{"id":2758,"date":"2022-05-29T11:10:04","date_gmt":"2022-05-29T08:10:04","guid":{"rendered":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/?p=2758"},"modified":"2022-05-29T11:13:01","modified_gmt":"2022-05-29T08:13:01","slug":"perustietoa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/perustietoa\/","title":{"rendered":"L\u00e4hes kaikki ty\u00f6el\u00e4m\u00e4st\u00e4"},"content":{"rendered":"

\"perustietoa\"<\/a><\/p>\n

Ty\u00f6paikkani hyvinvarustellussa kirjahyllyss\u00e4 on kirjoja ty\u00f6kyvyst\u00e4, ty\u00f6terveydest\u00e4 ja vakuutusl\u00e4\u00e4ketieteest\u00e4. Yksi sielt\u00e4 bongatuista kirjoista oli Torsten Michelsenin, Kari Reijulan, Leena Ala-Mursulan, Kimmo R\u00e4s\u00e4sen ja Jukka Uitin toimittama kirja Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n perustietoa (Duodecim 2018). T\u00e4m\u00e4n kirja on ollut yksi viime aikojen lukuprojekteistani.\u00a0<\/strong><\/p>\n

Ensimm\u00e4inen ajatus kirjasta on se, ett\u00e4 se on j\u00e4rk\u00e4lem\u00e4inen opus. Kirjoittajia on 46 ja artikkeleita 34. Teksti on tiivist\u00e4 kahdella palstalla kirjan laajuus on yli 400 sivua. Tankkasin kirjaa iltaisin tunnin pari kerrallaan lukien muutaman viikon. Tosin luin yhden toisen kirjan t\u00e4ss\u00e4 lomassa.<\/p>\n

Toinen l\u00e4ht\u00f6kohta-ajatus kirjalle on, ett\u00e4 se on suunnattu terveydenhuollon henkil\u00f6st\u00f6lle. Takakannessa sanotaan, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 tarkoituksessa kirja on ensimm\u00e4inen kirja laatuaan. Kirjan kirjoittajat ovat eri alojen sosiaalitieteilij\u00f6it\u00e4.<\/p>\n

Kirjoittajat ovat p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti kokeneita tutkijoita tai asiantuntijoita. Nimist\u00e4 mainittakoon esimerkkein\u00e4 Jaakko Kiander, Mikko Kautto, Seija Ilmakunnas, Anne Kovalainen, Jouko L\u00f6nqvist, Mona Mannevuo, Ari V\u00e4\u00e4n\u00e4nen, Ossi Rahkonen <\/strong>ja Sirpa Wrede. <\/strong>Onpa mukana my\u00f6s kirjailija Hannu Raittila<\/strong>, joka pohtii kirjailijan ammatin sopivuutta ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4tutkimuksen konventioihin.<\/p>\n

Kirjan artikkelit on jaoteltu osiin, joiden otsikot ovat ”Muuttuva Suomi ja muuttuva ty\u00f6el\u00e4m\u00e4”, ”Yhteiskunta ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4”, ”Ty\u00f6st\u00e4, organisaatiosta, johtamisesta tuloksiin”, ”Nykyaikaisen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n py\u00f6rteiss\u00e4”, sek\u00e4 ”Sosiaaliset tekij\u00e4t – terveys ja sairastaminen”.<\/p>\n

Kirjan artikkeleiden l\u00e4hestymistapa aiheeseensa vaihtelee, osassa tarkastellaan ilmi\u00f6t\u00e4 empiirisen datan avulla, osassa j\u00e4sennet\u00e4\u00e4n teemaa aikaisemman tutkimuksen perustella. Joissakin artikkeleissa pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kuvataan ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n instituutioita.<\/p>\n

Kirjan laajuuden vuoksi ei ole mahdollista k\u00e4sitell\u00e4 kattavasti sen sis\u00e4lt\u00f6\u00e4. Seuraavassa kuitenkin muutamia nostoja artikkeleista, joista erityisesti pidin.<\/p>\n

Ari V\u00e4\u00e4n\u00e4sen, Jussi Turtiaisen ja Minna Toivasen<\/strong> artikkeli suomalaisen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n muutoksesta 1940-luvulta t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n pohjautuu V\u00e4\u00e4n\u00e4sen ja Turtiaisen kirjaan ”Suomalainen ty\u00f6ntekijyys”. Kirja on itselleni t\u00e4rkein suomalaisen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n muutosta kuvaava teos (ks. esittelyni t\u00e4st\u00e4<\/a>). T\u00e4m\u00e4 artikkeli oli hyv\u00e4 tiivistys.<\/p>\n

Satu Ojala, Pasi Py\u00f6ri\u00e4 ja Jouko N\u00e4tti<\/strong> tarkastelevat empiiristen aineistojen avulla ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n laadun muutosta 1980-luvulta 2010-luvulle. Hallittu esitys osoittaa, ett\u00e4 kehitys on monella mittarilla ollut my\u00f6nteist\u00e4 (esimerkiksi vaikutusmahdollisuudet). Toisaalta esimerkiksi haitallista kiireen tuntua kokee aikaisempaa useampi ja ep\u00e4varmuuden kokemukset vaihtelevat talouden syklien mukaan.<\/p>\n

Jaakko Kiander, Mikko Kautto ja Noora J\u00e4rnefelt kertovat elegantisti keskeiset asiat el\u00e4kej\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4. J\u00e4rnefeltin artikkelissa oli kiinnostava kuvio siit\u00e4, kuinka (vuoden 2011 datassa) ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4 vain 39 % siirtyi ansioty\u00f6st\u00e4 vanhuusel\u00e4kkeelle. Vastaava luku ylemm\u00e4ll\u00e4 toimihenkil\u00f6ll\u00e4 oli 69 %. Samassa artikkelissa tulee esiin kiintoisa empiirinen fakta, ett\u00e4 sosioekonomisten ryhmien ty\u00f6urien pituudet ovat kuitenkin yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n samanpituiset: ”duunarit” tekev\u00e4t kuitenkin ty\u00f6uransa el\u00e4m\u00e4nkaarella aikaisemmin kuin toimihenkil\u00f6t.<\/p>\n

Susanna Siitosen ja Tarja Kr\u00f6gerin<\/strong> artikkeli ty\u00f6lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6st\u00e4 oli todella mielenkiintoinen. K\u00e4sitellyksi tulivat mm. ty\u00f6ntekij\u00f6iden terveydentilatietojen k\u00e4sittely ty\u00f6paikalla sek\u00e4 osaty\u00f6kykyisten ty\u00f6ntekij\u00f6iden ty\u00f6llistymisen edist\u00e4minen.<\/p>\n

Seija Ilmakunnas<\/strong> kirjoitti selv\u00e4sanaisesti ty\u00f6n markkinoista osana kansantaloutta. Hyv\u00e4\u00e4 tietoa ty\u00f6voiman tarjonnasta ja kysynn\u00e4st\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 kenties j\u00e4in kaipaamaan viel\u00e4 osaty\u00f6kykyisten ty\u00f6ntekij\u00f6iden n\u00e4k\u00f6kulmaa.<\/p>\n

Yksi kiinnostavimmista artikkeleista oli Paula Koskisen<\/strong> artikkeli sukupuolten rakenteellisesta palkkaerosta. Opin mm. sen, ett\u00e4 Suomessa luovuttiin vasta vuonna 1962 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6st\u00e4, jossa ty\u00f6ehtosopimuksissa naisten palkkataso oli kirjattu miesten palkkatasoa alemmaksi. T\u00e4m\u00e4 muutos tapahtui, kun Suomi ratifioi ILO:n samapalkkaisuussopimuksen.<\/p>\n

Maili Malinin<\/strong> kirjoitus monikulttuurisuudesta ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 toi hyvin esiin maahanmuuttajataustaisten ty\u00f6ntekij\u00f6iden ty\u00f6kykyyn liittyvi\u00e4 haasteita, joita olemme ty\u00f6paikallemmekin viime aikoina pohtineet.<\/p>\n

Anu Valtosen<\/strong> artikkeli nukkumisen kulttuurista oli kiinnostava valottaen sit\u00e4, miten eri aikoina on nukuttu ja suhtauduttu nukkumiseen. Artikkelissa oli tuttuja asioita, joita luin aikaisemmin mm. Arianna Huffingtonin<\/strong> kirjasta Sleep Revolution<\/em> (ks. esittely t\u00e4st\u00e4<\/a>). Nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 uni on alistettu taloudellisen tehokkuuden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n kun unta mitataan, parempaan nukkumiseen valmennetaan ja k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 on my\u00f6s l\u00e4\u00e4kityst\u00e4.<\/p>\n

Jouko L\u00f6nqvistin<\/strong> artikkeli ty\u00f6uupumuksesta on erinomainen selke\u00e4 esitys aiheesta valottaen ihmisen kokonaisvaltaista kuormittumista ja suhdetta ty\u00f6h\u00f6n.<\/p>\n

Ossi Rahkosen ja Eero Lahelman<\/strong> artikkeli on tyylik\u00e4s tiivistys siit\u00e4, mist\u00e4 sosioekonomiset terveyserot johtuvat. Terveyserojen kaventaminen olisi yhteiskunnallisesti t\u00e4rke\u00e4\u00e4, mutta valitettavan vaikeaa.<\/p>\n

Netta M\u00e4ki, Taina Leinonen ja Pekka Martikainen<\/strong> kirjoittavat ty\u00f6tt\u00f6myyden vaikutuksista. Empiirisesti osoitetaan, ett\u00e4 ty\u00f6tt\u00f6myydell\u00e4 (esimerkiksi tehtaan sulkemisen vuoksi) on merkitt\u00e4vi\u00e4 vaikutuksia sairastavuuteen ja kuolleisuuteen.<\/p>\n

N\u00e4m\u00e4 vain muutamia nostoja kirjasta. Kirjan kokonaisuus on vahva, jokainen artikkeli puolustaa kyll\u00e4 paikkaansa.<\/p>\n

Kirja on eritt\u00e4in hyv\u00e4, mutta sen laajuus her\u00e4tt\u00e4\u00e4 pakostakin ajatuksen, ett\u00e4 miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin t\u00e4llaista kirjaa luetaan? Kirjalla on varmasti paikkansa oppikirjana esimerkiksi ty\u00f6terveyshuollon koulutuksessa, mutta laajuutensa puolesta kirjan lukemien ”vapaaehtoisesti” vaatii vahvaa motivaatiota.<\/p>\n

Kirja julkaistiin vuonna 2018. Viime vuosina ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 koskevat diskurssit ja toki k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6tkin ovat muuttuneet nopeasti. Siksi kirjasta puuttuu esimerkiksi pandemiajan vauhdittama et\u00e4ty\u00f6n lis\u00e4\u00e4ntyminen ja asiantuntijaty\u00f6n ”uusi normaali”. Samoin tuntuu silt\u00e4, ett\u00e4 digitalisaatio, ketter\u00e4t organisaatiot itseohjautuvuuden korostamisineen n\u00e4kyv\u00e4t kirjassa vain v\u00e4h\u00e4n.\u00a0<\/span><\/p>\n

Kaiken kaikkiaan kirja on on kuitenkin erinomainen laaja teos, joka tarjoaa sek\u00e4 fundamentteja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4kysymyksiin, ett\u00e4 vaihtoehtoisia n\u00e4k\u00f6kulmia niihin.<\/p>\n

Torsten Michelsen, Kari Reijula, Leena Ala-Mursula, Kimmo R\u00e4s\u00e4nen ja Jukka Uitti (toim.) Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n perustietoa. Duodecim 2018. Helsinki.\u00a0<\/em><\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ty\u00f6paikkani hyvinvarustellussa kirjahyllyss\u00e4 on kirjoja ty\u00f6kyvyst\u00e4, ty\u00f6terveydest\u00e4 ja vakuutusl\u00e4\u00e4ketieteest\u00e4. Yksi sielt\u00e4 bongatuista kirjoista oli Torsten Michelsenin, Kari Reijulan, Leena Ala-Mursulan, Kimmo R\u00e4s\u00e4sen ja Jukka Uitin toimittama kirja Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n perustietoa (Duodecim 2018). T\u00e4m\u00e4n kirja on ollut yksi viime aikojen lukuprojekteistani.\u00a0 Ensimm\u00e4inen ajatus kirjasta on se, ett\u00e4 se on j\u00e4rk\u00e4lem\u00e4inen opus. Kirjoittajia on 46 ja artikkeleita 34. … <\/p>\n

Jatka lukemista ”L\u00e4hes kaikki ty\u00f6el\u00e4m\u00e4st\u00e4”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[30,17,28,26],"class_list":["post-2758","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjat","tag-tyo","tag-tyoelama","tag-tyoterveys","tag-yhteiskunta"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2758","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2758"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2758\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2763,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2758\/revisions\/2763"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2758"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2758"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2758"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}