{"id":2395,"date":"2020-11-28T10:59:14","date_gmt":"2020-11-28T08:59:14","guid":{"rendered":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/?p=2395"},"modified":"2020-11-28T11:03:10","modified_gmt":"2020-11-28T09:03:10","slug":"sinikallio","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/sinikallio\/","title":{"rendered":"Sanna Sinikallio (toim.): Terveyden psykologia"},"content":{"rendered":"<p><a title=\"Sinikallio\" href=\"https:\/\/www.flickr.com\/photos\/pforma\/50655817157\/in\/dateposted-family\/\" data-flickr-embed=\"true\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/live.staticflickr.com\/65535\/50655817157_3f7711f126_c.jpg\" alt=\"Sinikallio\" width=\"583\" height=\"800\" \/><\/a><\/p>\n<p><strong>Elinymp\u00e4rist\u00f6mme ja el\u00e4m\u00e4ntapamme ovat monelta osin muuttuneet terveyden kannalta haitalliseksi. Ty\u00f6 ei kuormita en\u00e4\u00e4 entisell\u00e4 tavalla fyysisesti ja luonnollinen liikkuminen v\u00e4henee. Digitaalinen yhteiskunta nostaa esiin uusia palautumiseen liittyvi\u00e4 ongelmia. Saamme ruoasta, juomasta ja makeisista energiaa, jota emme kykene kuluttamaan.<\/strong><\/p>\n<p>Monet terveysongelmat ja sairaudet olisivat v\u00e4ltett\u00e4viss\u00e4 terveysk\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 muuttamalla. Ihmisten pit\u00e4isi liikkua enemm\u00e4n, tupakoida ja juoda alkoholia v\u00e4hemm\u00e4n, sy\u00f6d\u00e4 suositusten mukaan ja nukkua enemm\u00e4n.<\/p>\n<p>Vaikka tietoa terveysk\u00e4ytt\u00e4ytymisen merkityksest\u00e4 ja my\u00f6s el\u00e4m\u00e4ntapamuutosten tekemisest\u00e4 on runsaasti, muutoksia ei tunnu suuressa mitassa tapahtuvan. Sit\u00e4, miksi n\u00e4in on ja millaisissa olosuhteissa muutokset voivat tapahtua k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n <strong>Sanna Sinikallion<\/strong> toimittamassa kirjassa <em>Terveyden psykologia<\/em>.<\/p>\n<p>Kirja jakautuu kahteen osaan ja 12 erilliseen artikkeliin. Ensimm\u00e4isess\u00e4 osassa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n perim\u00e4n yhteytt\u00e4 terveyteen, persoonallisuutta ja terveytt\u00e4, terveysk\u00e4ytt\u00e4ytymiseen vaikuttamista, digitaalisia palveluja terveysk\u00e4ytt\u00e4ytymisen muutoksen tukemisessa, asiantuntijuutta terveystiedon v\u00e4litt\u00e4j\u00e4n\u00e4.<\/p>\n<p>Toisessa osassa teemoina ovat stressi ja sen hallinta, pitk\u00e4aikaissairauteen sopeutuminen, kivun psykologia, sy\u00f6misk\u00e4ytt\u00e4ytymisen psykologia, unettomuus ja sen hoito sek\u00e4 liikunnan psykologia.<\/p>\n<p>Johdannossa esitet\u00e4\u00e4n kiinnostava psykologian kehityksen kaari:<\/p>\n<p>Varhaisen psykologiatieteen kehityksen pontimena olivat sodat, terveydenhuollon kehitys, teollistuminen ja koululaitoksen kehitys: hullujenhuoneiden, vankiloiden, sairaaloiden ja koulujen kehittymisen my\u00f6t\u00e4 tarvittiin v\u00e4lineit\u00e4 asukkaiden dokumentointiin ja vertailuun. Varhainen psykologia oli k\u00e4rjist\u00e4en pahoinvoinnin psykologiaa.<\/p>\n<p>Ennen ensimm\u00e4ist\u00e4 maailmansotaa 1900-luvun psykologit olivat kiinostuneita mielisairauksien parantamisesta, yksil\u00f6iden tuottavuuden kohentamisesta teollistuvan yhteiskunnan tarpeisiin. Lis\u00e4ksi oli tarpeen erotella kyvykk\u00e4it\u00e4 ja ei-kyvykk\u00e4it\u00e4 yksil\u00f6it\u00e4. Toisen maailmansodan j\u00e4lkeen huomio kiinnittyi mielisairauksien ja pahoinvoinnin (traumat, vammat) arviointiin ja hoitoon.<\/p>\n<p>1950-luvun j\u00e4lkeen huomio alkoi kiinnittym\u00e4\u00e4n hyvinvointiin, kun alettiin tutkia tekij\u00f6it\u00e4, jotka luovat ja edist\u00e4v\u00e4t\u00a0 inhimillist\u00e4 hyvinvointia, onnellisuutta, luovuutta ja kukoistusta.\u00a01900-luvun lopulla positiivisen psykologian esiinnousun my\u00f6t\u00e4 hyvinvointia edist\u00e4vien tekij\u00f6iden tutkimus korostui edelleen.<\/p>\n<p>Toinen kiinnostava johdantoluvussa esitetty j\u00e4sentely (Dahlgren ja Whitehead (1991) kertoi terveyteen kokonaisvaltaisesti liittyvist\u00e4 tekij\u00f6ist\u00e4:<\/p>\n<p>Terveyteen vaikuttavat monet eri tekij\u00e4t, kuten ik\u00e4, sukupuoli sek\u00e4 synnynn\u00e4iset tekij\u00e4t. El\u00e4m\u00e4ntyyli sek\u00e4 sosiaaliset verkostot vaikuttavat niiinik\u00e4\u00e4n. Elinoloihin liittyvi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 ovat maanviljely ja ruoan puhtaus, koulutus, ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6, ty\u00f6tt\u00f6myys, vesi ja puhtaus, terveyspalvelut ja asuminen. Lis\u00e4ksi terveyteen vaikuttavat yleiset sosioekonomiset, kuttuuriset ja ymp\u00e4rist\u00f6n olosuhteet.<\/p>\n<p>Kirjan laajasta sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 j\u00e4i mieleen erityisesti seuraavat asiat:<\/p>\n<p><strong>Antti Latvalan<\/strong> kirjoittamasta artikkelista ilmenee, ett\u00e4 perim\u00e4n rooli on suuri terveysk\u00e4ytt\u00e4ytyisen selitt\u00e4misess\u00e4. Geenit selitt\u00e4v\u00e4t tyypillisesti noin puolet ihmisten v\u00e4lisist\u00e4 terveysk\u00e4ytt\u00e4ytymisen eroista. Suuresta selitysvoimasta huolimatta terveysk\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 voidaan muuttaa ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 muuttamalla. Perint\u00f6tekij\u00f6iden merkityst\u00e4 on tutkittu paljon korkealuokkaisilla asetelmilla (kaksostutkimukset). Tulokset ovat hyvin sofistikoituja, on pystytty esimerkiksi osoittamaan kuinka perim\u00e4n merkitys on erilainen vaikkapa tupakoinnin aloittamisen ja sen lopettamisen suhteen.<\/p>\n<p><strong>Christina Hakulisen<\/strong> ja <strong>Markus Jokelan<\/strong> artikkelissa kerrotaan, ett\u00e4 persoonallisuuden piirteill\u00e4 on tutkimuksissa havaittu yhteytt\u00e4 terveysk\u00e4ytt\u00e4ytymisen eri osa-alueisiin. Esimerkiksi tunnollisuuden on havaittu j\u00e4rjestelm\u00e4llisesti olevan yhteydess\u00e4 parempaan terveyteen. Tunnollisilla ihmisill\u00e4 on my\u00f6s korkeampi todenn\u00e4k\u00e4isyys olla parisuhteessa ja tunnollisten parisuhteet kest\u00e4v\u00e4t pidemp\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Tunne-el\u00e4m\u00e4n tasapainoisuus on my\u00f6s yhteydess\u00e4 parempaan terveyteen. Tunne-el\u00e4m\u00e4lt\u00e4\u00e4n tasapainoiset ihmiset my\u00f6s tupakoivat ja k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t v\u00e4hemm\u00e4n alkoholia. T\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 tupakointi ja alkoholi ovat keinoja k\u00e4sitell\u00e4 vaikeita tuntemuksia.<\/p>\n<p>Ulosp\u00e4insuuntautuneisuudelle voi olla sek\u00e4 kielteisi\u00e4, ett\u00e4 my\u00f6nteisi\u00e4 vaikutuksia terveysk\u00e4ytt\u00e4ytymiseen. Sosiaalisuus voi johtaa hakeutumaan seuraan, jossa juodaan enemm\u00e4n tai toisaalta seuraan, jossa liikutaan enemm\u00e4n.<\/p>\n<p><strong>Anu Linnansaari<\/strong> ja <strong>Nelli Hankonen<\/strong> k\u00e4sittelev\u00e4t laajassa artikkelissaan terveysk\u00e4ytt\u00e4ytymiseen vaikuttamista tarkastelemalla interventioiden suunnittelua ja arviointia. Interventioiden suunnittelussa keskeist\u00e4 on ongelman huolellinen analyysi, interventioiden k\u00e4ytt\u00e4ytymistieteellisen perustan m\u00e4\u00e4ritt\u00e4minen, materaalien suunnittelu, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toteutettavuuden varmistaminen, interventioiden vaikutusten ja prosessien arviointi sek\u00e4 toimeenpano ja levitt\u00e4minen. Artikkelissa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n eritt\u00e4in laajasti l\u00e4pi erilaisia terveysk\u00e4ytt\u00e4ytymiseen ja k\u00e4ytt\u00e4ytymismuutokseen liittyvi\u00e4 teorioita sek\u00e4 interventioiden asetelmia.<\/p>\n<p><strong>Janne Huovilan<\/strong> kirjoittamassa kiinnostavassa artikkelissa tarkastellaan, miten asiantuntija toimii uskottavana terveystiedon v\u00e4litt\u00e4j\u00e4n\u00e4. Nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tietoa on helposti saatavilla ja asiantuntijaa tiedon l\u00e4hteen\u00e4 haastetaan aikaisempaa enemm\u00e4n. Huovila kertoo, millaisilla tekniikoilla asiantuntija voi lis\u00e4t\u00e4 viestint\u00e4nt\u00e4ns\u00e4 uskottavuutta (ja n\u00e4in vaikuttavuutta). Tekniikoita ovat mm. tiheiden kuvausten luominen, tarinallistaminen ja narratiivinen k\u00e4\u00e4nt\u00e4minen.<\/p>\n<p>Kaiken kaikkiaan kirja on eritt\u00e4in hyv\u00e4 asiantuntijoiden kirjoittama yleistajuinen peruskirja terveyden psykologiasta. Kirjasta tulee hyvin selv\u00e4ksi, kuinka monet eri tekij\u00e4t vaikuttavat terveyteen ja terveysk\u00e4ytt\u00e4ytymiseen. Ja ennenkaikkea: kirjassa my\u00f6s kerrotaan, millaisisilla tavoilla voidaan vaikuttaa terveyteen.<\/p>\n<p>Kokoomateoksille tyypilliseen tapaan kirjan artikkelit ovat hieman ep\u00e4tasaisia sek\u00e4 laajuudeltaan ett\u00e4 laadultaan. Kirja on kuitenkin eritt\u00e4in suositeltava lukijoille, jotka haluavat perehty\u00e4 ajankohtaiseen teemaan vankkaan tutkimustietoon pohjautuvan materiaalin kautta.<\/p>\n<p><em>Sanna Sinikallio (toim.): Terveyden psykologia. PS-kustannus, Jyv\u00e4skyl\u00e4 2019.\u00a0<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Elinymp\u00e4rist\u00f6mme ja el\u00e4m\u00e4ntapamme ovat monelta osin muuttuneet terveyden kannalta haitalliseksi. Ty\u00f6 ei kuormita en\u00e4\u00e4 entisell\u00e4 tavalla fyysisesti ja luonnollinen liikkuminen v\u00e4henee. Digitaalinen yhteiskunta nostaa esiin uusia palautumiseen liittyvi\u00e4 ongelmia. Saamme ruoasta, juomasta ja makeisista energiaa, jota emme kykene kuluttamaan. Monet terveysongelmat ja sairaudet olisivat v\u00e4ltett\u00e4viss\u00e4 terveysk\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 muuttamalla. Ihmisten pit\u00e4isi liikkua enemm\u00e4n, tupakoida ja juoda alkoholia &hellip; <\/p>\n<p class=\"link-more\"><a href=\"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/sinikallio\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista<span class=\"screen-reader-text\"> &#8221;Sanna Sinikallio (toim.): Terveyden psykologia&#8221;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-2395","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjat"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2395","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2395"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2395\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2400,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2395\/revisions\/2400"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2395"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2395"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2395"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}