{"id":2738,"date":"2022-04-30T08:56:12","date_gmt":"2022-04-30T05:56:12","guid":{"rendered":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/?p=2738"},"modified":"2022-04-30T09:08:07","modified_gmt":"2022-04-30T06:08:07","slug":"dragsvik","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/dragsvik\/","title":{"rendered":"Tammisaaren vankileiri"},"content":{"rendered":"

\"dragsvik\"<\/a><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 kirja tuli vastaan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ss\u00e4ni kirjapalvelussa ja tartuin siihen kahdesta syyst\u00e4. Kyse on Raaseporin paikallishistoriasta ja toisaalta oma perheenj\u00e4sen on parhaillaan varusmiespalveluksessa Dragsvikissa.<\/p>\n

Tammisaaren vankileiri perustettiin Dragsvikin kasarmirakennuksiin sis\u00e4llissodan j\u00e4lkeen vuonna 1918. Sinne sijoitettiin vangittuja punakaartilaisia, my\u00f6hemmin poliittisia vankeja ja my\u00f6s muita rikollisia.<\/p>\n

Nykyisell\u00e4\u00e4n Dragsvikin kasarmit ovat Uudenmaan prikaatin k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Kasarmirakennukset ovat alunperin ven\u00e4l\u00e4isten suunnittelemia ja ne olivat ennen Suomen itsen\u00e4istymist\u00e4 ven\u00e4l\u00e4isten sotilaiden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

Kasarmien rakentaminen oli osa laajempaa sotilasrakennushanketta muilla paikakunnilla, ks. lis\u00e4\u00e4 t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>. Dragsvikin kasarmit liittyiv\u00e4t alunperin vahvasti nykyisell\u00e4\u00e4nkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4n sotilasstrategiseen teemaan, eli Hankoniemeen ja sen puolustamiseen.<\/p>\n

Kuljetukset leirille tapahtuivat junilla, onhan Dragsvik edelleen hyv\u00e4n junayhteyden p\u00e4\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

Leirill\u00e4 oli enimmill\u00e4\u00e4n noin 8500 vankia. Leiri on tullut tunnetuksi olosuhteistaan, sill\u00e4 noin joka kolmas vanki kuoli leirill\u00e4. Korkea kuolleisuus johtui huonosta hygieniasta ja liian v\u00e4h\u00e4isest\u00e4 ruoasta. Huhuista huolimatta leirill\u00e4 ei toteutettu teloituksia, mutta 13 vankia ammuttiin karkaamisten yhteydess\u00e4.<\/p>\n

Kirjassa on runsaasti varsin eksplisiittista kuvausta huonoista olosuhteista. Ruokaa oli v\u00e4h\u00e4n, se oli yksipuolista eiv\u00e4tk\u00e4 kalorim\u00e4\u00e4r\u00e4t olleet riitt\u00e4vi\u00e4. Keskeinen ruoka oli ”kalliokala”, joka oli (ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isell\u00e4 tavalla valmistettua) kuivattua turskaa. Ruokaa jatkettiin puulla, hein\u00e4ll\u00e4 ja huonolaatuisella viljalla ja\u00a0 el\u00e4inper\u00e4isill\u00e4 j\u00e4tteill\u00e4.<\/p>\n

Asumisolosuhteet olivat ahtaat ja ep\u00e4hygieniset. Vankeja nukkui huoneissa viidess\u00e4 kerroksessa ilman vuodevaatteita. Olosuhteet johtivat tautien levi\u00e4miseen, joista yhten\u00e4 vahvasti esill\u00e4 olevana oli toisintokuume<\/a>. Kunnollista sairaanhoitoa ei ollut. Pahimpana aikana noin 30 vankia kuoli p\u00e4ivitt\u00e4in.<\/p>\n

Vankeinhoito oli my\u00f6s metodeiltaan kehittym\u00e4t\u00f6nt\u00e4, eik\u00e4 vangeilla ollut aluksi mit\u00e4\u00e4n tekemist\u00e4. My\u00f6hemmin aloitettiin pienimuotoinen ”ty\u00f6toiminta”, joka luonnollisestikin lis\u00e4si ravinnon tarvetta ja k\u00e4rjisti ongelmia.<\/p>\n

Miksi olosuhteet olivat t\u00e4llaiset? Kyse oli ennenkaikkea kyvytt\u00f6myydest\u00e4 huoltaa n\u00e4in mittavaa vankijoukkoa. Ruokaa olisi tarvittu m\u00e4\u00e4ri\u00e4, joita ei pystytty toimittamaan.<\/p>\n

Itse varuskunta-alueen lis\u00e4ksi kirjassa on paljon paikallisille tuttuja asioita 100 vuoden takaa. Ven\u00e4l\u00e4iset sotilaat k\u00e4viv\u00e4t ravintola Knipanissa<\/strong> ja paikkakunnan asioista kirjoitetaan V\u00e4stra Nyland<\/strong>-lehdess\u00e4.<\/p>\n

Tuttuja ovat my\u00f6s kyl\u00e4t. Er\u00e4s tarina kertoo Backgr\u00e4ndin kyl\u00e4st\u00e4<\/strong>, jossa asuva \u00e4iti k\u00e4veli p\u00e4ivitt\u00e4in Dragsvikiin (nykyisill\u00e4 reiteill\u00e4 24 km suuntaansa) viem\u00e4\u00e4n leirill\u00e4 olevalle pojalleen ruokaa. Tarinan mukaan vanginvartijat eiv\u00e4t koskaan toimittaneet ruokaa pojalle, joka kuoli leirill\u00e4.<\/p>\n

Paikkakunnalla merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4n paikkaan, eli Mustion linnaan liittyy vahvasti Linderin suku. Kirjassa kerrotaan, kuinka Suomen koko teollisuushistoriankin kannalta merkitt\u00e4v\u00e4 henkil\u00f6, Hjalmar Linder<\/strong><\/a> kiinnitti huomiota punavankien huonoihin oloihin leireill\u00e4 ja kirjoitti asiasta Hufvudstadsbladetiin<\/strong>. Kirjoituksen seurauksena Linder muuttui kansalliseksi persona non grataksi<\/em> ja joutui pakenemaan maasta.<\/p>\n

Kirja oli mielenkiintoinen, detaljeja t\u00e4ynn\u00e4 ja l\u00e4hdekriittinen. Paikalliselle tietysti viel\u00e4 erityisell\u00e4 tavalla kiinnostava. Uutisiin kaikenlaisista kauheuksista on nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tottunut, joten olosuhteiden kuvaukset sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n eiv\u00e4t juuri hetkauttaneet. Sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n kuitenkin pys\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 ajatus noin 50-vuotiaalle kansalaiselle on se, ett\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 tapahtumista on vain noin 100 vuotta.<\/p>\n

Lis\u00e4\u00e4 Tammisaaren vankileirist\u00e4 Wikipediassa<\/a>.<\/p>\n

Kuvia leirilt\u00e4 n\u00e4kee t\u00e4st\u00e4<\/a>.<\/p>\n

Sture Lindholm 2018. Vankileirihelvetti Dragsvik – Tammisaaren joukkokuolema 2018. Jyv\u00e4skyl\u00e4, Atena. (Suomentanut Anu Koivunen).\u00a0<\/em><\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

T\u00e4m\u00e4 kirja tuli vastaan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ss\u00e4ni kirjapalvelussa ja tartuin siihen kahdesta syyst\u00e4. Kyse on Raaseporin paikallishistoriasta ja toisaalta oma perheenj\u00e4sen on parhaillaan varusmiespalveluksessa Dragsvikissa. Tammisaaren vankileiri perustettiin Dragsvikin kasarmirakennuksiin sis\u00e4llissodan j\u00e4lkeen vuonna 1918. Sinne sijoitettiin vangittuja punakaartilaisia, my\u00f6hemmin poliittisia vankeja ja my\u00f6s muita rikollisia. Nykyisell\u00e4\u00e4n Dragsvikin kasarmit ovat Uudenmaan prikaatin k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Kasarmirakennukset ovat alunperin ven\u00e4l\u00e4isten suunnittelemia … <\/p>\n

Jatka lukemista ”Tammisaaren vankileiri”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[92,4],"class_list":["post-2738","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjat","tag-historia","tag-kirjat"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2738","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2738"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2738\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2742,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2738\/revisions\/2742"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2738"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2738"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2738"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}