{"id":529,"date":"2015-07-22T13:11:05","date_gmt":"2015-07-22T10:11:05","guid":{"rendered":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/?p=529"},"modified":"2015-07-23T09:26:37","modified_gmt":"2015-07-23T06:26:37","slug":"miksi-tutkija-nyhraa-yksin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/miksi-tutkija-nyhraa-yksin\/","title":{"rendered":"Miksi tutkija nyhr\u00e4\u00e4 yksin?"},"content":{"rendered":"

Tasan kuukausi sitten Maria Ruuska<\/strong> julkaisi KasKas Median blogissa erinomaisen kirjoituksen<\/a>, jossa k\u00e4siteltiin tutkimustiedon k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa. Otsikon ”\u00c4l\u00e4 nyhr\u00e4\u00e4 yksin” alla postauksessa pohdittiin, miten tutkija voisi paremmin osallistua yhteiskunnan kehitt\u00e4miseen.<\/p>\n

En osallistunut tilaisuuteen, johon kirjoitus perustui, mutta olen seurannut jonkin verran asiaan liittyv\u00e4\u00e4 keskustelua. Seuraavassa ajatuksiani Ruuskan kirjoituksen johdosta.<\/p>\n

Tutkijoita on monenlaisia, toiset tutkijat ty\u00f6skentelev\u00e4t enemm\u00e4n yksin kuin toiset. Esimerkiksi yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa ja etuj\u00e4rjest\u00f6iss\u00e4 ty\u00f6skentelevill\u00e4 tutkijoilla on erilainen suhde p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoprosessiin.<\/p>\n

Vaikka yliopiston ns. kolmas teht\u00e4v\u00e4 onkin juuri osallistua yhteiskunnan kehitt\u00e4miseen, voidaan ehk\u00e4 sanoa, ett\u00e4 keskim\u00e4\u00e4rin yliopistotutkijat ovat kauimpana p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoprosessista. Poikkeuksia toki on.<\/p>\n

L\u00e4himp\u00e4n\u00e4 ovat etuj\u00e4rjest\u00f6iss\u00e4 ty\u00f6skentelev\u00e4t tai etuj\u00e4rjest\u00f6j\u00e4 l\u00e4hell\u00e4 olevat tutkijat, joiden on juuri tarkoitus tuottaa tiedollista pohjaa edunvalvontaan.<\/p>\n

L\u00e4hell\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa ovat my\u00f6s sektoritutkimuslaitoksissa ty\u00f6skentelev\u00e4t tutkijat, joiden organisaatioiden on tarkoitus tuottaa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa tukevaa tietoa ”omalle” ministeri\u00f6lleen.<\/p>\n

Ruuskan kirjoitus on oivallinen, koska se kertoo itse asiassa sidosryhm\u00e4ty\u00f6st\u00e4 tai jopa lobbaamisesta ja tiedon merkityksest\u00e4 siin\u00e4.<\/p>\n

Kirjoitusta voi lukea niin, ett\u00e4 miten henkil\u00f6n tai organisaation, jolla on halu tai tarve vaikuttaa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon, kannattaa valmistautua vaikuttamiseen ja toteuttaa vaikuttamista.<\/p>\n

(Tutkimus)tiedollahan on vaikuttamisessa suuri rooli. Ilman tietoa keskustelussa olisi vain mielipiteit\u00e4.<\/p>\n

Yhtym\u00e4kohta sidosryhm\u00e4ty\u00f6h\u00f6n ja lobbaamiseen on kiinnostava, koska t\u00e4st\u00e4 l\u00f6ytyy mielest\u00e4ni ratkaiseva lenkki tutkijan suhteessa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon.<\/p>\n

Etuj\u00e4rjest\u00f6iss\u00e4 on olemassa koneisto ja verkostot, jotka viev\u00e4t tiedon p\u00e4\u00e4tt\u00e4jille. Etuj\u00e4rjest\u00f6t my\u00f6s tiet\u00e4v\u00e4t tarkasti miss\u00e4 vaiheissa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa eri asiat ovat. T\u00e4m\u00e4 tieto ja verkosto saattavat puuttua tutkijoilta.<\/p>\n

Jotta tutkija ei nyhr\u00e4isi yksin, h\u00e4nen tulee luoda ja yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 verkostoaan paitsi tutkijoihin, my\u00f6s p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00f6ihin ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon valmistelijoihin. T\u00e4m\u00e4 on oma osaamisalueensa.<\/p>\n

On my\u00f6s hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 yhteiskunta ei toimi pelk\u00e4n tiedon varassa. Ideologiat ja oppisuunnat vaikuttavat siihen, mink\u00e4laisia neuvoja p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t ovat halukkaita kuuntelemaan tai keiden neuvoja he ovat halukkaita noudattamaan. P\u00e4\u00e4tt\u00e4jill\u00e4 voi olla my\u00f6s oppimista siin\u00e4, miten he osaavat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tietoa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekonsa pohjana.<\/p>\n

Mutta jos tutkija ei p\u00e4\u00e4se p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4n pakeille, on muita keinoja. Tutkija\u00a0voi osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun median kautta. Oma uusi lukunsa on sosiaalinen media, jossa on mahdollista yhdist\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4jille sek\u00e4 suurelle yleis\u00f6lle puhuminen.<\/p>\n

Jotta tutkija ei nyhr\u00e4isi yksin, h\u00e4nen kannattaa luoda verkostoja ja kehitt\u00e4\u00e4 omaa asiantuntemustaan ja tunnettuuttaan. Nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 voisi puhua jopa henkil\u00f6br\u00e4ndin kehitt\u00e4misest\u00e4. N\u00e4ihin liittyen tutkija saattaa tarvita apua enemm\u00e4n kuin tutkimukseen liittyvien ongelmien ratkaisemiseen. Ruuskan kirjoituksen vinkeist\u00e4 on hyv\u00e4 l\u00e4hte\u00e4 liikkeelle.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tasan kuukausi sitten Maria Ruuska julkaisi KasKas Median blogissa erinomaisen kirjoituksen, jossa k\u00e4siteltiin tutkimustiedon k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa. Otsikon ”\u00c4l\u00e4 nyhr\u00e4\u00e4 yksin” alla postauksessa pohdittiin, miten tutkija voisi paremmin osallistua yhteiskunnan kehitt\u00e4miseen. En osallistunut tilaisuuteen, johon kirjoitus perustui, mutta olen seurannut jonkin verran asiaan liittyv\u00e4\u00e4 keskustelua. Seuraavassa ajatuksiani Ruuskan kirjoituksen johdosta. Tutkijoita on monenlaisia, toiset tutkijat ty\u00f6skentelev\u00e4t … <\/p>\n

Jatka lukemista ”Miksi tutkija nyhr\u00e4\u00e4 yksin?”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[22],"tags":[12,31,13,26],"class_list":["post-529","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-artikkelit","tag-asiantuntijuus","tag-tiedon-hyodyntaminen","tag-tutkimus","tag-yhteiskunta"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/529","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=529"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/529\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":538,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/529\/revisions\/538"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=529"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=529"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=529"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}