{"id":2794,"date":"2022-12-26T19:57:11","date_gmt":"2022-12-26T17:57:11","guid":{"rendered":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/?p=2794"},"modified":"2022-12-27T07:36:42","modified_gmt":"2022-12-27T05:36:42","slug":"polarisaatio","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/polarisaatio\/","title":{"rendered":"Hyv\u00e4 kirja poliittisesta polarisaatiosta Suomessa"},"content":{"rendered":"

\"arttu\"<\/a><\/p>\n

Yhteiskuntien polarisoituminen on ajankohtainen yhteiskunnallinen teema. Se liittyy esimerkiksi ”trumpismiin” Yhdysvalloissa sek\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n poliittiseen vaikuttamiseen l\u00e4nsimaissa, sosiaaliseen mediaan ja sen aiheuttamaan ”kuplaantumiseen”, kaupungistumiseen ja keskusta-periferia-jakolinjan korostumiseen ja ”identiteettipolitiikan” nousuun. Polarisaation kanssa k\u00e4y usein k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4 populismi, jota suomalaisessa poliittisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 on edustanut erityisesti Perussuomalaisten nousu ja pienemm\u00e4ss\u00e4 mittakaavassa Liike Nyt-puolue.<\/strong><\/p>\n

Olen viime vuosina lukenut joitakin kirjoja n\u00e4ist\u00e4 kaikista teemoista ja kirjoittanut niist\u00e4 esittelyj\u00e4 t\u00e4h\u00e4n blogiin. Polarisaatio tietenkin on luonnostaan yksi keskeinen\u00a0 yhteiskuntatieteilij\u00e4\u00e4 kiinnostava teema. Siksi tartuin Arttu Saarisen<\/strong> vuonna 2022 julkaistuun kirjaan innolla.<\/p>\n

Kirja on hyvin tarkkaan 200 sivuinen tietokirja, jossa on laaja l\u00e4hteist\u00f6. Kirjaa varten on tehty poliittisten vaikuttajien haastatteluja eri puolueista. Haastatteluista esitet\u00e4\u00e4n sitaatteja. Lis\u00e4ksi kirjassa on eri tutkijoiden kirjoittamia tieto- ja n\u00e4k\u00f6kulmalaatikoita. Vaikka kirjassa on vahva ”tieteellisen kirjoittamisen” tyyli laajoine l\u00e4hteineen, kirja on todella sujuvasti kirjoitettu ja helposti luettava.<\/p>\n

Mit\u00e4 kirjassa sitten k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n?<\/p>\n

Ensin m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n avaink\u00e4sitteet, joita ovat politiikka sek\u00e4 polarisaatio ja poliittinen polarisaatio. Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista ja\/tai yhteiskunnallisten p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rien ajamista. Poliittisia toimijoita ovat puolueet, j\u00e4rjest\u00f6t ja yrityksetkin. Politiikan jakolinjoiksi mainitaan sosioekonomiset ja taloudelliset jakolinjat, konfliktit ja identiteetit. Giddensiin<\/strong> viitaten todetaan, ett\u00e4 l\u00e4nsimaissa on siirrytty olemassaolon kysymyksist\u00e4 olemisen tapoihin ja identiteetteihin liittyviin kysymyksiin. Ideologiat ovat kuvia t\u00e4ydellisest\u00e4 maailmasta, jota kohti tulisi pyrki\u00e4 poliittisten keinojen avulla.<\/p>\n

Polarisaatio on yhden poliittisen ryhm\u00e4n negatiivisia tunteita toista poliittista ryhm\u00e4\u00e4 ja sen toimijoita kohtaan. T\u00e4st\u00e4 syntyy asetelma me<\/em> vastaan ne<\/em>. Vastakkainasettelu on luonnollista ja niiden kautta ihmiset yksinkertaistavat maailma ja yritt\u00e4v\u00e4t tehd\u00e4 siit\u00e4 ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4n. Polarisaatiota l\u00e4hell\u00e4 oleva keskustelunaihe on puhe ”kuplaantumisesta”; siin\u00e4kin on kyse samasta asiasta, eli vastakkainasettelusta ”meid\u00e4n” ja ”niiden” v\u00e4lill\u00e4 sek\u00e4 vuorovaikutuksen rajoittumisesta vain omaan kuplaan.<\/p>\n

Polarisaatio voidaan jakaa ensinn\u00e4kin ideologiseen polarisaatioon<\/em>, jolloin tarkastellaan mielipiteit\u00e4 eri asiakysymyksist\u00e4 tai sijoittumista vasemmisto-oikeistoakselille. Toisaalta on affektiivinen polarisaatio<\/em>, joka korostaa tunteita polarisaation taustalla. Eronteko muihin pohjautuu t\u00e4ll\u00f6in negatiivisiin tunteisiin ja t\u00e4llaista puhetta ja polarisaatiota esiintyy nyky\u00e4\u00e4n ennenkaikkea sosiaalisen median keskusteluissa.<\/p>\n

Populismi kuuluu my\u00f6s polarisaatiota k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4n keskusteluun. Siin\u00e4 jakolinja kulkee eliitin ja kansan v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n

Polarisaatiota tuotetaan kielen avulla. Politiikka on kamppailua sanoista, termeist\u00e4, tulkinnoista ja merkityksist\u00e4. Termit ”trigger\u00f6id\u00e4”, ”maalittaa” tai ”trollata” kuvaavat vastakkainasettelua erityisesti sosiaalisessa mediassa. Somessa loukkaaminen on helpompaa, kuin kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa, koska toisen reagointia ei tarvitse kohdata ”oikeasti”.<\/p>\n

Sosiaalisia ryhmi\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n mielenkiintoisesti. Ne voivat olla monella tavalla positiivisia, mutta ne voivat toimia paitsi solidaarisuuden, my\u00f6s polarisaation sytykkein\u00e4. Ryhm\u00e4ajattelusta tulee ongelma, kun ryhm\u00e4n yhteenkuuluvuus pohjautuu jyrkk\u00e4\u00e4n erontekoon suhteessa muihin. Yhteiset viholliskuvat ovat usein toimivia tapoja lis\u00e4t\u00e4 oman ryhm\u00e4n koheesiota.<\/p>\n

Rakennemuutokset tarjoavat polttoainetta polarisaatiolle. Esimerkiksi Donald Trump rakensi politiikkansa rakennemuutoksen aiheuttamaan statusahdistukseen ja syyllisten osoittamiseen.<\/p>\n

Yhteiskunnallisista tekij\u00f6ist\u00e4 kirjassa pohditaan eriarvoisuuden, poliittisen j\u00e4rjestelm\u00e4n ja median (perinteisen ja sosiaalisen median) merkityst\u00e4 polarisaation kannalta.<\/p>\n

Taustoituksena Suomen poliittisen polarisaation tarkastelulle k\u00e4yd\u00e4n l\u00e4pi polarisaatiota kansainv\u00e4lisess\u00e4 perspektiiviss\u00e4. Polarisaation kasvu paikantuu Yhdysvaltoihin, jossa polarisaation taustalla on uusliberalismi ja keskustelu valtion koosta ja interventiosta ihmisten el\u00e4m\u00e4\u00e4n, sek\u00e4 toisaalta It\u00e4-Euroopan maihin. N\u00e4iss\u00e4 taloudellinen kehitys on ollut heikkoa sek\u00e4 demokratia haurasta.<\/p>\n

Kirjan kappale seitsem\u00e4n on laaja ja siin\u00e4 toteutetaan ”suomalaisen poliittisen polarisaation syv\u00e4luotaus”. Teemaa taustoitetaan sadan vuoden historiakatsauksella. Merkitt\u00e4vi\u00e4 tapahtumia Suomen polarisaation historiassa ovat suurlakko, kansalaissota ja Lapuan liikkeen nousu. Suomi ajautui talvisotaan tilanteessa, jossa poliittisten ryhmien kesken oli jyrkki\u00e4 vastakkainasetteluja. Sotien j\u00e4lkeen jakolinjat liittyiv\u00e4t ennen kaikkea talous- ja sosiaalipolitiikkaan, hyvinvointivaltio toimi yhten\u00e4isen kansakunnan rakentajana. Pekka Kuusi<\/strong> totesi kirjassaan 60-luvun sosiaalipolitiikka<\/em>, ett\u00e4 universaalit sosiaalipoliittiset uudistukset lujittaisivat kansakunnan yhten\u00e4isyytt\u00e4.<\/p>\n

1960-luvulla aktivoitui muitakin jakolinjoja kuin vasemmisto-oikeisto-ulottuvuus. Syntyi pasifistinen Sadankomitea<\/strong>, ylioppilasliike aktivoitui ja Hannu Salama<\/strong> sai syytteen jumalanpilkasta. Vanha vallattiin.<\/p>\n

2000-luvulla merkitt\u00e4v\u00e4t tapahtumat suomalaisessa polarisaatiossa ovat olleet Perussuomalaisten jytkyt vuosina 2011 ja 2015. Perussuomalaisuuden taustalla oli erityisesti maahanmuuttokysymys sek\u00e4 suhtautuminen ilmastonmuutokseen. Perussuomalaisten nousu aiheutti my\u00f6s sen, ett\u00e4 perussuomalaisten ja muiden puolueiden v\u00e4linen suhde alkoi m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 p\u00e4iv\u00e4npolitiikan teemoja. Vihre\u00e4t, vasemmistoliitto ja SDP muodostivat yhden blokin, jonka m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4v\u00e4 piirre oli negatiivinen n\u00e4kemys perussuomalaisesta puolueesta.<\/span><\/p>\n

Kirjan p\u00e4\u00e4v\u00e4ite on, ett\u00e4 Suomessa poliittinen polarisaatio on maltillista. Kirjan lopussa v\u00e4itett\u00e4 l\u00e4hestyt\u00e4\u00e4n viel\u00e4 viiden tekij\u00e4n kautta: Suomessa on toimiva yhteiskunta, yhten\u00e4inen peruskouluj\u00e4rjestelm\u00e4, laaja poliittinen j\u00e4rjestelm\u00e4, luotettava perinteinen media sek\u00e4 v\u00e4h\u00e4inen uskonnon merkitys.<\/p>\n

Tiiviist\u00e4en voi todeta, ett\u00e4 Suomessa luotetaan ihmisiin ja instituutioihin ja yhteiskunta on solidaarinen ja konsensushenkinen. Peruskoulu tarjoaa yhten\u00e4isen kokemusmaailman. Poliittinen j\u00e4rjestelm\u00e4 tarjoaa mahdollisuuden monipuolisten ideologioiden esiintymiselle. Mediaan luotetaan l\u00e4nsimaalaisittain laajasti ja vaihtoehtomediat ovat melko marginaalisia. Uskonto ei ole Suomessa merkitt\u00e4v\u00e4 jakolinja, kuten se monissa muissa maissa on.<\/p>\n

Kaiken kaikkiaan kirja on kattavin ja paras polarisaatiota k\u00e4sittelev\u00e4 kirja mit\u00e4 olen lukenut. Kirja tarjoaa katsauksen polarisaatiota koskevaan k\u00e4sitteist\u00f6\u00f6n ja yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen. Se my\u00f6s kurottaa klassikoista sosiaalisen median piirteisiin ja vaikutuksiin. P\u00e4\u00e4kysymys on poliittinen polarisaatio Suomessa ja t\u00e4m\u00e4n pohdintaa taustoitetaan huolellisesti. Suomen osalta onkin hienoa on polarisaation historian kuvaaminen ja sielt\u00e4 nykyp\u00e4iv\u00e4n poliittisen tilanteen analyysi. Suosittelen kirjaa kaikille yhteiskunnallisesta kehityksest\u00e4 ja suomalaisesta yhteiskunnasta kiinnostuneille. Sopii hyvin luettavaksi n\u00e4in l\u00e4hestyvien vaalien alla.<\/span><\/p>\n

Arttu Saarinen (2022): Vastakkainasettelun aika: Poliittinen polarisaatio ja Suomi. Gaudeamus.\u00a0<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Yhteiskuntien polarisoituminen on ajankohtainen yhteiskunnallinen teema. Se liittyy esimerkiksi ”trumpismiin” Yhdysvalloissa sek\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n poliittiseen vaikuttamiseen l\u00e4nsimaissa, sosiaaliseen mediaan ja sen aiheuttamaan ”kuplaantumiseen”, kaupungistumiseen ja keskusta-periferia-jakolinjan korostumiseen ja ”identiteettipolitiikan” nousuun. Polarisaation kanssa k\u00e4y usein k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4 populismi, jota suomalaisessa poliittisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 on edustanut erityisesti Perussuomalaisten nousu ja pienemm\u00e4ss\u00e4 mittakaavassa Liike Nyt-puolue. Olen viime vuosina lukenut joitakin … <\/p>\n

Jatka lukemista ”Hyv\u00e4 kirja poliittisesta polarisaatiosta Suomessa”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[4,56,26],"class_list":["post-2794","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjat","tag-kirjat","tag-politiikka","tag-yhteiskunta"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2794","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2794"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2794\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2801,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2794\/revisions\/2801"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2794"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2794"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2794"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}