{"id":2643,"date":"2021-12-30T11:04:53","date_gmt":"2021-12-30T09:04:53","guid":{"rendered":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/?p=2643"},"modified":"2022-01-02T13:12:15","modified_gmt":"2022-01-02T11:12:15","slug":"giles","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/giles\/","title":{"rendered":"Mik\u00e4 saa Ven\u00e4j\u00e4n vastustamaan l\u00e4ntt\u00e4?"},"content":{"rendered":"<p><a title=\"giles\" href=\"https:\/\/www.flickr.com\/photos\/pforma\/51787367674\/in\/dateposted-family\/\" data-flickr-embed=\"true\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter\" src=\"https:\/\/live.staticflickr.com\/65535\/51787367674_9608fbe9cc.jpg\" alt=\"giles\" width=\"341\" height=\"500\" \/><\/a><\/p>\n<p>Suomalaisilla on paljon syit\u00e4 olla kiinnostunut Ven\u00e4j\u00e4st\u00e4. Viime aikoina aihe on muuttunut yh\u00e4 polttavammaksi Ukrainan tapahtumien ja laajemman turvallisuuspoliittisen tilanteen muuttumisen vuoksi. Niinp\u00e4 oli mielenkiintoista tarttua brittil\u00e4isen kirjailijan ja tutkijan <strong>Keir Gilesin<\/strong> vuonna 2019 alunperin julkaistuun ja vuonna 2020 <strong>Ilkka Rekiaron<\/strong> suomentamaan kirjaan <em>Moskovan opit<\/em> (Moscow Rules).<\/p>\n<p>Aikaisemmat lukemani Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 ja <strong>Putinia<\/strong> k\u00e4sittelev\u00e4t kirjat ovat olleet detaljeissaan melko raskaita. N\u00e4in oli esimerkiksi <strong>Masha Gessenin<\/strong> kirjoittama <em>Kasvoton mies: Vladimir Putinin nousu ven\u00e4j\u00e4n valtiaaksi<\/em> (Seven) ja mielest\u00e4ni my\u00f6s <strong>Jessikka Aron<\/strong> palkittu <em>Putinin Trollit &#8211; Tositarinoita Ven\u00e4j\u00e4n infosodan rintamilta<\/em> (Johnny Kniga). Parhaillaan lukemisen alla oleva <strong>Catherine Beltonin <\/strong><em>Putinin sis\u00e4piiriss\u00e4 &#8211; Kuinka KGB valtasi Ven\u00e4j\u00e4n ja k\u00e4\u00e4ntyi l\u00e4ntt\u00e4 vastaan<\/em> (Docendo) on my\u00f6s melko yksityiskohtainen. Kuvaavaa on, ett\u00e4 en n\u00e4ist\u00e4 kirjoista ole jaksanut aina edes esittely\u00e4 kirjoittaa.<\/p>\n<p>Nyt k\u00e4sill\u00e4 olevan teoksen kohdalla on toisin. Kirja tavoitteena on piirt\u00e4\u00e4 isoa kuvaa ja luoda ymm\u00e4rryst\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n toimintaan sen historiasta ja ominaispiirteist\u00e4 k\u00e4sin.<\/p>\n<p>Seuraavaan on kiteytetty muutamia keskeisi\u00e4 kirjan havaintoja:<\/p>\n<p>1) Ven\u00e4j\u00e4 katsoo olevansa suurvalta ja k\u00e4ytt\u00e4ytyy sen mukaisesti. Se haluaa, ett\u00e4 sit\u00e4 kuunnellaan ja sit\u00e4 kohdellaan suurvaltana. Neuvostoliiton hajoamisen j\u00e4lkeisen jonkinlaisen lyhyen &#8221;etsikkoajan&#8221; j\u00e4lkeen suurvalta-ajattelu on viime aikoina voimistunut ja m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisuus kasvanut.<\/p>\n<p>2) Ven\u00e4j\u00e4 kokee itsens\u00e4 uhatuksi. Historiallisena taustana mm. <strong>Napoleonin<\/strong> ja <strong>Hitlerin<\/strong> sotaretket, se pelk\u00e4\u00e4 l\u00e4nnen hy\u00f6kk\u00e4\u00e4v\u00e4n it\u00e4\u00e4n muun muassa merkitt\u00e4vien luonnonvarojen vuoksi. Hy\u00f6kk\u00e4yksen mahdollisuutta ei miellet\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sotilaallisena, vaan my\u00f6s kulttuurisena.<\/p>\n<p>3) Ven\u00e4j\u00e4 kokee olevansa &#8221;piiritetty linnake&#8221;. Siksi Naton it\u00e4laajeneminen on sille suuri uhka. Ven\u00e4j\u00e4 mielell\u00e4\u00e4n pit\u00e4isi itsens\u00e4 ja l\u00e4nnen v\u00e4liss\u00e4 neutraloivan vy\u00f6hykkeen.<\/p>\n<p>4) Valta on perinteisesti ollut Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 keskitettyn\u00e4 hallitsijalle, ilman tasapainottavia instituutioita. Ven\u00e4j\u00e4 on my\u00f6s hiljattain luonut sis\u00e4isen kurinpitokoneiston, kansalliskaartin, joka puuttuu levottomuuksiin tarvittaessa voimakeinoin.<\/p>\n<p>5) Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 puuttuu keskiluokka. On olemassa rajattu joukko etuoikeutettuja ja sen j\u00e4lkeen suuri kansalaisten massa, jota hallitaan.<\/p>\n<p>6) Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 yksil\u00f6ll\u00e4 ei ole samalla tavalla oikeuksia ja vapauksia kuin l\u00e4nsimaissa. Yksil\u00f6t on sulautettu yhteis\u00f6\u00f6n, eik\u00e4 kansalaisyhteiskunta ole p\u00e4\u00e4ssyt kehittym\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>7) Ven\u00e4j\u00e4 on edelleen hyvin sulkeutunut maa. Vain hyvin pienell\u00e4 osalla v\u00e4est\u00f6st\u00e4 on mahdollisuus esimerkiksi matkustaa Ven\u00e4j\u00e4n ulkopuolelle.<\/p>\n<p>8) Ehk\u00e4 tarpeetontakin sanoa, Ven\u00e4j\u00e4 ei ole demokratia, eik\u00e4 se edes ole demokratisoitumisen tiell\u00e4, pikemminkin p\u00e4invaston.<\/p>\n<p>Jo n\u00e4iden havaintojen perusteella on helpompi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 viime aikojen kehityst\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4. Nykytilanteessa huomio kiinnittyy erityisesti Ven\u00e4j\u00e4n joukkojen keskitt\u00e4miseen Ukrainan rajalle ja l\u00e4nnelle annettuihin ukaaseihin.<\/p>\n<p>Nykyisen kehityksen aikaisempia vaiheita ovat olleet muun muassa vuonna 2014 tapahtunut It\u00e4-Ukrainan miehitys ja Ven\u00e4j\u00e4n osallistuminen Syyrian sotaan, jossa se sai vahvistusta itsetunnolleen ja koki olevansa edelleen merkitt\u00e4vi\u00e4 tekij\u00e4 kansainv\u00e4lisess\u00e4 politiikassa. Kirjassa mainitaan merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 tapahtumien sarjana my\u00f6s vuosien 2010 ja 2011 Arabikev\u00e4t, jonka tapaisten levottomuuksien Putin l\u00e4hipiireineen pelk\u00e4si levi\u00e4v\u00e4n my\u00f6s Ven\u00e4j\u00e4lle.<\/p>\n<p>Kirjassa pohditaan, ett\u00e4 kaikesta huolimatta Ven\u00e4j\u00e4n muutoksen mahdollisuus saattaa olla nuori sukupolvi, jolla ei ole muistoja Neuvostoliitosta ja joka saa tietonsa internetist\u00e4, jota valtio ei valvo yht\u00e4 tarkasti kuin muita kanavia. T\u00e4m\u00e4 mahdollinen muutos ei kuitenkaan tapahdu nopeasti.<\/p>\n<p>Sukupolvin\u00e4k\u00f6kulma on joka tapauksessa mielenkiintoinen, sill\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n kolme vaikutusvaltaisinta miest\u00e4 ovat huomattavan i\u00e4kk\u00e4it\u00e4: Presidentti Putin, 69 vuotta, puolustusministeri <strong>Sergei Soigu<\/strong> 66 vuotta ja ulkoministeri <strong>Sergei Lavrov<\/strong> 71 vuotta.<\/p>\n<p>Kaiken kaikkiaan todella hyv\u00e4 ja mielenkiintoinen, parissa illassa ahmaistava kirja. Kirjoitan edell\u00e4 mainitusta Beltonin kirjasta kun saan sen luettua, hitaasti mutta varmasti.<\/p>\n<p><em>Keir Giles: Moskovan opit. Mik\u00e4 saa Ven\u00e4j\u00e4n vastustamaan l\u00e4ntt\u00e4?\u00a0 Docendo 2020. (Englanninkielinen alkuper\u00e4isteos vuodelta 2019).\u00a0 \u00a0<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Suomalaisilla on paljon syit\u00e4 olla kiinnostunut Ven\u00e4j\u00e4st\u00e4. Viime aikoina aihe on muuttunut yh\u00e4 polttavammaksi Ukrainan tapahtumien ja laajemman turvallisuuspoliittisen tilanteen muuttumisen vuoksi. Niinp\u00e4 oli mielenkiintoista tarttua brittil\u00e4isen kirjailijan ja tutkijan Keir Gilesin vuonna 2019 alunperin julkaistuun ja vuonna 2020 Ilkka Rekiaron suomentamaan kirjaan Moskovan opit (Moscow Rules). Aikaisemmat lukemani Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 ja Putinia k\u00e4sittelev\u00e4t kirjat ovat &hellip; <\/p>\n<p class=\"link-more\"><a href=\"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/giles\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista<span class=\"screen-reader-text\"> &#8221;Mik\u00e4 saa Ven\u00e4j\u00e4n vastustamaan l\u00e4ntt\u00e4?&#8221;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[22],"tags":[4,56,82,26],"class_list":["post-2643","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-artikkelit","tag-kirjat","tag-politiikka","tag-venaja","tag-yhteiskunta"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2643","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2643"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2643\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2661,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2643\/revisions\/2661"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2643"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2643"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2643"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}