{"id":2356,"date":"2020-10-10T20:33:58","date_gmt":"2020-10-10T17:33:58","guid":{"rendered":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/?p=2356"},"modified":"2020-10-11T08:25:08","modified_gmt":"2020-10-11T05:25:08","slug":"saari","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/saari\/","title":{"rendered":"Juho Saari: Kuuluisan kuoleman varjo"},"content":{"rendered":"


\n\"saari\"<\/a><\/p>\n

Pohjois-Satakunnassa sijaitseva kotipaikkakuntani Honkajoki on Etel\u00e4-Pohjanmaahan kuuluvan Isojoen naapurikunta. Kyllikki Saaren<\/strong> murha tapahtui Isojoella 17.5.1953. Lapsuuden- ja\/tai nuoruudenkodistani Kyllikki Saaren suohaudalle on 27,5 kilometria. Haudalla en kuitenkaan ole koskaan k\u00e4ynyt. Vuosien varrella olen lukenut Kyllikki Saaresta kertovia lehtijuttuja sek\u00e4 Wikipedia-materiaalia. Mitenk\u00e4\u00e4n erityisesti en ole t\u00e4t\u00e4 tapahtumaa pohtinut tai etsinyt siit\u00e4 tietoa, mutta perusjutut tied\u00e4n.<\/p>\n

Toinen yhteyteni teemaan on se, ett\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 kertaa on kunnia tuntea itse kirjailija. Ensitapaaminen Juho Saaren kanssa taisi olla vuonna 1995, legendaarisen Stakesin<\/strong> tiloissa Ympyr\u00e4talossa Helsingiss\u00e4. Kun itse suuntasin my\u00f6hemmin tutkimuksesta hieman erilaisiin t\u00f6ihin, Juhon tieteellinen ura on jatkunut l\u00e4k\u00e4hdytt\u00e4v\u00e4n tuotteliaana.\u00a0 H\u00e4n on kirjoittanut tai toimittanut noin 60 kirjaa hyvinvointivaltiota sek\u00e4 sosiaalipolitikkaa koskevista teemoista. L\u00e4ht\u00f6kohtaisesti ajattelin, ett\u00e4 Kyllikki Saaren murhaan liittyv\u00e4 kirja olisi r\u00f6nsy Juhonkin laaja-alaisella uralla.<\/p>\n

Kyllikki Saaren murhasta (vakiintunut tapa on puhua murhasta, vaikka se ei sit\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ollut) on olemassa paljon erilaista materiaalia, eik\u00e4 tarvetta tapahtumia pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n dokumentoivalle kirjalle olisi ollut.<\/p>\n

Juho l\u00e4hestyykin aihetta kollektiivisen muistin<\/strong> n\u00e4k\u00f6kulmasta. H\u00e4n pohtii, miksi pienell\u00e4 paikkakunnalla vuonna 1953 tapahtunut\u00a0 17-vuotiaan Kyllikki Saaren murhasta on muodostunut niin vahva j\u00e4lki suomalaisten mieliiin.<\/p>\n

Kollektiivisella muistilla tarkoitetaan kirjassa kollektiivisen muistin institutionalisoitumista<\/em> sek\u00e4 yhdess\u00e4 muistelemista.<\/i><\/p>\n

Institutionalisoitumisen osalta puhutaan siit\u00e4, miten arkistoiminen, uutisoiminen, tallentaminen ja visualisoiminen tai muistomerkkien rakentaminen yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t kollektiivista muistia.<\/p>\n

Sosiaalisen yhdess\u00e4 muistelemisen tutkimuksessa keskityt\u00e4\u00e4n siihen, miten moniulotteisesta ja -tasoisesta tapahtumasta valikoituu muistelun kohteeksi joitakin teemoja ja tapahtumia samalla kun toiset j\u00e4\u00e4v\u00e4t pois.<\/p>\n

Poliisilla on Kyllikki Saaren murhasta valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 aineistoa, johon Juho on p\u00e4\u00e4ssyt perehtym\u00e4\u00e4n. Lis\u00e4ksi aineistona on k\u00e4ytetty teemasta kirjoitettuja kirjoja, artikkeleita, filmej\u00e4 sek\u00e4 internetin keskustelupalstoilla, blogeissa ja Wikipediassa olevaa aineistoa. Onpa Kyllikki Saari noussut my\u00f6s useiden musiikintekij\u00f6iden inspiraation kohteeksi aihetta on k\u00e4sitelty my\u00f6s teatteritaiteessa. Kirjan aineistona on my\u00f6s kyselyaineisto parin vuoden takaa, jolla selvitettiin, miten suomalaiset tuntevat Kyllikki Saaren tapauksen ja ovatko he kiinnostuneita tapahtumasta.<\/p>\n

Kirja esitt\u00e4\u00e4 tapahtumien kulusta tiedossa olevat faktat, jotka selvi\u00e4v\u00e4t helposti my\u00f6s esimerkiksi t\u00e4st\u00e4<\/a> Wikipedia-artikkelista. Koska vain murhaaja tai murhaajat tiet\u00e4v\u00e4t mit\u00e4 oikeasti tapahtui, esitet\u00e4\u00e4n my\u00f6s mahdollisia tapahtumien kulkuja sek\u00e4 k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi ep\u00e4ilyjen kohteena olleita henkil\u00f6it\u00e4.<\/p>\n

No miksi tapahtumasta on j\u00e4\u00e4nyt niin vahvat j\u00e4ljet suomalaisten mieliin?<\/p>\n

Ensinn\u00e4kin monipolviset tutkintalinjat ovat her\u00e4tt\u00e4neet kiinnostusta. Ep\u00e4ilyjen kohteena oli keskeisi\u00e4 henkil\u00f6it\u00e4 pienen kunnan asukkaista tai sitten he olivat hieman mystisi\u00e4 hahmoja. Toisekseen tapahtumaan liittyi keskeisi\u00e4 mieleenj\u00e4\u00e4vi\u00e4 paikkoja, etenkin suohauta. Kolmanneksi murhan kohteena oli nuori nainen, joka her\u00e4tt\u00e4\u00e4 monia tunnereaktioita. Nelj\u00e4nneksi, symbolisella tasolla hyv\u00e4 ja paha kohtasivat kun uskonnollinen Kyllikki Saari kohtasi v\u00e4kivaltaisen kuoleman. Viidenneksi, tapahtuman julma v\u00e4kivaltaisuus j\u00e4rkytti\u00a0 mieli\u00e4.<\/p>\n

Jo aikaisempia teemaan liittyvi\u00e4 kirjoituksia lukiessani olen pohtinut, ett\u00e4 meno 1950-luvun Isojoella oli melko levotonta. Paikkakunnalla oli liikkuvaa ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 ty\u00f6voimaa, erilaisista mielenterveysongelmista k\u00e4rsivi\u00e4, runsasta alkoholink\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja muuta h\u00e4iri\u00f6k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4. Niinp\u00e4 Kyllikki Saaren murhan tutkintalinjoista l\u00f6ytyi varsin v\u00e4rik\u00e4st\u00e4 porukkaa.<\/p>\n

Yksi h\u00e4mment\u00e4vimmist\u00e4 asiaan liittyvist\u00e4 kollektiivisen muistamisen muodoista liittyi uniin. Poliisin tutkintamateriaalissa on valtavat m\u00e4\u00e4r\u00e4t kuvauksia suomalaisten Kyllikki Saaren murhaan liittyvist\u00e4 unista. Tapaus on my\u00f6s innoittanut monia selv\u00e4nn\u00e4kij\u00f6it\u00e4.<\/p>\n

Rikostutkinnassa tehtiin monia virheit\u00e4 ja n\u00e4it\u00e4 k\u00e4yd\u00e4\u00e4n kirjassa seikkaper\u00e4isesti l\u00e4pi. Ilman virheit\u00e4 ja nykyaikaisella rikostutkinnan tekniikoilla murha olisi voinut selvit\u00e4.<\/p>\n

Tapauksessa on monia erikoisia yksityiskohtia, joita lukija j\u00e4\u00e4 miettim\u00e4\u00e4n. N\u00e4it\u00e4 ovat mm. pitk\u00e4 aika Kyllikki Saaren katoamisen ja ruumiin l\u00f6ytymisen v\u00e4lill\u00e4, haudan merkitseminen, py\u00f6r\u00e4n l\u00f6ytyminen sek\u00e4 tavaroiden katoaminen, Saaren p\u00e4iv\u00e4kirjan ja kirjeiden h\u00e4vitt\u00e4minen ja niin edelleen. N\u00e4m\u00e4 kiinnostavat avoimet ja mieleen helposti j\u00e4\u00e4v\u00e4t yksityiskohdat eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ovat vahvistaneet tapauksen mieleenj\u00e4\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n

Kirjan lopussa pohditaan, mink\u00e4laisen el\u00e4m\u00e4n Kyllikki Saari olisi voinut el\u00e4\u00e4 ilman tapahtunutta. H\u00e4n olisi voinut j\u00e4\u00e4d\u00e4 Isojoella maatalon em\u00e4nn\u00e4ksi, muuttaa Tampereelle, Vaasaan tai muuttaa Ruotsiin. Vuonna 2020 h\u00e4n olisi 84 vuotias.<\/p>\n

Kirja on kirjoitettu mukaansatempaavasti. Itse luin hieman alle 300 sivua yhdess\u00e4 illassa ja aamussa. Kirjassa suhtaudutaan Kyllikki Saareen ja h\u00e4nen l\u00e4heisiins\u00e4 hienotunteisesti. Kirja on tieteentekij\u00e4n kirjoittama, joka n\u00e4kyy muun muassa havainnollisina tapahtumaketjujen visuaalisina kuvauksina. Kollektiiviseen muistamiseen liittyv\u00e4t teoriat ja esitell\u00e4\u00e4n mukavan kevyesti.<\/p>\n

Lukusuositus on helppo antaa yhteiskunnallisista teemoista kiinnostuneille. Ja kyll\u00e4 kirja kiinnostaa my\u00f6s rikoskirjallisuutta lukevia.<\/p>\n

Ja t\u00e4ytyy siell\u00e4 suohaudallakin k\u00e4yd\u00e4 seuraavalla kerralla kun k\u00e4y kotipuolessa.<\/p>\n

Juho Saari: Kuuluisan kuoleman varjo: Miksi Kyllikki Saaren murha ei unohdu? Gaudeamus 2020, Tallinna.\u00a0<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Pohjois-Satakunnassa sijaitseva kotipaikkakuntani Honkajoki on Etel\u00e4-Pohjanmaahan kuuluvan Isojoen naapurikunta. Kyllikki Saaren murha tapahtui Isojoella 17.5.1953. Lapsuuden- ja\/tai nuoruudenkodistani Kyllikki Saaren suohaudalle on 27,5 kilometria. Haudalla en kuitenkaan ole koskaan k\u00e4ynyt. Vuosien varrella olen lukenut Kyllikki Saaresta kertovia lehtijuttuja sek\u00e4 Wikipedia-materiaalia. Mitenk\u00e4\u00e4n erityisesti en ole t\u00e4t\u00e4 tapahtumaa pohtinut tai etsinyt siit\u00e4 tietoa, mutta perusjutut tied\u00e4n. Toinen … <\/p>\n

Jatka lukemista ”Juho Saari: Kuuluisan kuoleman varjo”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[4,26],"class_list":["post-2356","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjat","tag-kirjat","tag-yhteiskunta"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2356","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2356"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2356\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2364,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2356\/revisions\/2364"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2356"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2356"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2356"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}