{"id":2765,"date":"2022-06-25T14:13:57","date_gmt":"2022-06-25T11:13:57","guid":{"rendered":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/?p=2765"},"modified":"2022-06-25T14:13:57","modified_gmt":"2022-06-25T11:13:57","slug":"kahdeksan-kuplan-suomi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/kahdeksan-kuplan-suomi\/","title":{"rendered":"Kahdeksan kuplan Suomi"},"content":{"rendered":"<p><a title=\"kahdeksan-kuplan-suomi\" href=\"https:\/\/www.flickr.com\/photos\/pforma\/52171516166\/in\/dateposted-family\/\" data-flickr-embed=\"true\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignright\" src=\"https:\/\/live.staticflickr.com\/65535\/52171516166_7c69d064e5_o.jpg\" alt=\"kahdeksan-kuplan-suomi\" width=\"201\" height=\"295\" \/><\/a><\/p>\n<p><strong>Suomen elinkeinorakenne muuttuu ja kaupungistuminen etenee. Maahanmuuton my\u00f6t\u00e4 yhteiskunnassa on aikaisempaa enemm\u00e4n muualla kuin Suomessa syntyneit\u00e4. Miten n\u00e4m\u00e4 muutostrendit muuttavat kansalaisuutta Suomessa? Soutavatko suomalaiset edelleen samassa veneess\u00e4? N\u00e4it\u00e4 kysymyksi\u00e4 tarkastelee Anu Kantolan ja tutkimusryhm\u00e4n kirja <em>Kahdeksan kuplan Suomi<\/em>.<\/strong><\/p>\n<p>Kirja on valmistunut Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimusprojektissa <em>Kansalaisuuden kuilut ja kuplat<\/em> (Tackling Biases and Bubbles in Participation (BIBU). Projektin tavoitteena oli selvitt\u00e4\u00e4, miten talouden rakennemuutokset, kaupungistuminen ja muuttoliikkeet haastavat suomalaista yhteiskuntaa ja demokratiaa ja millaisia poliittisia seurauksia sill\u00e4 on.<\/p>\n<p>Aikaisemmin samasta projektista on julkaistu tutkimus Suomen huipputuloisista, ks. esittelyni <a href=\"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/huipputuloiset\/\">t\u00e4st\u00e4<\/a>.<\/p>\n<p>Tutkimuksessa ja kirjassa on kyse nimenomaan erilaisten ryhmien tarkastelusta, aikaisemmin on tarkasteltu l\u00e4hinn\u00e4 yht\u00e4 ryhm\u00e4\u00e4 kerrallaan.<\/p>\n<p>Omassa mieless\u00e4ni kirjan kysymyksenasettelu ja toteutus toi mieleen <strong>JP Roosin<\/strong> kirjan <em>Suomalainen el\u00e4m\u00e4<\/em> sek\u00e4 <strong>Matti Kortteisen<\/strong> tutkimukset <em>L\u00e4hi\u00f6<\/em> ja <em>Kunnian kentt\u00e4<\/em>. Ehk\u00e4 hieman my\u00f6s <strong>Ari V\u00e4\u00e4n\u00e4sen<\/strong> ja tutkimusryhm\u00e4n tutkimus ty\u00f6ntekijyyden muutoksesta sotien j\u00e4lkeen (ks. esittelyni <a href=\"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/suomalainen-tyontekijyys-1945-2013\/\">t\u00e4st\u00e4<\/a>). Rakennemuutoksesta ja suomalaisen yhteiskunnan muutoksesta on kyse n\u00e4iss\u00e4kin.<\/p>\n<p>Kirjassa tarkastellaan kahdeksaa kansalaisryhm\u00e4\u00e4:<\/p>\n<ul>\n<li>globaalin talouden etujoukko: yritysten johtajat suurimmissa kaupungeissa<\/li>\n<li>kaupunkilainen keskiluokka: palvelualojen keskituloiset suurissa kaupungeissa<\/li>\n<li>teollisuuden duunarit: teollinen ty\u00f6v\u00e4enluokka perinteisiss\u00e4 teollisuuskaupungeissa<\/li>\n<li>yritt\u00e4j\u00e4t: pienyritt\u00e4j\u00e4t ja itsens\u00e4 ty\u00f6llist\u00e4j\u00e4t<\/li>\n<li>maahan muuttaneet yritt\u00e4j\u00e4t: muualla kuin Suomessa syntyneet yritt\u00e4j\u00e4t<\/li>\n<li>maaseudun v\u00e4est\u00f6: keskituloiset maaseudun asukkaat taantuvilla alueilla<\/li>\n<li>palvelualojen duunarit: palvelualojen pienituloiset suurissa kaupungeissa<\/li>\n<li>pienituloiset: ty\u00f6tt\u00f6myydest\u00e4 k\u00e4rsiv\u00e4t suurissa kaupungeissa<\/li>\n<\/ul>\n<p>Keskeist\u00e4 kirjassa on tarkastella &#8221;syvi\u00e4 tarinoita&#8221;. N\u00e4ill\u00e4 tarkoitetaan muutoksien her\u00e4tt\u00e4mi\u00e4 tunteita sek\u00e4 sit\u00e4, miten ne n\u00e4kyv\u00e4t minuudessa ja vaikuttavat k\u00e4sityksiss\u00e4 yhteiskunnasta.<\/p>\n<p>Hyv\u00e4tuloiset pysyv\u00e4t hyvin muutoksessa mukana. Vaikka heihin kohdistuu paineita ja odotuksia, heill\u00e4 on ty\u00f6kalut hallita el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4. Hyv\u00e4tuloiset eiv\u00e4t puhu ty\u00f6tt\u00f6mist\u00e4 laiskoina lurjuksina vaan ovat pikemmin empaattisia. Monet kokevat saavansa veroilleen vastinetta.<\/p>\n<p>Paperiteollisuuden ty\u00f6ntekij\u00e4t ovat my\u00f6s luottavaisia. Vaikka irtisanomiset ovat arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4, he uskovat, ett\u00e4 ty\u00f6oloihin ja yhteiskuntaan voi vaikuttaa ja he luottavat solidaarisuuteen, joukkovoimaan ja poliittisiin kompromisseihin. Ryhm\u00e4ss\u00e4 on jakautumisen merkkej\u00e4, sill\u00e4 nuoremmat hakeutuvat perussuomalaisten suuntaan.<\/p>\n<p>Palveluammattien keskituloisiiin kuuluvat mm. sairaanhoitajat, opettajat ja viestinn\u00e4n ammattilaiset. Arkea s\u00e4vytt\u00e4\u00e4 kiristynyt ty\u00f6tahti, katkolla olevat ty\u00f6suhteet ja putoamisen pelko. Ty\u00f6urat eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 tunnu vakailta. Keskiluokat taistelevat uhkia vastaan keskiluokan perinteisill\u00e4 ty\u00f6kaluilla, kunnollisuudella ja tunnollisuudella, jotka k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t koviksi suorituspaineiksi. Monilla on sen verran tiukkaa, ett\u00e4 ty\u00f6n v\u00e4lttely\u00e4 ja etuuksien aiheetonta nostamista ei hyv\u00e4ksyt\u00e4.<\/p>\n<p>Yritt\u00e4jien identiteetiss\u00e4 korostuu omillaan oleminen ja ylpeys siit\u00e4. Heit\u00e4 kannattelevat kovan ty\u00f6n, sitkeyden ja rohkeuden ihanteet. El\u00e4m\u00e4 on taistelua, jossa vastuu on itsell\u00e4 ja elanto kovan ty\u00f6n takana. He ovat ensimm\u00e4isin\u00e4 kritisoimassa veroja, laskuuteen kannustavia etuuksia ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4ji\u00e4. Kaivataan vahvoja p\u00e4\u00e4tt\u00e4ji\u00e4 ja radikaalimpia puolueita.<\/p>\n<p>Monia pienituloisia vaivaa lamaannuttava ulkopuolisuuden tunne. He tiet\u00e4v\u00e4t el\u00e4v\u00e4ns\u00e4 hyvinvoivassa maassa, mutta syyst\u00e4 tai toisesta t\u00e4m\u00e4 vauraus ei koske heit\u00e4. He kamppailevat j\u00e4rjestelm\u00e4n kanssa sisukkaasti, mutta perustavana kokemuksena on tunne voimattomuudesta.<\/p>\n<p>Maaseudulla vanhat maatalousyhteiskunnan tarjoamat ty\u00f6kalut, kuten rakkaus kotiseutuun ja luontoon, eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 tunnu toimivilta. Kuihtuvan maaseudun asukkaista yhteiskunta tuntuu kasvottomalta systeemilt\u00e4, jossa kukaan ei kaipaa heit\u00e4.<\/p>\n<p>Hyv\u00e4tuloisia lukuunottamatta el\u00e4m\u00e4n kiristyminen n\u00e4kyy kaikissa ryhmiss\u00e4 populismin kannatuksena.<\/p>\n<p>Maahanmuuttajayritt\u00e4jien identiteetti on hyvin samanlainen kuin kantasuomalaisilla yritt\u00e4jill\u00e4: molempia leimaa sisukkuus ja ylpeys omasta ty\u00f6st\u00e4. My\u00f6s he kamppailevat ulkopuolisuuden ja ep\u00e4varmuuden kanssa. Suomi tuntuu hyv\u00e4lt\u00e4, mutta koskaan ei voi olla varma tapahtuuko jotakin odottamatonta.<\/p>\n<p>Kirjan lopussa on hyv\u00e4 kappale &#8221;altavastaajien sisukkuus&#8221;, jossa tiivistet\u00e4\u00e4n suomalaisuuden tarinaa:<\/p>\n<p><strong>Topelius<\/strong> rakensi Maamme kirjassa suomalaisten prototyyppi <strong>Matin<\/strong>, joka on hartiakas, j\u00e4ntev\u00e4k\u00e4tinen, kest\u00e4v\u00e4, mutta samalla j\u00f6r\u00f6m\u00e4inen ja ujosteleva maalaismies. Matti on tavallinen mies, joka el\u00e4\u00e4 tavallista el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 kunniallisesti. Kansallisuusaatteen voima perustui nimenomaan siihen, ett\u00e4 my\u00f6s tavallisille ihmisille suotiin kunniallinen identiteetti, joka oli ennen eliittien etuoikeus.<\/p>\n<p>Suomalaisuus on ennen kaikkea tarina altavastaajien sisukkuudesta, kansasta joka sinnittelee suurten voimien ja ylivoimaisten vihollisten puristuksessa. Kuulostaako ajankohtaiselta?<\/p>\n<p>Kansa jakautui kahtia kun Suomi syntyi valtiona. Talvisota yhdisti kansan ja sotien j\u00e4lkeen rakennettiin hyvinvointivaltiota. Politiikassa k\u00e4ytiin kovia kamppailuja, mutta ihanteena olivat kompromissit. Keskeist\u00e4 oli tasa-arvon ihanne.<\/p>\n<p>1990-luku muutti t\u00e4t\u00e4 kaikkea kun markkinat vapautettiin. Lama toi Suomen markkinoiden maailmaan ja Suomi liittyi Euroopan Unioniin. Erityisesti hyvinvointivaltiosta tuli saavutus, josta kirjankin kaikki ryhm\u00e4t puhuvat. Hyvinvointivaltio on pragmaattinen tapa rakentaa yhteiskuntaa, josta kaikki hy\u00f6tyv\u00e4t.<\/p>\n<p>Vaikka Suomessa on erilaisia kuplia, suomalainen yhteiskunta ei ole voimakkaasti jakautunut.<\/p>\n<p>Kirjan lopussa ilmaan j\u00e4\u00e4\u00a0 kysymys, miten suomalaisuuden tarina p\u00e4ivitet\u00e4\u00e4n vastaamaan uuden ajan haasteita. Todenn\u00e4k\u00f6isesti uuteen tarinaan yhdistyy elementtej\u00e4 vanhasta. Tarinan tulisi kyet\u00e4 puhuttelemaan my\u00f6s niit\u00e4, jotka ovat syntyneet muualla kuin Suomessa.<\/p>\n<p>Kirja oli todella mielenkiintoinen ja mukaansatempaavasti kirjoitettu. Se on my\u00f6s ajankohtainen, kun turvallisuuspoliittisen toimintaymp\u00e4rist\u00f6nkin muutos\u00a0 nostaa esiin kansakuntien itsen\u00e4isyyden ja yhten\u00e4isyyden peruskysymyksi\u00e4. Lukusuositus kaikille, jotka pohdiskelevat suomalaisuuden ydint\u00e4 ja suomalaisen yhteiskunnan muutossuuntia.<\/p>\n<p><em>Anu Kantola, Sanna Aaltonen, Lotta Haikkola, Lotta Junnilainen, Eeva Luhtakallio, Pauliina Patana, Joonas Timonen ja Pekka Tuominen 2022. Kahdeksan kuplan Suomi. Yhteiskunnan muutosten syv\u00e4t tarinat. Gaudeamus,\u00a0<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Suomen elinkeinorakenne muuttuu ja kaupungistuminen etenee. Maahanmuuton my\u00f6t\u00e4 yhteiskunnassa on aikaisempaa enemm\u00e4n muualla kuin Suomessa syntyneit\u00e4. Miten n\u00e4m\u00e4 muutostrendit muuttavat kansalaisuutta Suomessa? Soutavatko suomalaiset edelleen samassa veneess\u00e4? N\u00e4it\u00e4 kysymyksi\u00e4 tarkastelee Anu Kantolan ja tutkimusryhm\u00e4n kirja Kahdeksan kuplan Suomi. Kirja on valmistunut Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimusprojektissa Kansalaisuuden kuilut ja kuplat (Tackling Biases and Bubbles in Participation &hellip; <\/p>\n<p class=\"link-more\"><a href=\"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/kahdeksan-kuplan-suomi\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista<span class=\"screen-reader-text\"> &#8221;Kahdeksan kuplan Suomi&#8221;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[26],"class_list":["post-2765","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjat","tag-yhteiskunta"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2765","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2765"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2765\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2768,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2765\/revisions\/2768"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2765"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2765"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2765"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}