{"id":2638,"date":"2022-01-29T11:16:39","date_gmt":"2022-01-29T09:16:39","guid":{"rendered":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/?p=2638"},"modified":"2022-01-29T13:57:21","modified_gmt":"2022-01-29T11:57:21","slug":"kajanmaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/kajanmaa\/","title":{"rendered":"Sotilasstrategia: Yksinkertainen, vaikea sota"},"content":{"rendered":"

\"Kajanmaa_kansi\"<\/a><\/p>\n

Geopoliittisen tilanteen ja Suomenkin turvallisuuspoliittisen ymp\u00e4rist\u00f6n muuttuessa tulin joululomalla lukeneeksi hieman alan dokumentteja ja kirjallisuutta. Asiakirjoista keskeisimm\u00e4t olivat vuonna 2020 p\u00e4ivitetty Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko<\/a> sek\u00e4 vuodelta 2021 oleva Valtioneuvoston puolustusselonteko.<\/a><\/p>\n

Mainituissa selonteoissa on viime aikoina runsaasti esill\u00e4 ollutta fraseologiaa ja fundamentteja muuttuneesta turvallisuuspoliittisesta tilanteesta (vuonna\u00a0 2014 tapahtunut Krimin miehitys alkupisteen\u00e4) sek\u00e4 Suomen suhtautumisesta liittoutumiseen.<\/p>\n

Puolustusselonteosta ilmenee, ett\u00e4 Suomi on muuttuneesta tilanteesta johtuen lis\u00e4nnyt satsauksia puolustukseen. Julkisuudessa on puhuttu paljon h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4hankinnoista. H\u00e4vitt\u00e4jien lis\u00e4ksi Suomi on tekem\u00e4ss\u00e4 mittavia investointeja laivastoon sek\u00e4 maavoimiin.<\/p>\n

Eri varuskuntiin sijoitetut valmiusyksik\u00f6t ovat yksi osa varautumistason noston kokonaisuutta. Vanhoja varusmiesaikaisia oppeja muistellen olin huomaavinani my\u00f6s er\u00e4\u00e4nlaista doktriinin muutosta sik\u00e4li, ett\u00e4 alueellisen puolustuksen sijaan puhutaan enemm\u00e4n paikallispuolustuksesta ja paikallisesti perustettavista joukoista.<\/p>\n

Suomi siis signaloi, ett\u00e4 se ottaa vakavasti oman alueensa puolustamisen. T\u00e4m\u00e4 ei ole itsest\u00e4\u00e4nselv\u00e4\u00e4. Onhan viime aikoina on puhuttu siit\u00e4, kuinka Ruotsi kuvitteli maailman muuttuneen niin turvalliseksi paikaksi, ett\u00e4 sen ei en\u00e4\u00e4 tarvitsisi pit\u00e4\u00e4 yll\u00e4 puolustuskyky\u00e4. T\u00e4m\u00e4n tapainen tuudittautuminen koki kovan kolauksen nimenomaan vuonna 2014, kun Ven\u00e4j\u00e4 miehitti helposti Krimin, koska Ukrainan armeijan kyvykkyys oli niin huono.<\/p>\n

Sodank\u00e4ynnin perusteisiin liittyen luin my\u00f6s Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitoksen johtajan Petteri Kajanmaan<\/strong> kirjoittaman kirjan Sotilasstrategia: Yksinkertainen, vaikea sota<\/em>.<\/p>\n

Seuraavassa pieni sukellus kirjan tematiikkaan.<\/p>\n

Kirjan ensimm\u00e4inen osa on siviilijohtajallekin tuttua. K\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi johtamiskoulutustenkin tuttua l\u00e4mmittelykysymyst\u00e4. Mik\u00e4 on strategia? Strategiasanaa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 laajalti ja strategioita laativat julkisen sektorin organisaatiot, yritykset ja j\u00e4rjest\u00f6t.<\/p>\n

Sanan juuret sotilasmieless\u00e4 juontuvat Carl von Clausewitziin<\/strong>, jonka mukaan strategia on oppi sodan voittamiseksi. Tarkemmin sanoen: ”taktiikka opettaa asevoimien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 taistelussa; strategia taistelujen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 sodan tavoitteiden vuoksi”. Suurinpiirtein t\u00e4m\u00e4 m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 on adoptoitu liikkeenjohdonkin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Toinen tunnettu Clausewitzin sitaatti on, ett\u00e4 ”sota on politiikan jatkamista toisin keinoin”.<\/p>\n

Kirjassa tuodaan esiin kiintoisasti suurstrategian<\/em> ja sotilasstrategian<\/em> v\u00e4list\u00e4 suhdetta. Suurstrategia muodostuu valtion pitk\u00e4nlinjan tavoitteista (esimerkiksi itsen\u00e4isyys, puolueettomuus) ja se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 poliittisia valintoja. Sotilasstrategia on osa suurstrategiaa ja liittyy siihen, miten suurstrategiaa toteutetaan sotilasmieless\u00e4 (esimerkiksi yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 uskottavaa puolustusta sotilaallisten kyvykkyyksien avulla).<\/p>\n

Sodan luonne on muuttunut. Vanhoina aikoina puhuttiin\u00a0ratkaisevista taisteluista,\u00a0<\/em>jonka j\u00e4lkeen sota loppui ja siirryttiin rauhaan. Sodank\u00e4ynnin luonteen muututtua\u00a0 keskeiseksi haasteeksi on muodostunut sodan lopettaminen.<\/p>\n

Sodank\u00e4ynti muuttuu monella ulottuvuudella teknologisen kehityksen my\u00f6t\u00e4. Teollisella aikakaudella havainnoitiin mekaanisilla v\u00e4lineill\u00e4 (kuten teleskoopilla), p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon aikaj\u00e4nnett\u00e4 mitattiin kuukausissa. 1. ja 2. maailmansodassa viestint\u00e4teknologia (lenn\u00e4tin, radio, s\u00e4hke) muutti aikaj\u00e4nteen p\u00e4iviksi ja viikoiksi. Nykyajalla sodank\u00e4ynti on reaaliaikaista ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko tapahtuu tunneissa.<\/p>\n

Ajan my\u00f6t\u00e4 sodank\u00e4ynnin muodot ja painopisteet ovat muuttuneet. Kaikki l\u00e4hti liikkeelle maavoimista, my\u00f6hemmin taisteluja alettiin k\u00e4yd\u00e4 merill\u00e4 merivoimien v\u00e4lisen\u00e4 mittel\u00f6n\u00e4. 1. ja 2. maailmansodat olivat ilmavoimien esiinnousun aikaa. Kylm\u00e4nsodan aikana varusteltiin avaruutta. 1980-luvulta eteenp\u00e4in on korostunut kyberkyvykkyys ja ”tietokyky”. Sotaa ei en\u00e4\u00e4 k\u00e4yd\u00e4 samalla tavalla n\u00e4kyv\u00e4sti joukkojen tai asej\u00e4rjestelmien v\u00e4lill\u00e4 vaan tietoverkoissa. Kajanmaa piirt\u00e4\u00e4 hienoja kehityslinjoja jalkajousesta tietoverkkoihin.<\/p>\n

Samalla itse sodan luonne on muuttunut. Ennen sodassa joukot ottivat yhteen (kineettinen sota). Nykyisen sodank\u00e4ynnin piirteit\u00e4 ovat sodan kynnyksen alapuolella (gray zone) tapahtuva toiminta, kuten informaatiovaikuttaminen ja kyberoperaatiot. Edes hy\u00f6kk\u00e4\u00e4j\u00e4 ei n\u00e4iss\u00e4 uusissa sodank\u00e4ynnin muodoissa ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tiedossa. Siksi vanhat sotilasstrategiat ja -opit eiv\u00e4t p\u00e4de uusissa konflikteissa. Keskeinen piirre sotilasstrategiassa onkin se, ett\u00e4 sit\u00e4 on jatkuvasti uudistettava.<\/p>\n

Kiinnostavaa kirjassa on my\u00f6s poliittisten p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien ja sotilaiden v\u00e4lisen suhteen j\u00e4sent\u00e4minen. Poliitikot p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4t sodasta ja rauhasta ja kantavat siit\u00e4 poliittisen vastuun. Poliitikot my\u00f6s linjaavat operaation tavoiteltavan loppuasetelman, strategiset tavoitteet ja poliittiset reunaehdot. Tarkoituksenmukaista on, ett\u00e4 poliitikot eiv\u00e4t puutu taktisiin kysymyksiin ja j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t sotilaalliset arviot ja suositukset sotilaille.<\/p>\n

Sotilasjohdon teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on ennakkovaroituksen antaminen ja tilannekuvan yll\u00e4pit\u00e4minen, operaatioiden suunittelu ja toimeenpano sek\u00e4 mahdollisimman puhtaiden sotilaallisten neuvojen antaminen.<\/p>\n

Lopuksi kirjassa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi Suomen sotilasstrategiaa. Kiintoisasti ja selke\u00e4sti esitet\u00e4\u00e4n mm. sotilaallisen johtamisen tasot. T\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n Eduskunnan,\u00a0 Valtioneuvoston, Puolustusministeri\u00f6n, Tasavallan presidentin, Puolustusvoimien komentajan, P\u00e4\u00e4esikunnan sek\u00e4 Puolustusvoimien eri aselajien ja erillislaitosten roolit.<\/p>\n

Aivan lopuksi Kajanmaa yksinkertaistaa viel\u00e4 n\u00e4kemyksens\u00e4 sotilasstrategiasta:\u00a0Sotilasstrategia on toimintasuunnitelma tai joukko toimintasuunnitelmia, joilla k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n resursseja halutun tuloksen saamiseksi.\u00a0<\/em><\/p>\n

Kirja on verkkoversiona 120 sivua pitk\u00e4, eli varsin kohtuullisen kokoinen. Se on kirjoitettu sotilaallisen t\u00e4sm\u00e4llisesti osiin ja alalukuihin jaotellen. Lis\u00e4ksi k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n havainnollistavia kuvioita.<\/p>\n

Sotilasstrategiaa pohditaan klassikoista ponnistaen (Thyukydides<\/strong>, Clausewitz, Sunzi<\/strong>, Machiavelli<\/strong>, Napoleon<\/strong>) lis\u00e4ksi tuodaan esiin tuntemattomampia ja nykyaikaa l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 olevia sotilassstrategian kehitt\u00e4ji\u00e4. Sodank\u00e4ynnin kehityksen historia kuvataan kiinnostavasti ja tullaan nykyajan teemoihin kuten hybridisotiin. Yhteiskuntatieteilij\u00e4\u00e4 kiinnosti paljon sotilasstrategian suhteuttaminen poliittiseen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon.<\/p>\n

Lukusuositus kirjalle, joka on helppolukuinen ja kiinnostavasti kirjoitettu.<\/p>\n

Petteri Kajanmaa 2021. Sotilasstrategia: Yksinkertainen, vaikea sota. Maanpuolustuskorkeakoulu. Sotataidon laitos. Julkaisusarja 2: Tutkimusselosteita Nro 12. Helsinki. Saatavissa<\/a>.\u00a0<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Geopoliittisen tilanteen ja Suomenkin turvallisuuspoliittisen ymp\u00e4rist\u00f6n muuttuessa tulin joululomalla lukeneeksi hieman alan dokumentteja ja kirjallisuutta. Asiakirjoista keskeisimm\u00e4t olivat vuonna 2020 p\u00e4ivitetty Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko sek\u00e4 vuodelta 2021 oleva Valtioneuvoston puolustusselonteko. Mainituissa selonteoissa on viime aikoina runsaasti esill\u00e4 ollutta fraseologiaa ja fundamentteja muuttuneesta turvallisuuspoliittisesta tilanteesta (vuonna\u00a0 2014 tapahtunut Krimin miehitys alkupisteen\u00e4) sek\u00e4 Suomen suhtautumisesta liittoutumiseen. … <\/p>\n

Jatka lukemista ”Sotilasstrategia: Yksinkertainen, vaikea sota”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[38,86,88,87,26],"class_list":["post-2638","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjat","tag-megatrendit","tag-sota","tag-strategia","tag-turvallisuuspolitiikka","tag-yhteiskunta"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2638","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2638"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2638\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2701,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2638\/revisions\/2701"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2638"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2638"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2638"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}