{"id":2271,"date":"2020-07-04T13:39:56","date_gmt":"2020-07-04T10:39:56","guid":{"rendered":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/?p=2271"},"modified":"2020-07-06T13:06:28","modified_gmt":"2020-07-06T10:06:28","slug":"uusitalo","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/uusitalo\/","title":{"rendered":"Hannu Uusitalo: Tutkimus ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko hyvinvointivaltiossa"},"content":{"rendered":"

\"uusitalo\"<\/a><\/p>\n

Hannu Uusitalo<\/strong> on ollut monella tavalla l\u00e4sn\u00e4 opiskelu- ja ty\u00f6urani aikana. Opiskellessani luin h\u00e4nen raporttinsa\u00a0Muuttuva tulonjako: Hyvinvointivaltion ja yhteiskunnan rakennemuutosten vaikutus tulonjakoon\u00a0 1966-1985<\/em> sek\u00e4 tietenkin tutkimuksenteon oppaan\u00a0Tiede, tutkimus ja tutkielma.\u00a0<\/em><\/p>\n

Kun opintoni edistyiv\u00e4t, tuli tarpeelliseksi kopioida ja alleviivaten lukea esimerkiksi Uusitalon artikkeli\u00a0Comparative Research on the Determinants of the Welfare State: the State of the Art.\u00a0<\/em><\/p>\n

Sosiologia-lehdess\u00e4 vuonna 1985 julkaistu artikkeli\u00a0Luokkarakenne ja intressien organisoituminen\u00a0<\/em>oli merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 roolissa omassa gradussani ja tematiikka kantoi v\u00e4it\u00f6skirjaan saakka.<\/p>\n

Tieni Hannu Uusitalon kanssa ovat yhdistyneet my\u00f6s muuten kuin kirjallisuuden kautta. Ty\u00f6skentelin Uusitalon kanssa samaan aikaan legendaarisessa Stakesissa (sittemmin osa THL:sta) Hakaniemen Ympyr\u00e4talossa. Uusitalon ty\u00f6skennelless\u00e4 El\u00e4keturvakeskuksessa, olin el\u00e4kealan t\u00f6iss\u00e4 min\u00e4kin.<\/p>\n

Niinp\u00e4 oli mielenkiintoista tarttua Uusitalon uuteen kirjaan, jossa h\u00e4n summeeraa uraansa. Kirja sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 perhetaustan kuvauksen, p\u00e4\u00e4paino on ty\u00f6urassa, lopussa on viel\u00e4 erillisi\u00e4 nostoja eri teemoista.<\/p>\n

Uusitalon kuvaukset tutkijanuraltaan vilisev\u00e4t tuttuja nimi\u00e4 kotimaiselta ja pohjoismaiselta kent\u00e4lt\u00e4. Keskeinen nimi on Erik Allardt<\/strong> ja h\u00e4nen tutkimusryhm\u00e4ns\u00e4, joka on vahvasti verkottunut pohjoismaisella tasolla.<\/p>\n

Oli\u00a0 hupaisaa lukea kuvauksia kuinka tutkimusryhm\u00e4ll\u00e4 oli mahdollisuus tehd\u00e4 kvantitatiivisia analyysej\u00e4. Ryhm\u00e4 sai luvan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Kansanel\u00e4kelaitoksen yhteydess\u00e4 toimivan Sosiaaliturvan tutkimuslaitoksen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevaa ”OSIRIS-tietojenk\u00e4sittelyohjelmistoa”, jolla saattoi tehd\u00e4 esimerkiksi MCA-analyysej\u00e4.<\/p>\n

Uusitalon tutkimusaiheita ovat olleet yhteiskunnan sosioekonominen rakenne, tulonjako ja hyvinvointivaltion kehitys. Kirjassaan h\u00e4n kertaa keskeisten tutkimusalueidensa metodologiaa, aineistoja ja my\u00f6s p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4 joitakin aikasarjoja. Painotus on vanhassa, Uusitalon aktiiviajassa, mutta esiin nostetaan uudemman ajan tutkijoita (jotka yleens\u00e4 ovat turkulaisia), jotka ovat tehneet tutkimusta samoista aihepiireist\u00e4 kuin Uusitalo.<\/p>\n

Yliopistouran j\u00e4lkeen Uusitalo siirtyi Stakesiin, sektoritutkimuslaitokseen. Mielenkiintoisella tavalla h\u00e4n pohtii, kuinka yhteiskunnallisen tiedontuotannon painopiste oli siirtym\u00e4ss\u00e4 yliopistojen ulkopuolelle Tilastokeskukseen ja tutkimuslaitoksiin.<\/i> Sosiologiakin oli k\u00e4\u00e4ntym\u00e4ss\u00e4 sis\u00e4\u00e4np\u00e4in, k\u00e4ym\u00e4\u00e4n omaa sis\u00e4ist\u00e4 keskusteluaan.<\/p>\n

Stakesin vuosien kuvaus tuntuu tutulta, joskin murheet olivat m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisella tutkijalla kenties erilaiset kuin ylijohtajalla. Stakesin asema valtionhallinnossa oli monella tavalla paineen alla. Uusitalo nostaa Stakes vuosilta esiin tilastot, rekisterit, kansalliset raportit ja indikaattorit.\u00a0Hieman yll\u00e4tt\u00e4en Uusitalo ei t\u00e4ss\u00e4 kirjassa noteeraa lainkaan hyvinvointivaltion kannatusta koskevia tutkimuksiaan, vaikka ne 1990-luvun molemmin puolin olivat varsin paljon esill\u00e4.<\/p>\n

Stakesia vakaammassa El\u00e4keturvakeskuksessa Uusitalo johti suunnittelu, tilasto ja tutkimuslinjaa. N\u00e4ilt\u00e4 vuosilta esiin nousevat el\u00e4keuudistusten tukeminen tutkimuksin ja selvityksin, indikaattoreiden kehitt\u00e4minen sek\u00e4 uudet tutkimusalueet.<\/p>\n

Kirjassa ei samoissa ”konkreettisen sosiaalitutkimuksen” liemiss\u00e4 keitetylle aikalaiselle ollut suuria yll\u00e4tyksi\u00e4. Monelle muulle kirja voi kuitenkin tarjota hyv\u00e4n annoksen viime vuosikymmenten konkreettista sosiaalitutkimusta sek\u00e4 n\u00e4kym\u00e4n siihen, miten tutkimus liittyy p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon.<\/p>\n

Kirja her\u00e4tti seuraavanlaisia ajatuksia, liittyen l\u00e4hinn\u00e4 kirjassa kuvattuun aikaan ja nykyaikaan.<\/p>\n

Ensinn\u00e4kin, oli mielenkiintoista havaita, kuinka (tutkijan) ty\u00f6uran alkuvaiheessa valitut teemat pysyv\u00e4t ja kantavat pitk\u00e4lle. Uusitalon kohdalla t\u00e4llaisia olivat varhaiset tutkimusaiheet, kuten tulonjako ja sosioekonomisen aseman ja rakenteen tarkastelu. N\u00e4ihin h\u00e4n palasi viimeisess\u00e4 ty\u00f6paikassaan ja viel\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 kirjassaan.<\/p>\n

Toisekseen, kun Uusitalo mietti yhteiskuntapoliittisen tiedontuotannon painopisteen siirtyneen yliopistoista tutkimuslaitoksiin ja Tilastokeskukseen, saatamme j\u00e4lleen olla osin uuden \u00e4\u00e4rell\u00e4. Relevantti ja nopeasti hy\u00f6dynnett\u00e4v\u00e4 data syntyy siell\u00e4, miss\u00e4 palvelut ja asiakkaat ovat. Niinp\u00e4 esimerkiksi nopeiten sairauspoissaolojen kehityksest\u00e4 pystyiv\u00e4t koronakev\u00e4\u00e4n aikana kertomaan ty\u00f6terveyshuollot (linkki<\/a>) ja rahank\u00e4yt\u00f6st\u00e4 pankit (linkki<\/a>).<\/p>\n

Kolmanneksi, tutkimuksen ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon suhde on muuttunut. Vaikka huolellisesti tehtyj\u00e4 raportteja tarvitaan edelleen, viime vuosina on korostettu tutkimuksen vaikuttavuuden lis\u00e4\u00e4mist\u00e4 sill\u00e4 oletuksella, ett\u00e4 raportteja luetaan v\u00e4h\u00e4nlaisesti. Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa korostuu, debatti tapahtuu sosiaalisessa mediassa ja tuloksia halutaan nopeammin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Sellaisilla tutkimuslaitoksilla, jotka ovat luonnostaan l\u00e4hell\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00f6it\u00e4, on parhaat mahdollisuudet vaikuttaa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon.<\/p>\n

Nelj\u00e4nneksi, p\u00e4\u00e4sy tietoon on parantunut huomattavasti. Dataa on vapaasti saatavilla ja tutkimustuloksiin p\u00e4\u00e4see helposti verkon v\u00e4lityksell\u00e4. Erilaiset tietopalvelut esitt\u00e4v\u00e4t aikasarjoja ja kansainv\u00e4lisi\u00e4 vertailuja visuaalisesti ja helposti ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti. Vapaammin saatavilla olevan tiedon \u00e4\u00e4relle ovat ryhmittyneet think tankit, konsulttifirmat ja omaa tutkimustoimintaa perustaneet tahot. My\u00f6s media tekee ”datajournalismia”.<\/p>\n

N\u00e4ist\u00e4 muutoksista huolimatta pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4 ja tieteelliset mittapuut t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4\u00e4 tutkimusta tarvitaan. Kun huomiotalouden eetteri t\u00e4yttyy erilaisista sis\u00e4ll\u00f6ist\u00e4, tutkija pystyy teorioihin ja kumuloituneeseen tietoon perustuen kertomaan, mik\u00e4 on totta ja mik\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isesti huuhaata.<\/p>\n

Hannu Uusitalo (2020): Tutkimus ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko hyvinvointivaltiossa: Havaintoja viidelt\u00e4 vuosikymmenelt\u00e4. Into.\u00a0<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Hannu Uusitalo on ollut monella tavalla l\u00e4sn\u00e4 opiskelu- ja ty\u00f6urani aikana. Opiskellessani luin h\u00e4nen raporttinsa\u00a0Muuttuva tulonjako: Hyvinvointivaltion ja yhteiskunnan rakennemuutosten vaikutus tulonjakoon\u00a0 1966-1985 sek\u00e4 tietenkin tutkimuksenteon oppaan\u00a0Tiede, tutkimus ja tutkielma.\u00a0 Kun opintoni edistyiv\u00e4t, tuli tarpeelliseksi kopioida ja alleviivaten lukea esimerkiksi Uusitalon artikkeli\u00a0Comparative Research on the Determinants of the Welfare State: the State of the Art.\u00a0 … <\/p>\n

Jatka lukemista ”Hannu Uusitalo: Tutkimus ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko hyvinvointivaltiossa”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[12,23,4,36,31,26],"class_list":["post-2271","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjat","tag-asiantuntijuus","tag-hyvinvointi","tag-kirjat","tag-sosiaaliturva","tag-tiedon-hyodyntaminen","tag-yhteiskunta"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2271","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2271"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2271\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2280,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2271\/revisions\/2280"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2271"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2271"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2271"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}