{"id":2532,"date":"2021-04-24T14:50:40","date_gmt":"2021-04-24T11:50:40","guid":{"rendered":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/?p=2532"},"modified":"2021-04-24T14:54:07","modified_gmt":"2021-04-24T11:54:07","slug":"salovaara","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/salovaara\/","title":{"rendered":"Perttu Salovaara: Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s – Yhteis\u00f6t ja organisaatiot pomokulttuurin j\u00e4lkeen"},"content":{"rendered":"

\"salovaara\"<\/a><\/p>\n

Hierarkiasta poikkeavat tavat organisoitua ja johtaa ovat yleistyneet viime vuosina. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 koskevassa keskustelussa itseohjautuvuus tai yhdess\u00e4ohjautuvuus ovat vuosina olleet iso teema. Kuuluisin kansainv\u00e4lisin esimerkkiorganisaatio on lienee edelleen hollantilainen Buurtzorg. Kuitenkin suomalaisetkin organisaatiot, etulinjassa monet IT-firmat, mutta my\u00f6hemmin my\u00f6s muiden toimialojen organisaatiot, ovat seuranneet per\u00e4ss\u00e4 omilla sovelluksillaan. <\/strong>Niinp\u00e4 oli hienoa tarttua Perttu Salovaaran viel\u00e4 tuoreeseen teemaa k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4n kirjaan.<\/strong><\/p>\n

Kirjalla on kiinnostava rakenne. Salovaara luo kirjassaan katseita eri suuntiin.<\/p>\n

Ensin katsotaan peiliin<\/strong> ja pohditaan pomokeskeisen ja yhteis\u00f6llisen toiminnan suhdetta. Nuoremmat sukupolvet eiv\u00e4t j\u00e4senn\u00e4 maailmaa yht\u00e4 hierarkkisesti kuin vanhemmat. Kompleksisempi toimintaymp\u00e4rist\u00e4 vaatii hierarkian sijaan verkostomaista organisoitumista. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on valuvika, koska niin monet haluavat sielt\u00e4 pois.<\/p>\n

Johtajuusmyyttej\u00e4 puretaan: Susilaumoja eiv\u00e4t johdakaan alfaurokset, vaan ne ovat perheyhteis\u00f6j\u00e4, joiden k\u00e4ytt\u00e4ytyminen perustuu perhesuhteisiin ja yhteisty\u00f6h\u00f6n. Oligarkian rautainen laki ei tapahdu v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4. Johtajuuden havaintov\u00e4\u00e4ristym\u00e4 ohjaa meit\u00e4 etsim\u00e4\u00e4n merkkej\u00e4 johtajuudesta yksil\u00f6iden eik\u00e4 yhteis\u00f6jen taholta. Jaksossa tuodaan esiin my\u00f6s esimerkkej\u00e4, joissa nimenomaan yhteis\u00f6llinen n\u00e4k\u00f6kulma on ollut avain ratkaisuun.<\/p>\n

Sitten katsotaan taaksep\u00e4in<\/strong> kohti yhteis\u00f6jen historiaa. T\u00e4ss\u00e4 jaksossa osoitetaan, kuinka:<\/p>\n

…ihmisyhteis\u00f6t ovat l\u00e4pi historian toimineet tehokkaasti my\u00f6s verkostomaisissa, ep\u00e4virallisissa rakenteissa. T\u00e4llaisia ovat olleet muun muassa perheyhteis\u00f6t, heimot, paikallisyhteis\u00f6t, ammattiryhm\u00e4t, vapaamuurarit, Hansa-kauppiaat, Medicien hallitsijasuvun verkostot ymp\u00e4ri Eurooppaa. Verkostoissa paikalliset solut, paikallisyhteis\u00f6t, pienemm\u00e4t piirit ja yksil\u00f6t voivat toteuttaa verkoston p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4 itsen\u00e4isesti ilman hallitsijoiden ohjausta (s. 68).\u00a0<\/em><\/p>\n

Jaksossa on kiintoisaa pohdintaa muutosvastarinnan k\u00e4sitteest\u00e4. Tulee esiin, ett\u00e4 muutosvastarinta on kielellinen konstruktio, jolla usein muutosagentit luvat oman todellisuutensa, jossa heid\u00e4n vallank\u00e4ytt\u00f6ns\u00e4 oikeutetaan. Jaksossa on muutakin kiinnostavaa kieleen liittyv\u00e4\u00e4 pohdintaa, kuten se, ett\u00e4 johtajuuteen usein itsest\u00e4\u00e4nselv\u00e4sti liitet\u00e4\u00e4n alaiset, johtajan esimerkillisyys ja suuret teot.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen katsotaan ulosp\u00e4in<\/strong> ja pohditaan yhteis\u00f6ohjautuvyytta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on kirjan konkreettisin ja eniten ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n arkea auttava jakso. Salovaara k\u00e4y l\u00e4pi p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa, konfliktien hallintaa, tavoitteiden asetantaa ja seurantaa sek\u00e4 palautteenantoa.<\/p>\n

Lis\u00e4ksi k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi hiljaisia k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4, kuten dialogia, psykologista turvallisuutta, yhteis\u00f6n pelis\u00e4\u00e4nt\u00f6jen merkityst\u00e4 sek\u00e4 joukkoa muita tekniikoita joilla yhteis\u00f6ohjautuvuutta on mahdollista edist\u00e4\u00e4 ja toimeenpanna. My\u00f6s itsens\u00e4johtamista k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n muutamasta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heisest\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n

Katse sis\u00e4\u00e4np\u00e4in<\/strong> paljastaa yhteis\u00e4n pime\u00e4t puolet. Yleisin\u00e4 demokraattisten ty\u00f6yhteis\u00f6jen riskein\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 ne ovat tehottomia ja ryhm\u00e4n j\u00e4senet voivat v\u00e4ltell\u00e4 ik\u00e4vi\u00e4 teht\u00e4vi\u00e4 ja vastuunottoa, eli ne sallivat vapaamatkustamista. Toisaalta on esitetty, ett\u00e4 ep\u00e4muodollinen vallank\u00e4ytt\u00f6 johtaa ep\u00e4tasa-arvoisiin valta-asetelmiin, toisten riistoon, hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, alistamiseen ja vahingoittamiseen.<\/p>\n

Salovaara toteaa kiinnostavasti, ett\u00e4 perinteinen hierkia, pomokulttuuri, j\u00e4tt\u00e4\u00e4 useat ryhm\u00e4dynamiikan ilmi\u00f6t n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6miin. Yhteis\u00f6ohjautuvissa organisaatioissa ymm\u00e4rrys ryhm\u00e4dynamiikasta lis\u00e4\u00e4ntyy.<\/p>\n

Lopuksi katse suuntautuu eteenp\u00e4in<\/strong> ja pohditaan suuntaa kohti yhteis\u00f6ohjautuvuutta. T\u00e4ss\u00e4 tuodaan esiin kuusi periaatetta, joita pit\u00e4\u00e4 esiinty\u00e4 riitt\u00e4viss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin, jotta organisaatio voi lis\u00e4t\u00e4 yhteis\u00f6ohjautuvuuttaan:<\/p>\n

    \n
  1. Itse- tai yhteis\u00f6ohjautuvuuden mallin pit\u00e4\u00e4 olla virallinen<\/li>\n
  2. Organisaatiota pit\u00e4\u00e4 litist\u00e4\u00e4, eli hierarkiatasoja poistaa<\/li>\n
  3. Johtajuus on kollektiivista, ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n johtajien toteuttamaa<\/li>\n
  4. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko on hajautettua<\/li>\n
  5. Organisaatiolla on yhteis\u00f6llisi\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4<\/li>\n
  6. Tiimit ovat autonomisia<\/li>\n<\/ol>\n

    ***<\/p>\n

    Kirjassa on hienoa sen perusajatus, eli yhteis\u00f6ohjautuvuuden liitt\u00e4minen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ja yhteiskunnallisen kehityksen pitk\u00e4\u00e4n linjaan. Kirja nostaa esiin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4tutkimuksen klassikoita ja keskusteluita.<\/p>\n

    Kirja on kirjoitettu mukavalla pohdiskelevalla tyylill\u00e4, joka tekee lukukokemuksesta miellytt\u00e4v\u00e4n. Kirjassa on my\u00f6s huolellista teemaan liittyv\u00e4n k\u00e4sitteist\u00f6n perkaamista. Plussaa my\u00f6s siit\u00e4, ett\u00e4 kirja ei sis\u00e4ll\u00e4 monelle kirjalle niin tavanomaista toistoa ja loputonta asioiden uudelleen yhteenvet\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n

    Suosittelen kirjaa kaikille ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n kehityksest\u00e4 yleisesti kiinnostuneille ja erityisesti ajankohtaisesta itse- tai yhteis\u00f6ohjautuvuudesta kiinnostuneille! Hienoa, ett\u00e4 meill\u00e4 on n\u00e4in laadukas teos t\u00e4st\u00e4 aihepiirist\u00e4 suomeksi julkaistuna.<\/p>\n

    Perttu Salovaara 2020: Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s – Yhteis\u00f6t ja organisaatiot pomokulttuurin j\u00e4lkeen. Kustannusosakeyhti\u00f6 Teos, Helsinki.\u00a0<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Hierarkiasta poikkeavat tavat organisoitua ja johtaa ovat yleistyneet viime vuosina. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 koskevassa keskustelussa itseohjautuvuus tai yhdess\u00e4ohjautuvuus ovat vuosina olleet iso teema. Kuuluisin kansainv\u00e4lisin esimerkkiorganisaatio on lienee edelleen hollantilainen Buurtzorg. Kuitenkin suomalaisetkin organisaatiot, etulinjassa monet IT-firmat, mutta my\u00f6hemmin my\u00f6s muiden toimialojen organisaatiot, ovat seuranneet per\u00e4ss\u00e4 omilla sovelluksillaan. Niinp\u00e4 oli hienoa tarttua Perttu Salovaaran viel\u00e4 tuoreeseen teemaa … <\/p>\n

    Jatka lukemista ”Perttu Salovaara: Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s – Yhteis\u00f6t ja organisaatiot pomokulttuurin j\u00e4lkeen”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-2532","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjat"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2532","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2532"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2532\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2536,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2532\/revisions\/2536"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2532"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2532"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2532"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}