{"id":720,"date":"2016-03-20T09:43:15","date_gmt":"2016-03-20T07:43:15","guid":{"rendered":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/?p=720"},"modified":"2016-03-20T09:46:04","modified_gmt":"2016-03-20T07:46:04","slug":"seuraajohtajaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/seuraajohtajaa\/","title":{"rendered":"Seuraa johtajaa hyvin\u00e4 ja huonoina aikoina"},"content":{"rendered":"<p><a title=\"leadership-913043_1920\" href=\"https:\/\/www.flickr.com\/photos\/pforma\/25291321834\/in\/dateposted-family\/\" data-flickr-embed=\"true\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter\" src=\"https:\/\/farm2.staticflickr.com\/1537\/25291321834_ea78dc401e.jpg\" alt=\"leadership-913043_1920\" width=\"500\" height=\"332\" \/><\/a><script src=\"\/\/embedr.flickr.com\/assets\/client-code.js\" async=\"\" charset=\"utf-8\"><\/script><\/p>\n<p>T\u00e4ll\u00e4 viikolla ty\u00f6paikkani j\u00e4rjesti <a href=\"http:\/\/www.keva.fi\/fi\/tapahtumat\/kevapaiva\/Sivut\/Default.aspx\">tilaisuuden<\/a>, jossa keskusteltiin muun muassa johtamisesta haasteellisina aikoina. Kollegani <strong>Susanna Gardemeister<\/strong> <a href=\"http:\/\/kevakaari.blogspot.fi\/2016\/03\/johtaminen-vaikeina-aikoina.html\">bloggasi<\/a>\u00a0jo aikaisemmin t\u00e4ll\u00e4 viikolla t\u00e4st\u00e4 teemasta.<\/p>\n<p>Seuraavassa pohdin johtamista nelj\u00e4st\u00e4 eri n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n<p><strong>Johtaminen ja tuottavuus<\/strong><\/p>\n<p>Suomen etsiess\u00e4 jo jopa hieman ep\u00e4toivoisesti uusia menestyksen ev\u00e4it\u00e4, huomio kiinnittyy my\u00f6s tuottavuuteen ja tuottavuuden kasvua aikaansaaviin tekij\u00f6ihin.<\/p>\n<p>Johtaminen vaikuttaa osaltaan tuottavuuteen. T\u00e4st\u00e4 teemasta on kirjoittanut esimerkiksi <strong>Ossi Aura<\/strong> <a href=\"http:\/\/www.ossiaura.com\/auran-faktat-blogi\">useissakin kirjoituksissa<\/a>. Eri aikoina tarvitaan erilaista johtamista.\u00a0Aikaan ja ty\u00f6h\u00f6n sopimattomalla johtamisella ei saada aikaan toivottuja tuloksia.<\/p>\n<p><strong>Ari V\u00e4\u00e4n\u00e4sen<\/strong> ja <strong>Jussi Turtiaisen<\/strong> toimittamassa hienossa kirjassa <em>Suomalainen ty\u00f6ntekijyys<\/em> tulee esiin, kuinka tuottavuuden luonne on muuttunut yli aikojen.<\/p>\n<p>Maa- ja mets\u00e4talousvaltaisessa \u00a0yhteiskunnassa tuottavuutta haettiin fyysisest\u00e4 ponnistelusta. Mit\u00e4 hikisempi paita, sen parempi tulos. Johtajan teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli valvoa ponnistelun m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Teollistuvassa yhteiskunnassa ja palvelualojen kasvaessa tuottavuudessa korostui teknis-\u00e4lyllisyys. T\u00e4h\u00e4n ajattelutapaan kuuluvat keskeisesti prosessikaaviot. Johtaja valvoi ponnistelun m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 prosessin sujuvuutta.<\/p>\n<p>Palvelu- \u00a0ja tietoty\u00f6n dominoimassa yhteiskunnassa tuottavuutta m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t sosiaaliset, emotionaaliset ja psykologiset tekij\u00e4t.<\/p>\n<p>Nykyaika asettaa johtamiselle siten aivan uusia vaatimuksia. Johtamisella on vaikutettava aikaisempaa hienovaraisemmin ty\u00f6paikan sosiaalisiin suhteisiin, johdettavien mieleen ja vireeseen. Itsens\u00e4 johtamisessa korostuvat niin ik\u00e4\u00e4n mielen hallinta ja vireen yll\u00e4pit\u00e4minen. N\u00e4ist\u00e4 mielen johtamisen teemoista on <a href=\"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/mielen-johtaminen-organisaatiossa\/\">kirjoittanut<\/a> mm.\u00a0<strong>Helena \u00c5hman<\/strong>\u00a0erinomaisesti.<\/p>\n<p>Viimeisen vuoden aikana julkaistut johtamiskirjat korostavat runsaasti johtamisen inhimillisyytt\u00e4. <strong>Arto\u00a0Hiltunen<\/strong>, mutta my\u00f6s\u00a0<strong>Dettmann (Saarikoski)<\/strong> ja <strong>Sarasvuo<\/strong> kertovat kukin omalla tavallaan, kuinka johtamisessa on lopulta kyse el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja inhimillisyydest\u00e4.\u00a0<strong>Alahuhdan<\/strong>\u00a0paljon esill\u00e4 olleessa kirjassakin henkil\u00f6st\u00f6n ja henkil\u00f6st\u00f6n kehitt\u00e4misen n\u00e4k\u00f6kulma on runsaasti esill\u00e4, joskin hieman toisella tavalla.<\/p>\n<p>Ajankohtaisia termej\u00e4, joilla nykyaikaista johtamista on kuvattu, ovat my\u00f6s <em>jaettu johtaminen<\/em>, <em>palveleva johtaminen<\/em> ja <em>mahdollistava johtaminen<\/em>. Kirjoituksissa korostetaan my\u00f6s &#8221;johtamista keskelt\u00e4&#8221;. T\u00e4t\u00e4 tukee my\u00f6s fyysisen ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6n muutos, jossa johtajat siirtyv\u00e4t kulmahuoneista tai johtajien kerroksista yhteisiin monitoimitiloihin niin, ett\u00e4 korkeintaan lasisein\u00e4 erottaa heid\u00e4t muista ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n<p>Ajankohtaisen sloganin mukaan &#8221;johtaminen on viestint\u00e4\u00e4.&#8221; Johtaminen on aina ollut viestint\u00e4\u00e4, mutta nyt se on enemm\u00e4n kuin koskaan, koska viestinn\u00e4ll\u00e4 (sanoilla) voidaan vaikuttaa juuri niihin asioihin, jotka ovat merkitt\u00e4vi\u00e4 t\u00e4m\u00e4np\u00e4iv\u00e4n ty\u00f6ss\u00e4 tulosten tekemisen kannalta.<\/p>\n<p>Maailma muuttuu ja my\u00f6s tarvittava johtamistyyli. Ajastaan per\u00e4ss\u00e4 laahaavaa johtamistyyli\u00e4 soveltava johtaja ei menesty.<\/p>\n<p><strong>Pehme\u00e4 johtaminen kovina aikoina<\/strong><\/p>\n<p>Mutta ajat ovat ovat vaikeita. Organisaatioissa yksityisell\u00e4 ja julkisella sektorilla joudutaan tekem\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4, jotka merkitsev\u00e4t toiminnan uudelleenorganisoimista ja supistamista. Miten nykyaikaisen osallistavan ja &#8221;pehme\u00e4n&#8221; johtamistyylin vaade sopii koviin aikoihin?<\/p>\n<p>Jos johtaminen on pelkk\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa prosessikaavion mukaan, kovat ja ep\u00e4mieluisat p\u00e4\u00e4t\u00f6kset on helppo tehd\u00e4. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksen voi kommunikoida teknisill\u00e4 v\u00e4lineill\u00e4 ja sen j\u00e4lkeen johtaja voi vet\u00e4yty\u00e4 takaisin et\u00e4isyyden p\u00e4\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n<p>Johtaja on huomattavasti vaativammassa johtaistilanteessa k\u00e4ytt\u00e4ess\u00e4\u00e4n nykyaikaista johtamistyyli\u00e4. H\u00e4n joutuu kohtaamaan ihmiset joita p\u00e4\u00e4t\u00f6s koskee, perustelemaan ja ottamaan asianosaisten reaktioita vastaan.<\/p>\n<p>Olen vuosien varrella eri tilaisuuksissa kuullut monia luentoja, joissa on kerrottu kuinka irtisanomiset ja toimipaikkojen laukkauttamiset on kerrottu face-to-face asianosaisille. Vuosienkin p\u00e4\u00e4st\u00e4 kertojat ovat vaikuttuneita tilanteista ja kiitollisia siit\u00e4 tekem\u00e4st\u00e4\u00e4n valinnasta, ett\u00e4 kohtasivat ihmiset, joita negatiiviset uutiset koskivat. Uskon, ett\u00e4 tuntemus on ollut sama toisella osapuolella.<\/p>\n<p>Vaikeiden tilanteiden oikeanlainen johtaminen antaa kaikille osapuolille paremmat mahdolisuudet jatkoon, vaikka tiet eroavatkin.\u00a0Viestint\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4kin. Miten sanat asetetaan, saattavat j\u00e4\u00e4d\u00e4 viestin saajalle loppuel\u00e4m\u00e4ksi mieleen. Erinomainen kirjoitus t\u00e4st\u00e4 teemasta on <strong>Ari R\u00e4m\u00f6n<\/strong> <a href=\"http:\/\/ariramo.com\/2015\/10\/24\/milloin-ihminen-muuttuu-arvottomaksi\/\">postaus<\/a>\u00a0&#8221;Milloin ihminen muuttuu arvottomaksi?&#8221;<\/p>\n<p><strong>Johtaminen ja kansalliset projektit<\/strong><\/p>\n<p>Hyvinvointivaltion rakentaminen Suomessa ja my\u00f6s monissa muissa maissa oli kansallinen projekti. Sosiaaliturvan parantamiseksi oli helppo luoda laajoja poliittisia koalitioita ja l\u00f6yt\u00e4\u00e4 sitoutumista. Olihan p\u00e4\u00e4t\u00f6sten tavoite parantaa turvallisuutta ja tasa-arvoa ja samalla kansallista eheytt\u00e4.<\/p>\n<p>Hyvinvointivaltioiden uudelleenmuotoilusta ja kilpailukyvyn lis\u00e4\u00e4misest\u00e4 tuntuu olevan huomattavasti vaikeampi muovata kansallista projektia. Laajaa sitoutumista on vaikea l\u00f6yt\u00e4\u00e4. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n sen mukaan, mihin valtaresurssit riitt\u00e4v\u00e4t. Kansallinen eheys muuttuu eriytymiseksi milloin mink\u00e4kin jakolinjan mukaan.<\/p>\n<p>Yhteisen vision ja strategian luomisesta Suomelle ei valitettavasti ole vakuuttavia n\u00e4ytt\u00f6j\u00e4 viime vuosilta.<\/p>\n<p>Viestint\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 my\u00f6s kansallisen tason johtamisessa. Merkitykselliseksi tulee joukkoviestinten ja sosiaalisen median k\u00e4ytt\u00f6. Eleet, ilmeet ja kuvat saattavat nousta jopa t\u00e4rke\u00e4mmiksi kuin ne sanat, jotka sanotaan.<\/p>\n<p>Miten luoda kansallinen projekti ja yhten\u00e4isyytt\u00e4 vaikeiden p\u00e4\u00e4t\u00f6sten aikana on kysymys, jota monien maiden p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t joutuvat pohtimaan.<\/p>\n<p><strong>Sota-ajan johtaminen<\/strong><\/p>\n<p>Sota on \u00e4\u00e4rimm\u00e4inen tilanne, jossa johtamisella on suuri merkitys. Suomessa <strong>Tuntematon Sotilas<\/strong> on selattu moneen kertaan loppuun, kun on mietitty suomalaisen johtamien syvint\u00e4 olemusta.<\/p>\n<p>Jokin aika sitten katsoin toiseen maailmansotaan sijoittuvan TV-sarjan <a href=\"http:\/\/www.hbo.com\/band-of-brothers\">Band of Brothers<\/a>. Sarja kuvaa yhden laskuvarjokomppanian vaiheita ennen sotaa ja sodan aikana.<\/p>\n<p>Sarja on kuvattu tavalla, joka v\u00e4litt\u00e4\u00e4 poikkeuksellisen realistisesti sodan olosuhteita katsojalle. Kun komppania esimerkiksi taistelee kylmiss\u00e4 olosuhteissa huonoissa varusteissa, katsoja alkaa itsekin hytist\u00e4 kylm\u00e4st\u00e4 kotisohvalla.<\/p>\n<p>Viel\u00e4kin mieleenpainuvampaaa sarjassa on kuitenkin se, miten sotilaat l\u00e4htev\u00e4t suorittamaan l\u00e4hes ep\u00e4toivoisilta n\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4 teht\u00e4vi\u00e4 harventunein rivein, v\u00e4synein\u00e4 ja vajavaisin varustein. Vaikka onnistumisen mahdollisuudet n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t pienilt\u00e4 ja kuoleman riski on suuri, sotilaat l\u00e4htev\u00e4t taisteluun.<\/p>\n<p>Vastaus ei l\u00f6ydy rintamakarkuruuden sanktioista, vaan siit\u00e4, ett\u00e4 sotilaat haluavat seurata johtajaansa, johon he luottavat ja jonka kanssa he haluavat taistella, vaikka olosuhteet ovat huonot ja onnistuminen ep\u00e4varmaa.<\/p>\n<p>Siin\u00e4, miten johtaja saa omalla toiminnallaan \u00e4\u00e4riolosuhteissa aikaan t\u00e4llaisen sitoutumisen, ollaan vaikeiden aikojen johtamisen peruskysymysten \u00e4\u00e4rell\u00e4. Kun t\u00e4ss\u00e4 onnistutaan, johtajaa seurataan mihin vain.<\/p>\n<p><strong>Kuva:<\/strong> Pixabay.com<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>T\u00e4ll\u00e4 viikolla ty\u00f6paikkani j\u00e4rjesti tilaisuuden, jossa keskusteltiin muun muassa johtamisesta haasteellisina aikoina. Kollegani Susanna Gardemeister bloggasi\u00a0jo aikaisemmin t\u00e4ll\u00e4 viikolla t\u00e4st\u00e4 teemasta. Seuraavassa pohdin johtamista nelj\u00e4st\u00e4 eri n\u00e4k\u00f6kulmasta. Johtaminen ja tuottavuus Suomen etsiess\u00e4 jo jopa hieman ep\u00e4toivoisesti uusia menestyksen ev\u00e4it\u00e4, huomio kiinnittyy my\u00f6s tuottavuuteen ja tuottavuuden kasvua aikaansaaviin tekij\u00f6ihin. Johtaminen vaikuttaa osaltaan tuottavuuteen. T\u00e4st\u00e4 teemasta on &hellip; <\/p>\n<p class=\"link-more\"><a href=\"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/seuraajohtajaa\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista<span class=\"screen-reader-text\"> &#8221;Seuraa johtajaa hyvin\u00e4 ja huonoina aikoina&#8221;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[22],"tags":[7,30,17],"class_list":["post-720","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-artikkelit","tag-johtaminen","tag-tyo","tag-tyoelama"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/720","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=720"}],"version-history":[{"count":13,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/720\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":876,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/720\/revisions\/876"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=720"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=720"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=720"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}