{"id":556,"date":"2015-08-03T18:36:41","date_gmt":"2015-08-03T15:36:41","guid":{"rendered":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/?p=556"},"modified":"2015-08-03T18:36:41","modified_gmt":"2015-08-03T15:36:41","slug":"murtuneet-mielet","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/murtuneet-mielet\/","title":{"rendered":"Ville Kivim\u00e4ki: Murtuneet mielet"},"content":{"rendered":"<p>Kuinka paljon suomalaiset sotilaat k\u00e4rsiv\u00e4t mielenterveyden ongelmista Suomen sodissa 1939-1945? Miten ongelmiin suhtauduttiin ja miten niit\u00e4 hoidettiin?<\/p>\n<p><a title=\"murtuneet mielet\" href=\"https:\/\/www.flickr.com\/photos\/pforma\/20072232529\/in\/dateposted-family\/\" data-flickr-embed=\"true\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\" alignright\" src=\"https:\/\/farm1.staticflickr.com\/490\/20072232529_9731098141.jpg\" alt=\"murtuneet mielet\" width=\"201\" height=\"304\" \/><\/a><script src=\"\/\/embedr.flickr.com\/assets\/client-code.js\" async=\"\" charset=\"utf-8\"><\/script><\/p>\n<p>Muun muassa n\u00e4ihin kysymyksiin pureutuu <strong>Ville Kivim\u00e4en<\/strong> Tieto Finlandia-palkinnolla vuonna 2013 palkittu kirja, joka\u00a0perustuu Kivim\u00e4en v\u00e4it\u00f6skirjaan.<\/p>\n<p>Luin kirjan aika hitaassa tahdissa kes\u00e4n aikana.<\/p>\n<p>Laajassa teoksessa (pokkarina l\u00e4hes 500 sivua) on k\u00e4ytetty aineistona potilaskertomuksia, armeijan arkistoja, suomalaissotilaiden \u00a0muistitietoaineistoja sek\u00e4 aihepiiriin liittyvi\u00e4 tieteellisi\u00e4 artikkeleita.<\/p>\n<p>Mielen j\u00e4rkkyminen ei jakautunut sotilaiden keskuudessa tasaisesti. Ongelmia esiintyi enemm\u00e4n vanhemmilla sotilailla ja yksin\u00e4isill\u00e4. Sotamiehill\u00e4 oli enemm\u00e4n psyykkisi\u00e4 ongelmia kuin upseereilla.<\/p>\n<p>Vaikeat lapsuuskokemukset, henkil\u00f6kohtaiset vastoink\u00e4ymiset sek\u00e4 sosiaalisen vertaistuen puute ja pitkittynyt taistelustressi lis\u00e4siv\u00e4t my\u00f6s riski\u00e4 mielenterveyden j\u00e4rkkymiseen.<\/p>\n<p>Mielen j\u00e4rkkymiseen liittyv\u00e4 diagnosointi oli sota-aikana vasta kehittym\u00e4ss\u00e4 ja t\u00e4m\u00e4 johti hajanaisuuteen oireiden havaitsemisessa ja hoitamisessa.<\/p>\n<p>Sotilaspsykiatria liittyy tieteen lis\u00e4ksi ideologis-moraalisiin k\u00e4sityksiin yhteisest\u00e4 hyv\u00e4st\u00e4, kansalaisuudesta, normaaliudesta sek\u00e4 kansakunnasta.<\/p>\n<p>Suomalainen sotapsykiatria sai vaikutteita erityisesti Saksasta. Tyypillist\u00e4 oli, ett\u00e4 psyykkiset h\u00e4iri\u00f6t ymm\u00e4rrettiin pitk\u00e4lti mielen ja hermoston, matalan \u00e4lykkyyden tai muun luonneheikkouden aiheuttamaksi.<\/p>\n<p>Mielen j\u00e4rkkymisen yhteytt\u00e4 sotakokemuksiin ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 n\u00e4hty tai haluttu n\u00e4hd\u00e4.\u00a0Nyky\u00e4\u00e4n sotilaiden traumaattisia h\u00e4iri\u00f6it\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n yleisesti normaaleina reaktioina ep\u00e4normaalin v\u00e4kivaltaisiin olosuhteisiin.<\/p>\n<p>Sotapsykiatrien tausta ja sosiaalinen asema oli huomattavan paljon korkeampi kuin heid\u00e4n potilaidensa. Tausta on merkityksellinen, koska psykiatrien potilaat tulivat valtaosaltaan alemmista sosioekonomisista ryhmist\u00e4.<\/p>\n<p>Mielelt\u00e4\u00e4n j\u00e4rkkyneit\u00e4 pidettiin toisinaan pelkureina ja teeskentelij\u00f6in\u00e4.\u00a0Osa psyykkisist\u00e4 sotavammoista k\u00e4rsineist\u00e4 sotilaista joutui k\u00e4rsim\u00e4\u00e4n ankarista hoitotoimenpiteist\u00e4 ja suoranaisesta simputuksesta. L\u00e4\u00e4kkeill\u00e4 ja s\u00e4hk\u00f6ll\u00e4 toteutetut shokkihoidot aiheuttivat kauhua potilaiden keskuudessa.<\/p>\n<p>Suomalainen sotilaspsykiatrinen linja sijaitsi kuitenkin ankarimman ja hell\u00e4mielisimm\u00e4n \u00e4\u00e4rip\u00e4\u00e4n v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n<p>Vaikka kirja liittyy sodank\u00e4yntiin, teema liittyy kiintoisasti yleisempiin ja ajattomiin yhteiskunnallisiin ilmi\u00f6ihin.<\/p>\n<p>Tuttua on esimerkiksi se, ett\u00e4 mielenterveysongelmiin suhtautuminen on yleisemminkin kompleksisempaa kuin fyysisiin vammoihin suhtautuminen. T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 tematiikka ei ole lainkaan kaukana ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 koskevasta keskustelusta sodanj\u00e4lkeisess\u00e4 Suomessa, jossa tuki- ja liikuntaelinten &#8221;n\u00e4kyviin&#8221; sairauksiin suhtautuminen on ollut helpompaa kuin mielenterveyden h\u00e4iri\u00f6ihin.<\/p>\n<p>Mielen j\u00e4rkkyminen ei siten ole yht\u00e4 legitiimi vamma kuin fyysiset vammat.\u00a0Niihin liittyi my\u00f6s sotaoloissa stigmaa ja pohdintaa siit\u00e4, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin ongelmat liittyv\u00e4t yksil\u00f6\u00f6n tai ovat olosuhteiden (sotakokemusten) aiheuttamia. T\u00e4m\u00e4 keskustelu on tuttua sosiaalisiin ongelmiin liittyen (deserving and undeserving poor).<\/p>\n<p>Ongelmien syit\u00e4 pohdiskeleva keskustelu kiertyy my\u00f6s siihen, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin yhteiskunnan katsotaan olevan \u00a0velvollinen korvaamaan mielen j\u00e4rkkymisest\u00e4 johtuvia vammoja.<\/p>\n<p>Psyykkiset sotavammat eiv\u00e4t oikeuttaneetkaan korvauksiin kuin aivan \u00e4\u00e4rimm\u00e4isiss\u00e4 tapauksissa. Vaikka n\u00e4kemykset \u00a0mielenterveyden h\u00e4iri\u00f6ist\u00e4 muuttuvat yhteiskunnassa yleisemmin tulevina vuosikymmenin\u00e4, psyykkisten sotavammojen suhteen linja s\u00e4ilyi tiukkana. Kuvaavaa on, ett\u00e4 vuoden 1990-loppuun menness\u00e4 vain 146 suomalaisveteraania oli saanut my\u00f6nteisen korvausp\u00e4\u00e4t\u00f6ksen j\u00e4rkytt\u00e4vien sotakokemusten vuoksi.<\/p>\n<p>Kirja avaa my\u00f6s mielenkiintoisella tavalla sodank\u00e4ynnin dynamiikkaa. Arkiajattelussa on usein esill\u00e4 n\u00e4kemys, ett\u00e4 sodilla on ylev\u00e4t ideologiset ja poliittiset perusteet. Ja sotilaat taistelevat kun sotilasjohtajat k\u00e4skev\u00e4t. Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, ett\u00e4 sotilaat taistelevat, koska heid\u00e4n pienryhm\u00e4ns\u00e4 tarjoavat emotionaalisesti tukevan ja palkitsevan yhteis\u00f6n. Pienryhm\u00e4n merkitys korostuu tunnetusti my\u00f6s <strong>Knut Pippingin<\/strong> klassikkoteoksessa <em>Komppania pienyhteiskuntana<\/em>.<\/p>\n<p>Niinp\u00e4 kirjassa tuleekin vahvasti esiin, ett\u00e4 &#8221;kiinteit\u00e4 rintamayhteis\u00f6j\u00e4 ei voitu rakentaa ulkoap\u00e4in ja sotilaiden oli voitava kokea ne omiksi aikaansaannoksikseen&#8221;.\u00a0Siksi armeijankin kannattaa tukea pienryhmien muodostumista, vahvistumista ja toimintaa. J\u00e4lleen huomaamme yhteyden vaikkapa ajankohtaiseen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4tutkimukseen.<\/p>\n<p>Toki armeija pyrki my\u00f6s antamaan kollektiivisia merkityksi\u00e4 sodalle k\u00e4ytt\u00e4en tiedotusta, valistusty\u00f6t\u00e4 sek\u00e4 sotilaspastorien sielunhoitoty\u00f6t\u00e4. Puheissa olivat esill\u00e4 &#8221;lopullinen yhteenotto&#8221; ja &#8221;pyh\u00e4 sota&#8221;. My\u00f6hemmin vedottiin enemm\u00e4n henkil\u00f6kohtaisiin motiiveihin kuten &#8221;kotilieden&#8221;, perheiden ja &#8221;suomalaisen el\u00e4m\u00e4ntavan&#8221; turvaamiseen.<\/p>\n<p>Taistelun kauhuja kest\u00e4\u00e4kseen sotilaat rakensivat my\u00f6s itse erityist\u00e4 sotilasidentiteetti\u00e4 esimerkiksi erilaisilla tunnuksilla, kuten \u00a0&#8221;jermuparroilla&#8221; tai symboleilla. Sauna ja alkoholi olivat rentoutumiskeinoja, joskin saunalla oli symbolisempiakin puhdistautumiseen liittyvi\u00e4 merkityksi\u00e4.<\/p>\n<p>Tutkimuksessa ei k\u00e4sitell\u00e4 suomalaissotilaiden paluuta siiviiliin sodan j\u00e4lkeen. Lyhyesti kuitenkin viitataan \u00a0 lis\u00e4\u00e4ntyneiseen alkoholiongelmiin, rikostilastojen synkkenemiseen sek\u00e4 avioerojen moninkertaistumiseen. Psyykkiset sotavammat kuormittivat siten monella eri tavalla paitsi veteraaneja ja heid\u00e4n perheit\u00e4\u00e4n, my\u00f6s yhteiskuntaa laajemmin.<\/p>\n<p>Miksi psyykkisiin vammoihin suhtauduttiin niin tiukasti? Kivim\u00e4en n\u00e4kemys on, ett\u00e4 psyykkiset vammat muodostivat symbolisen uhan koko kansakunnalle eiv\u00e4tk\u00e4 ne siten olleet pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n yksil\u00f6llisi\u00e4 vammoja. Kulttuurinen trauma rikkoo koko yhteis\u00f6n ja koko yhteiskunnan merkitysten kudosta. Tuhon uhatessa yhteis\u00f6ille on tyypillist\u00e4 pyrki\u00e4 etsim\u00e4\u00e4n syyllisi\u00e4 ja syntipukkeja.<\/p>\n<p>Tietoisuus sotaveteraanien psyykkisist\u00e4 ongelmista on sittemmin lis\u00e4\u00e4ntynyt. Esimerkiksi Persianlahden sodan veteraanien sotatraumoista on k\u00e4yty keskustelua. Aihetta on k\u00e4sitelty my\u00f6s elokuvissa, kuten vuonna 2014 ensi-iltansa saaneessa Clint Eastwoodin ohjaamassa elokuvassa <strong>American Sniper<\/strong>.<\/p>\n<p>Kirja on hienosti rakennettu. Ilmi\u00f6t\u00e4 kuvataan my\u00f6s yksil\u00f6iden, eli oikeiden henkil\u00f6tarinoiden kautta. Kirja ei ole aivan kevyt luettava, mutta palkitsee lukijansa. Nykyp\u00e4iv\u00e4n lyhyiden ja nopeiden kirjoitusten keskell\u00e4 se on ihaltavan huolellista tutkijan roolissa kirjoitettua teksti\u00e4 yhteiskunnallisesti sensitiivisest\u00e4 aiheesta.<\/p>\n<p><em>Ville Kivim\u00e4ki: Murtuneet mielet. Wsoy, Helsinki. 475 sivua.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kuinka paljon suomalaiset sotilaat k\u00e4rsiv\u00e4t mielenterveyden ongelmista Suomen sodissa 1939-1945? Miten ongelmiin suhtauduttiin ja miten niit\u00e4 hoidettiin? Muun muassa n\u00e4ihin kysymyksiin pureutuu Ville Kivim\u00e4en Tieto Finlandia-palkinnolla vuonna 2013 palkittu kirja, joka\u00a0perustuu Kivim\u00e4en v\u00e4it\u00f6skirjaan. Luin kirjan aika hitaassa tahdissa kes\u00e4n aikana. Laajassa teoksessa (pokkarina l\u00e4hes 500 sivua) on k\u00e4ytetty aineistona potilaskertomuksia, armeijan arkistoja, suomalaissotilaiden \u00a0muistitietoaineistoja sek\u00e4 &hellip; <\/p>\n<p class=\"link-more\"><a href=\"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/murtuneet-mielet\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista<span class=\"screen-reader-text\"> &#8221;Ville Kivim\u00e4ki: Murtuneet mielet&#8221;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[23,4,26],"class_list":["post-556","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjat","tag-hyvinvointi","tag-kirjat","tag-yhteiskunta"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/556","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=556"}],"version-history":[{"count":14,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/556\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":570,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/556\/revisions\/570"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=556"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=556"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=556"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}