{"id":2728,"date":"2022-04-16T09:58:17","date_gmt":"2022-04-16T06:58:17","guid":{"rendered":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/?p=2728"},"modified":"2022-04-16T14:39:07","modified_gmt":"2022-04-16T11:39:07","slug":"johtamisvainu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/johtamisvainu\/","title":{"rendered":"Monipuolinen ja ajan hermolla oleva kirja johtamisesta"},"content":{"rendered":"

\"johtamisvainu\"<\/a><\/p>\n

Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4, johtaminen ja organisaatiot ovat alati muutoksessa. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 puhutaan paljon itseohjautuvuudesta ja sen vaikutuksista organisoitumiseen ja johtamiseen. Toimintaymp\u00e4rist\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulmasta t\u00e4ss\u00e4 ajassa korostuu kompleksisuus. Itseohjautuvampien organisaatioiden uskotaan p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4n paremmin kompleksisemmassa maailmassa.<\/p>\n

N\u00e4ill\u00e4 ajankohtaisilla aiheilla ja muutostrendeill\u00e4 on merkitt\u00e4vi\u00e4 vaikuttavia johtamiseen.\u00a0Johtajat tarvitsevat ”johtamisvainua”, joka tarkoittaa ymm\u00e4rryst\u00e4 itsest\u00e4, kanssatoimijoiden tarpeista ja muuttuvasta toimintaymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4. N\u00e4in kiteytt\u00e4\u00e4 kirjan toimittaja Annastiina M\u00e4ki<\/strong> johdantoluvun alussa.<\/p>\n

Kirja jakautuu kolmeen osaan. Ensimm\u00e4isess\u00e4 osassa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n vainua itseen, toisessa vainua yhteis\u00f6\u00f6n ja kolmannessa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n vainua johtamisymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

Johdannon lis\u00e4ksi artikkeleita on 15 kappaletta. Artikkelit ovat suhteellisen lyhyit\u00e4 ja ne menev\u00e4t suoraviivaisesti asiaan. Sivuja kirjassa on noin 300.<\/p>\n

Kirjan artikkeleissa ei ole yht\u00e4\u00e4n heikkoa lenkki\u00e4. Lyhyess\u00e4 esittelyss\u00e4 ei kuitenkaan voi k\u00e4sitell\u00e4 seikkaper\u00e4isesti kaikkia artikkeleita. Seuraavassa v\u00e4h\u00e4n eri laajuudella nostoja eri artikkeleista.<\/p>\n

Pauli Juuti<\/strong> kirjoittaa huonosta johtamisesta (h\u00e4n on kirjoittanut teemasta kokonaisen kirjankin, ks. esittelyni t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>). Juuti kirjoittaa osuvasti johtajaan kohdistuvista ristiriitaisista paineista. Ylemp\u00e4\u00e4 tulevat taloudellisiin tuloksiin, ty\u00f6suorituksiin ja ty\u00f6skentelyn laatuun ja toiminnan tehostamiseen sek\u00e4 muutoksiin liittyv\u00e4t vaateet. Alempaa tulevat esimerkiksi palkkaukseen, ty\u00f6hyvinvointiin ja kohtelun oikeudenmukaisuuteen liittyv\u00e4t odotukset. Eri puolilta tulevat vaateet saattavat kuormittaa johtajaa. Jos johtajan tasapainoilu ep\u00e4onnistuu, h\u00e4n j\u00e4\u00e4 yksin. Johtajan tulisi pysty\u00e4 ty\u00f6st\u00e4m\u00e4\u00e4n kohtaamiaan tunteita. T\u00e4ss\u00e4 voivat auttaa vertaistuki tai tukihenkil\u00f6t.<\/p>\n

Mikael Nederstr\u00f6m<\/strong> kirjoittaa johtajuudesta ja ajattelun vinoumista.\u00a0Narsismi on er\u00e4s johtajien persoonallisuuteen liittyvist\u00e4 piirteist\u00e4. Se on aiheellista, koska narsismia esiintyy enemm\u00e4n johtajien kuin muun organisaation keskuudessa. Johtamisen kannalta merkityksellisi\u00e4 piirteit\u00e4 narsismissa ovat ylimielisyysharha<\/em> (liiallinen itsevarmuus omia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 kohtaan) ja vahvistusharha <\/em>(taipumus etsi\u00e4 todisteita omien p\u00e4\u00e4t\u00f6sten hyvyydelle). Artikkelissa annetaan vinkkej\u00e4 miten ajattelun vinoumia voi tunnistaa rekrytoinnissa ja miten niit\u00e4 voidaan ty\u00f6st\u00e4\u00e4 valmentamalla.<\/p>\n

Lars Sundholmin<\/strong> artikkelissa pidin siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n toi esiin itseohjautuvuuden pitk\u00e4n tradition. Teema on pit\u00e4nyt pintansa kymmeni\u00e4 vuosia ja sen parissa on syntynyt paljon tutkimusta, joka on juuri nyt ajankohtaista.\u00a0 Sundholm kiteytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 itseohjautuvuus on osa persoonallisuutta, mutta sit\u00e4 on mahdollista tukea ja valmentaa. Itseohjautuus ei poista johtamisen tarvetta, mutta johtamista pit\u00e4\u00e4 ajatella uudella tavalla.<\/p>\n

Minna Janhonen<\/strong> kirjoittaa resilienssist\u00e4.\u00a0 Ihmisten\u00a0 n\u00e4k\u00f6kulmasta resilienssi tarkoittaa vaikeisiin el\u00e4m\u00e4ntapahtumiin tai -vaiheisiin sopeutumista. Organisaatioiden yhteydess\u00e4 resilienssi liittyy muutoksista ja kriiseist\u00e4 selviytymiseen. Resilienssi ei ole passiivista sopeutumista vaan aktiivista toiminnan sopeuttamista ja muovaamista. Organisaation resilienssin keskeisi\u00e4 ominaisuuksia ovat ihmist\u00e4 arvostava johtaminen ja kulttuuri, toimiva vuorovaikutus ja verkostot sek\u00e4 kyky eteenp\u00e4in kurottavaan muutosvalmiuteen. Resilienssi on taito jota voi oppia ja jossa voi kehitty\u00e4. Keskeist\u00e4 on ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 yksil\u00f6n kyky sopeutua muutokseen kietoutuu organisaation kykyyn s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 toimintakykyisyytens\u00e4.<\/p>\n

Palautuminen on keskeinen teema nykyisess\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4keskustelussa. Riikka Moisio<\/strong> ja Hanna<\/strong> Starczewski<\/strong> kiteytt\u00e4v\u00e4t artikkelissaan, mink\u00e4laisia voimavaaroja ja kuormitustekij\u00f6it\u00e4 ty\u00f6kontekstiin voi liitty\u00e4 ja miten\u00a0 persoonallisuuden piirteet liittyv\u00e4t palautumiseen ja sen tarpeeseen. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa oli paljon minulle uusia n\u00e4k\u00f6kulmia!<\/p>\n

Milla Kansonen<\/strong> ja Laura Nissil\u00e4<\/strong> kirjoittavat diversiteetist\u00e4 mm. lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n, vastuullisuuden, ty\u00f6nantajakuvan sek\u00e4 oppimisen ja innovatiivisuuden n\u00e4k\u00f6kulmista. He my\u00f6s antavat vinkkej\u00e4 miten monimuotoisuutta tukevaa rekrytointia voi rakentaa.<\/p>\n

Reetta Kiukasen<\/strong> artikkelin teemana on my\u00f6t\u00e4ylpeys<\/em>.\u00a0 Se on osa yhteis\u00f6llisyyden johtamista. My\u00f6t\u00e4ylpeys ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n toisten menestyksest\u00e4 iloitsemista vaan se on my\u00f6s arkisen ty\u00f6n tunnistamista ja tunnustamista. My\u00f6t\u00e4ylpeytt\u00e4 johdetaan tunnistamalla yhteiset hurraamisen paikat!<\/p>\n

Anita Rintala-Rasmus<\/strong> ja Salla H\u00e4likk\u00e4<\/strong> kirjoittavat puheeksiottamisesta. Artikkelissa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n konkreettista esimerkkicasea ja annetaan valmentavia ty\u00f6kaluja ratkaisuhakuiseen etenemiseen. T\u00e4m\u00e4n artikkelin sis\u00e4lt\u00f6 on t\u00e4rke\u00e4 ty\u00f6kykyjohtamisen n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n

Harri Jalosen<\/strong> artikkeli liittyy kompleksisuuteen. Kirjoituksen keskeinen teesi on, ett\u00e4 johtaminen on sovitettava toimintaymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n.\u00a0 Artikkelissa esitet\u00e4\u00e4n Grintin<\/strong> (2005) havainnollistus, jossa eritell\u00e4\u00e4n johtamista kahdella akselilla: pystyakselilla on ratkaisun ep\u00e4varmuus ja ongelman luonne ja vaaka-aksellla vallan perusta ja toiminnan legitimiteetti. Kiinnostavasti nousee esiin kolme johtamisen arkkityyppi\u00e4: ”komentojohtaminen”, ”hallintajohtaminen” ja ”johtajuus”. Johtamisen arjessa tarvittavat johtamistyylit sekoittuvat. Olennaista onkin toimintaorientaatio istuu tulkintaan tilanteesta. Jalosen Artikkeli oli itselleni yksi eniten uusia ajatuksia her\u00e4tt\u00e4nyt kirjoitus.<\/p>\n

Toinen itselleni erityisen isosti kolahtanut artikkeli oli Annastiina M\u00e4en organisaatiosiiloja k\u00e4sitellyt kirjoitus. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa l\u00e4hes joka lause oli suurta viisautta. Siiloihin tulee suhtautua armollisesti, sill\u00e4 niit\u00e4 on mahdotonta t\u00e4ysin v\u00e4ltt\u00e4\u00e4. Johtamisotetta tulee vied\u00e4 yksil\u00f6l\u00e4ht\u00f6isest\u00e4 yhteis\u00f6l\u00e4ht\u00f6iseksi. Siilokorkeutta voi laskea kun tunnistetaan toiminnan risteyskohtia. Siilot voidaan my\u00f6s valjastaa yhteiseksi hyv\u00e4ksi tukemalla mosaiikkimaista toimintakulttuuria. Siin\u00e4 korostuu kokonaiskuvan t\u00e4rkeys. Siilojen v\u00e4lille syntyy kytk\u00f6ksi\u00e4 kun ihmiset ja ryhm\u00e4t ty\u00f6skentelev\u00e4t eri kokoonpanoissa. Ihmiset ty\u00f6skentelev\u00e4t useissa eri rooleissa ja monella eri toiminta-alueella. Toimitaan vaihtuvissa rooleissa: v\u00e4lill\u00e4 ollaan johtajana ja v\u00e4lill\u00e4 johdettavana.\u00a0 Johtamisen t\u00e4rke\u00e4 teht\u00e4v\u00e4 on luoda edellytyksi\u00e4 siilojen v\u00e4liselle yhteisty\u00f6lle ja yhteisen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n rakentumiselle.<\/p>\n

Lauri Luodon<\/strong> artikkeli verkostoaseman kehitt\u00e4misest\u00e4 ja Marika Tammeadin<\/strong> artikkeli johtamisen metataidoista olivat my\u00f6s kiinnostavia. Samoin Paula Holtarin<\/strong> ja Liisa Maija Sainion<\/strong> akateemista maailmaa k\u00e4sittelev\u00e4 kirjoitus her\u00e4tti ajatuksia. Kun viel\u00e4 todetaan, ett\u00e4 Pauliina Pihlajaniemi<\/strong> kirjoittaa kiinnostavasti tunteista muutoksessa ja Kirsi Karlamaa<\/strong> ketter\u00e4st\u00e4 johtoryhm\u00e4st\u00e4 ajatuksia her\u00e4tt\u00e4v\u00e4sti, onkin kaikki kirjan artikkelit k\u00e4yty l\u00e4pi.\u00a0<\/span><\/p>\n

Kaiken kaikkiaan\u00a0 t\u00e4m\u00e4 kirja oli itselleni yksi parhaista viime aikoina lukemistani ty\u00f6h\u00f6n liittyvist\u00e4 kirjoista. Teos on kiinni ajankohtaisissa teemoissa kuten kompleksisuudessa, itseohjautuvuudessa, palautumisessa, diversiteetiss\u00e4 ja resilienssiss\u00e4 ja tuo n\u00e4ihin kiinnostavia tutkimukseen pohjaavia n\u00e4k\u00f6kulmia. Kirja on hyvin j\u00e4sennelty ja kirjoitukset ovat ”tehokkaita”. Tiiviit artikkelit antavat paljon!\u00a0<\/span><\/p>\n

Lukusuositus kaikille niille, jotka haluavat kehitt\u00e4\u00e4 johtamisvainuaan!<\/p>\n

Annastiina M\u00e4ki (toim.) 2022: Johtamisvainu. N\u00e4kemyksellisyytt\u00e4 johtamiseen. Basam Books.<\/em><\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4, johtaminen ja organisaatiot ovat alati muutoksessa. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 puhutaan paljon itseohjautuvuudesta ja sen vaikutuksista organisoitumiseen ja johtamiseen. Toimintaymp\u00e4rist\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulmasta t\u00e4ss\u00e4 ajassa korostuu kompleksisuus. Itseohjautuvampien organisaatioiden uskotaan p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4n paremmin kompleksisemmassa maailmassa. N\u00e4ill\u00e4 ajankohtaisilla aiheilla ja muutostrendeill\u00e4 on merkitt\u00e4vi\u00e4 vaikuttavia johtamiseen.\u00a0Johtajat tarvitsevat ”johtamisvainua”, joka tarkoittaa ymm\u00e4rryst\u00e4 itsest\u00e4, kanssatoimijoiden tarpeista ja muuttuvasta toimintaymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4. N\u00e4in kiteytt\u00e4\u00e4 kirjan toimittaja … <\/p>\n

Jatka lukemista ”Monipuolinen ja ajan hermolla oleva kirja johtamisesta”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[7,30,17],"class_list":["post-2728","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjat","tag-johtaminen","tag-tyo","tag-tyoelama"],"aioseo_notices":[],"aioseo_head":"\n\t\t\n\t\n\t\n\t\n\t\n\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t