong>Lauri Nummenmaa<\/strong> on Turun yliopiston nuori menestynyt tutkija, joka toimii l\u00e4\u00e4ketieteellisen kuvantamisen ja mallintamisen apulaisprofessorina. H\u00e4n on maan johtavia aivotutkijoita ja suosittu luennoitsija.<\/p>\n<p>Kirja kertoo monipuolisesti tunteista. T\u00e4m\u00e4 on kyll\u00e4 melko laimeasti sanottu, sill\u00e4 niin kattavan kuvan siit\u00e4, mihin kaikkiin inhimillisen el\u00e4m\u00e4n osa-alueisiin tunteet liittyv\u00e4t, kirja antaa.<\/p>\n<p>Pohja luodaan tarkastelemalla aivojen toimintaa, ihmislajin kehityst\u00e4, tietoisuuden muodostumista sek\u00e4 j\u00e4rjen ja tunteiden vuorovaikutusta.<\/p>\n<p>Tunteet ovat mukana kaikessa toiminnassamme, v\u00e4lill\u00e4 enemm\u00e4n ja v\u00e4lill\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n. Emme p\u00e4rj\u00e4\u00e4 pelk\u00e4ll\u00e4 j\u00e4rjell\u00e4 ja monet asiat p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4nkin tunteiden avulla. Kirjan esimerkin mukaan tunteet ovat norsu, joka vie meit\u00e4 voimakkaasti eteenp\u00e4in, ratsastaja (j\u00e4rki) yritt\u00e4\u00e4 ohjata norsua mahdollisimman viisaasti.<\/p>\n<p>My\u00f6nteiset tunteet (onni) viestiv\u00e4t, ett\u00e4 ymp\u00e4rill\u00e4mme on kaikki hyvin, v\u00e4litt\u00f6m\u00e4t vaarat eiv\u00e4t uhkaa meit\u00e4 ja voimme rentoutua. Mielihyv\u00e4 ja onni vapauttavat kehon. Mielihyv\u00e4n ja onnen tavoittelusta tulee ongelmia, jos ne johtavat esimerkiksi ylipainoon.<\/p>\n<p>Inho suojelee meit\u00e4 bakteereilta ja taudinaiheuttajilta. Hajuaistimme on esimerkiksi tottunut huomaamaan m\u00e4d\u00e4ntyneen ruoan. Sylkirefleksi tai oksentaminen liittyv\u00e4t samaan asiaan jos ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4inen ruoka p\u00e4\u00e4see suuhun tai mahaan asti. Inhon kohteet voivat olla my\u00f6s kulttuurisesti m\u00e4\u00e4rittynytt\u00e4 moraalista inhoa.<\/p>\n<p>Pelko keskitt\u00e4\u00e4 huomiokykymme ja voimavaramme vaarojen kohtaamiseen. Pelko yritt\u00e4\u00e4 suojella meit\u00e4 ik\u00e4vilt\u00e4 yll\u00e4tyksilt\u00e4. Pelko saa meid\u00e4t tarkkailemaan valppaammin ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4mme ja sielt\u00e4 tulevia vaaroja. N\u00e4in itse puolustautuminen on tarvittaessa helppoa.<\/p>\n<p>Pelko on my\u00f6s haitallista, sill\u00e4 saatamme pel\u00e4t\u00e4 vaikkapa hammasl\u00e4\u00e4k\u00e4ri\u00e4 niin, ett\u00e4 j\u00e4t\u00e4mme ajan varaamatta. Pelko my\u00f6s lamauttaa j\u00e4rjen keskitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 voimavaramme eloonj\u00e4\u00e4miskamppailuun. Pelk\u00e4\u00e4vi\u00e4 ihmisi\u00e4 on helppo ohjailla, t\u00e4st\u00e4 on kyse ns. pelolla johtamisessa.<\/p>\n<p>Tunteet tarttuvat, sill\u00e4 voimme el\u00e4yty\u00e4 toisten ihmisten iloon ja h\u00e4t\u00e4\u00e4n. Kyky el\u00e4yty\u00e4 toisen tunteisiin on mahdollisesti kehittynyt helpottamaan kanssak\u00e4ymist\u00e4 ja yhteisty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n<p>Onnen ja iloisuuden levi\u00e4minen ryhm\u00e4ss\u00e4 parantaa ihmisten mielialaa ja lis\u00e4\u00e4 yhteenkuuluvuuden tunnetta. Siksi ty\u00f6paikkojen tiimien ja muiden yhteis\u00f6jen on kenties tarpeen tehd\u00e4 toisinaan jotakin muutakin yhdess\u00e4 kuin ty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n<p>Viha on puolustusj\u00e4rjestelm\u00e4, joka suojelee meit\u00e4 toisten henkisilt\u00e4 ja fyysisilt\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4yksilt\u00e4. Moraalinen viha taas on kehittynyt suojaamaan yhteis\u00f6j\u00e4 ja niiden t\u00e4rkein\u00e4 pit\u00e4mi\u00e4 arvoja. H\u00e4pe\u00e4 saa meid\u00e4t tuntemaan pahoin jos rikomme yhteis\u00f6n moraalista koodia.<\/p>\n<p>Digitaalisen maailman h\u00e4p\u00e4isy- ja vihakampanjointi aikaansaa moraalista tuohtumusta. T\u00e4m\u00e4 katalysoituu siit\u00e4, ett\u00e4 moraalikoodin rikkominen\u00a0 aiheuttaa moraalisia tunteita herkemmin kuin koodin noudattaminen. Lis\u00e4ksi internetin anonymiteetin takaa on helpompaa esitt\u00e4\u00e4 negatiivisia kommentteja kuin kasvotusten.<\/p>\n<p>Pahaa k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 kappaleessa puretaan huolella syit\u00e4 aggressiivisen k\u00e4ytt\u00e4ytymisen taustalla. Sukupuoli, ik\u00e4 ja rikoshistoria ennustavat v\u00e4kivaltaista k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4, mutta persoonallisuuden piirteet vain v\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n<p>Matala empatiakyky tai kyky kytke\u00e4 empatia pois p\u00e4\u00e4lt\u00e4 on v\u00e4kivaltaisen k\u00e4ytt\u00e4ytymisen edellytys. Ihmisell\u00e4 on synnynn\u00e4inen valmius v\u00e4kivaltaan. Osa v\u00e4kivallasta koetaan oikeutetuksi: esimerkiksi sodassa on oikeus tappaa vastapuolen taistelijoita.<\/p>\n<p>Kirja on hieno esimerkki tieteen popularisoinnista. Tieteellisen tutkimuksen havaintoja linkitet\u00e4\u00e4n sivu toisensa j\u00e4lkeen arkiel\u00e4m\u00e4n tilanteisiin ja el\u00e4m\u00e4n perusasetelmiin. Eik\u00e4 yht\u00e4\u00e4n tyls\u00e4sti!<\/p>\n<p>Kirja sopii hyvin johto- ja esimiesteht\u00e4viss\u00e4 toimiville, joissa tunteiden ymm\u00e4rt\u00e4minen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Kirja ei ole ihan keveimm\u00e4st\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 olevia tietokirjoja, mutta toisaalta ei kyll\u00e4 h\u00e4iritsev\u00e4n raskaskaan. Kun monissa t\u00e4t\u00e4 aihepiiri\u00e4 leikkaavissa kirjoissa riitt\u00e4\u00e4 <em>pakene tai taistele<\/em>-reaktion selitt\u00e4minen, t\u00e4m\u00e4 kirja sukeltaa huomattavasti syvemm\u00e4lle.<\/p>\n<p>Kirja on my\u00f6s hyv\u00e4 opas nykyp\u00e4iv\u00e4n vahvasti tunteisiin liittyviin teemoihin, kuten sosiaalisessa mediassa tapahtuviin repiviin keskusteluihin tai poliittisen kent\u00e4n nopeisiin liikkeisiin.<\/p>\n<p><em>Lauri Nummenmaa 2019: Kuinka tunteet tekev\u00e4t meist\u00e4 ihmisi\u00e4. Kustannusosakeyhti\u00f6 Tammi, Helsinki.\u00a0<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>En en\u00e4\u00e4 muista, miten p\u00e4\u00e4dyin lukemaan t\u00e4t\u00e4 kirjaa. Yleens\u00e4 saan kirjavinkit lukemistani kirjoista tai mediasta, kirjasuosituksista ja erilaisista listoista. Veikkaan ensimm\u00e4ist\u00e4 vaihtoehtoa, sill\u00e4 erityisesti tietokirjojen kohdalla kirjat johtavat helposti toisiin kirjoihin. Joka tapauksessa olen tyytyv\u00e4inen, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kirja tuli luettua.\u00a0 Kirjan kirjoittanut Lauri Nummenmaa on Turun yliopiston nuori menestynyt tutkija, joka toimii l\u00e4\u00e4ketieteellisen kuvantamisen ja &hellip; <\/p>\n<p class=\"link-more\"><a href=\"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/nummenmaa\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista<span class=\"screen-reader-text\"> &#8221;Tunnekartasto &#8211; Kuinka tunteet tekev\u00e4t meist\u00e4 ihmisi\u00e4&#8221;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[4,63],"class_list":["post-2144","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjat","tag-kirjat","tag-tunteet"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2144","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2144"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2144\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2153,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2144\/revisions\/2153"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2144"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2144"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2144"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}