{"id":2167,"date":"2020-03-08T08:52:11","date_gmt":"2020-03-08T06:52:11","guid":{"rendered":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/?p=2167"},"modified":"2020-03-08T09:27:05","modified_gmt":"2020-03-08T07:27:05","slug":"myllyla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/myllyla\/","title":{"rendered":"Riisuttu mestari"},"content":{"rendered":"

\"myllyla\"<\/a><\/p>\n

Ensimm\u00e4inen muistikuva Mika Myllyl\u00e4st\u00e4<\/strong> liittyy lehtihaastatteluun, jossa kerrottiin h\u00e4nen valmistautumisestaan johonkin arvokilpailuun. Jutusta on j\u00e4\u00e4nyt mieleen erityisesti kuva, jossa Myllyl\u00e4 on ladulla laskuasennossa \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen huippukuntoisen n\u00e4k\u00f6isen\u00e4.<\/p>\n

Toinen muistikuva liittyy johonkin arvokilpailuun, jossa Myllyl\u00e4n osallistuminen jollekin matkalle on ollut ep\u00e4varmaa sairastelun vuoksi. Uutisissa tai urheiluruudussa h\u00e4n laskee suksilla toimittajien ohi, naureskelee ja hihkaisee ”hiih\u00e4n!”.<\/p>\n

Kolmannen muistikuvan p\u00e4iv\u00e4ys on 5.7.2011. Olin autossa Kirkkonummella valmistautumassa suunnistukseen. Radiouutisissa sanottiin, ett\u00e4 Mika Myllyl\u00e4 on kuollut.<\/p>\n

Myllyl\u00e4 voitti urallaan yhden olympikullan (Nagano 1998) ja nelj\u00e4 maailmanmestaruutta. Olympialaisista mitaleita tuli yhteens\u00e4 nelj\u00e4 ja MM-kisoista yhdeks\u00e4n.<\/p>\n

Myllyl\u00e4 kirja Riisuttu mestari <\/em>julkaistiin vuonna 2001 ja luin sen tietysti silloin tuoreeltaan. Nyt kotipuolessa k\u00e4ydess\u00e4ni otin kirjan mukaani ja luin uudestaan. Olenhan t\u00e4ss\u00e4 viime aikoina lukenut my\u00f6s muita urheilukirjoja, jotka eiv\u00e4t ole kertoneet pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n voitoista ja glooriasta.<\/p>\n

Lukiessa ensimm\u00e4inen ajatus kirjasta on se, ett\u00e4 Myllyl\u00e4 kirjoittaa h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n hyvin. Kirjassa ei ole nimetty\u00e4 apukirjoittajaa kuten monissa urheilijoiden kirjoissa. Enk\u00e4 l\u00f6yt\u00e4nyt mist\u00e4\u00e4n tietoa ett\u00e4 Myllyl\u00e4 olisi saanut apua kirjan kirjoittamisessa.<\/p>\n

Kieli on v\u00e4rik\u00e4st\u00e4, omaleimaista ja tunteikasta. Tarina on kirjoitettu kahteen kerrokseen Myllyl\u00e4n matkatessa Lahden MM-kisoista kotiinsa ja muistellessa samalla omaa uraansa.<\/p>\n

Kirja piirt\u00e4\u00e4 Myllyl\u00e4st\u00e4 kuvan, jossa yhdistyy tietty ulkopuolisuus, herkkyys ja \u00e4\u00e4rimm\u00e4inen kunnianhimo ja voitontahto.<\/p>\n

Ulkopuolisuuden kokemus on l\u00e4sn\u00e4 jo lapsuudessa kun Myllyl\u00e4t asuivat Ruotsissa ja jatkui my\u00f6hemmin oman tien kulkijuutena suhteessa maajoukkueeseenkin.<\/p>\n

Herkkyys liittyi vaikkapa siihen, miten Myllyl\u00e4 koki olonsa julkisuuden valokeilassa ja h\u00e4neen kohdistuneissa vaatimuksissa ja odotuksissa.<\/p>\n

”Halusin olla mestari, mutta en sankari”, Myllyl\u00e4 kirjoittaa.<\/p>\n

Kunnianhimo ja voitontahto n\u00e4kyi tietenkin ennenkaikkea kovassa harjoittelussa. Harjoitustunteja tuli vuodessa yli 1000 ja treenit olivat kovia.<\/p>\n

Yksin\u00e4isyydest\u00e4, yksin tehdyist\u00e4 pitkist\u00e4 harjoituksista, Myllyl\u00e4 haki voimaa my\u00f6s Lahden kisojen j\u00e4lkeisen\u00e4 aikana.<\/p>\n

Kirjan loppuosassa on raadollista pohdintaa huippu-urheilun maailmasta, sen vaatimuksista ja paineista. N\u00e4iss\u00e4 pohdinnoissa on saman suuntaista henke\u00e4 kuin mit\u00e4 on esimerkiksi Tyler Hamiltonin<\/strong> ja Lance Armstrongin<\/strong> py\u00f6r\u00e4ilymaailmasta kertovissa kirjoista.<\/p>\n

Muistan jo ensimm\u00e4isell\u00e4 lukukerralla miettineeni, ett\u00e4 Myllyl\u00e4n kuvaus huippu-urheilun maailmasta auttoi ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n doping-asiaa laaja-alaisemmin.<\/p>\n

Myllyl\u00e4 sanoo, ett\u00e4 puhtaimmillaan urheilun ihanteet toteutuvat lasten liikkumisessa.<\/p>\n

Kaiken kaikkiaan kirja on yksi parhaimmista urheilukirjoista mit\u00e4 olen lukenut. Vaikuttava ja surullinen.<\/p>\n

Kirjan j\u00e4lkeisen\u00e4 noin 10 vuoden aikana tarinan traagisuus syveni. Aikaan liittyi Lahden MM-kisojen j\u00e4lkiselvittely julkisuudessa ja oikeussaleissa.<\/p>\n

Pienist\u00e4 valonpilkahduksista huolimatta Myllyl\u00e4n el\u00e4m\u00e4 ajautui huonoon suuntaan ja p\u00e4\u00e4ttyi surullisiin uutisiin vuonna 2011.<\/p>\n

Mestari oli lopulta liian herkk\u00e4 ja haavoittuvainen. Sankaruuden h\u00e4n viel\u00e4 kesti vaikka ei siit\u00e4 aina nauttinut, mutta sankaruuden menett\u00e4minen ja siihen liittyv\u00e4t lieveilmi\u00f6t olivat liikaa.<\/p>\n

Mika Myllyl\u00e4 2001. Riisuttu Mestari. Tammi. Gummerus kirjapaino. \u00a0<\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ensimm\u00e4inen muistikuva Mika Myllyl\u00e4st\u00e4 liittyy lehtihaastatteluun, jossa kerrottiin h\u00e4nen valmistautumisestaan johonkin arvokilpailuun. Jutusta on j\u00e4\u00e4nyt mieleen erityisesti kuva, jossa Myllyl\u00e4 on ladulla laskuasennossa \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen huippukuntoisen n\u00e4k\u00f6isen\u00e4. Toinen muistikuva liittyy johonkin arvokilpailuun, jossa Myllyl\u00e4n osallistuminen jollekin matkalle on ollut ep\u00e4varmaa sairastelun vuoksi. Uutisissa tai urheiluruudussa h\u00e4n laskee suksilla toimittajien ohi, naureskelee ja hihkaisee ”hiih\u00e4n!”. Kolmannen muistikuvan … <\/p>\n

Jatka lukemista ”Riisuttu mestari”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[4],"class_list":["post-2167","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjat","tag-kirjat"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2167","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2167"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2167\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2176,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2167\/revisions\/2176"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2167"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2167"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2167"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}