{"id":2707,"date":"2022-02-06T10:45:33","date_gmt":"2022-02-06T08:45:33","guid":{"rendered":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/?p=2707"},"modified":"2022-02-06T18:35:20","modified_gmt":"2022-02-06T16:35:20","slug":"sana","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/sana\/","title":{"rendered":"Sana sanasta"},"content":{"rendered":"

\"sana_sanasta\"<\/a><\/p>\n

Ville Eloranta<\/strong> on kirjailija ja Helsingin Sanomien<\/em> toimittaja. Lotta Jalava<\/strong> ty\u00f6skentelee Kotimaisten kielten keskuksessa<\/em>. He ovat kirjoittaneet kirjan suomen kielen historiasta ja tarinoista sanojen takana. Huomasin kirjan vahingossa jostakin pikkujutusta mediassa ja otin lukulistalle.<\/p>\n

Suomen kieli kuuluu uralilaisiin kieliin. Kantauralia puhuttiin 4000-5000 vuotta sitten, joten se on ihmiskunnan historiassa hyvin nuori ja moderni kieli.<\/p>\n

Kiintoisaa kirjassa on se, ett\u00e4 l\u00e4hes kaikkien sanojen takaa l\u00f6ytyy tarina ja juuret. Vaikutteita suomen kieleen on tullut id\u00e4st\u00e4 ja l\u00e4nnest\u00e4, etel\u00e4st\u00e4 ja pohjoisesta.<\/p>\n

Sanoilla on eri merkitys eri puolilla Suomea. L\u00e4nness\u00e4 (Satakunta ja Pohjanmaa) itikka<\/em> tarkoittaa lehm\u00e4\u00e4, mutta suurimmassa osassa Suomea se tarkoittaa hyttyst\u00e4. (Itse en kyll\u00e4 juurikaan ole Satakunnassa itikka-sanaan t\u00e4ss\u00e4 merkityksess\u00e4 t\u00f6rm\u00e4nnyt.)<\/p>\n

Esimerkkein\u00e4 id\u00e4n ja l\u00e4nnen v\u00e4lisiksi eroiksi mainitaan l\u00e4nness\u00e4 ehtoo<\/em>, tyk\u00f6<\/em>, vihta<\/em>, korit<\/em>, paatti<\/em> ja kintaat<\/em> kun id\u00e4ss\u00e4 vastaava merkitys on sanoilla ilta<\/em>, luo,<\/em> vasta<\/em>, vasu<\/em>, vene<\/em> ja rukkaset<\/em>.<\/p>\n

Espoon Nuuksion nimi saattaa pohjautua vanhaan joutsenta tarkoittavaan sanaan, jolle sukua on pohjoissaamen njukca<\/em>. My\u00f6s Tampere<\/em>-sanan taustalla on kantasaamen sana, joka on tarkoittanut koskessa olevaa suvantopaikkaa. N\u00e4in saamelaisten kansallisp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 onkin hyv\u00e4 todeta, ett\u00e4 saamelaisia on asunut l\u00e4hes kaikkialla Suomen alueella ja t\u00e4m\u00e4 on j\u00e4tt\u00e4nyt nimens\u00e4 my\u00f6s eri paikkojen nimist\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

Monella nimell\u00e4 on raamatullinen alkuper\u00e4. Johanneksesta<\/em> syntyneit\u00e4 muunnelmia ovat mm. Hannes<\/em>, Hannu<\/em>, Jani<\/em>, Janne<\/em>, Juha<\/em>, Juhana<\/em>, Juhani<\/em>, Juho<\/em> ja Jukka<\/em>. Mariasta\u00a0<\/em>kehittyneit\u00e4 ovat mm. Maaria<\/em>, Maija<\/em>, Maiju<\/em>, Maikki<\/em>, Mari<\/em>, Marika<\/em> ja Meeri<\/em>.<\/p>\n

Linnuille on ollut tavallista antaa nimi niiden \u00e4\u00e4ntelyn perusteella. Helppoja esimerkkej\u00e4 ovat vaikkapa kuikka, tiltaltti tai sirkku. Huuhkajakin huhuilee. Uikuttaminen ja r\u00e4\u00e4k\u00e4isy ovat lintumaisia \u00e4\u00e4ntelyj\u00e4 my\u00f6skin.<\/p>\n

\u00c4\u00e4nteet kantavat mukanaan mielleyhtymi\u00e4 ja merkityksi\u00e4. Vokaali \u00f6<\/em> liittyy usein t\u00f6ll\u00f6tt\u00e4miseen, tai k\u00f6ntyksiin, i\u00a0<\/em>ja\u00a0vi<\/em> alkuiset ovat pieni\u00e4 ja nopeita, viuhahtavia<\/em> tai vilisevi\u00e4 viipottajia.\u00a0<\/em><\/p>\n

Moni paikannimi viittaa luontoon, mutta hyvin usein ne juontuvat my\u00f6s paikoissa asuneiden ihmisten nimist\u00e4.<\/p>\n

Yksi kiinnostava juttu kirjassa liittyy ”stadin slangiin”. Helsingiss\u00e4 oli ruotsinkielist\u00e4 v\u00e4est\u00f6\u00e4. Kun kaupunkiin muutti 1800-luvulla teollistumisen my\u00f6t\u00e4 runsaasti suomenkielist\u00e4 v\u00e4est\u00f6\u00e4, slangi muotoutui suomen ja ruotsin v\u00e4liin, jolloin molemmat kieliryhm\u00e4t ymm\u00e4rsiv\u00e4t toisiaan.<\/p>\n

Sanasto pohjautui pitk\u00e4lti ruotsiin, mutta my\u00f6s Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n, koska Helsingiss\u00e4 oli tuolloin runsaasti ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 sotilaita. Ven\u00e4l\u00e4isper\u00e4inen esimerkki on sana\u00a0bonjata.\u00a0<\/em>My\u00f6hemmin stadin slangiin omaksuttiin sanoja kauempaakin, kuten englannista ja italiasta, josta esimerkkin\u00e4 sana donna.\u00a0<\/em><\/p>\n

Uusien ilmi\u00f6iden my\u00f6t\u00e4 kieleen syntyy uusia sanoja. Viime aikaisia esimerkkej\u00e4 ovat blogi<\/em>, podcast ja<\/em>\u00a0influensseri<\/em>.<\/p>\n

Kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen ja yksityiskohdissaan heng\u00e4stytt\u00e4v\u00e4 kirja, kun l\u00e4hes jokaisella sivulla perataan kymmenien sanojen taustoja ja tarinoita. Kirjasta saa kuitenkin hyvin k\u00e4sityksen siit\u00e4, mink\u00e4laiset tekij\u00e4t ovat alati muutoksessa olevan kielen taustalla.<\/p>\n

Ville Eloranta ja Lotta Jalava (2021). Sana sanasta. Suomen kielen j\u00e4ljill\u00e4. Tammi, Helsinki.\u00a0<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ville Eloranta on kirjailija ja Helsingin Sanomien toimittaja. Lotta Jalava ty\u00f6skentelee Kotimaisten kielten keskuksessa. He ovat kirjoittaneet kirjan suomen kielen historiasta ja tarinoista sanojen takana. Huomasin kirjan vahingossa jostakin pikkujutusta mediassa ja otin lukulistalle. Suomen kieli kuuluu uralilaisiin kieliin. Kantauralia puhuttiin 4000-5000 vuotta sitten, joten se on ihmiskunnan historiassa hyvin nuori ja moderni kieli. Kiintoisaa … <\/p>\n

Jatka lukemista ”Sana sanasta”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[89,4],"class_list":["post-2707","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjat","tag-kieli","tag-kirjat"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2707","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2707"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2707\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2712,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2707\/revisions\/2712"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2707"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2707"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2707"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}