{"id":750,"date":"2015-12-29T19:00:15","date_gmt":"2015-12-29T17:00:15","guid":{"rendered":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/?p=750"},"modified":"2016-01-03T11:03:28","modified_gmt":"2016-01-03T09:03:28","slug":"sydanmaanlakka","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/sydanmaanlakka\/","title":{"rendered":"Pentti Syd\u00e4nmaanlakka &#8211; \u00c4lyk\u00e4s julkinen johtaminen"},"content":{"rendered":"<p><a title=\"sydanmaanlakka\" href=\"https:\/\/www.flickr.com\/photos\/pforma\/23992107466\/in\/dateposted-family\/\" data-flickr-embed=\"true\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignright\" src=\"https:\/\/farm6.staticflickr.com\/5702\/23992107466_f398e3cf4f_m.jpg\" alt=\"sydanmaanlakka\" width=\"240\" height=\"240\" \/><\/a><script src=\"\/\/embedr.flickr.com\/assets\/client-code.js\" async=\"\" charset=\"utf-8\"><\/script><\/p>\n<p><strong>Pentti Syd\u00e4nmaanlakka<\/strong> on kokenut johtamisen asiantuntija. H\u00e4n on ty\u00f6skennellyt yksityisen sektorin organisaatioissa ja konsultoinut johtamisen kehitt\u00e4miseen liittyen lukuisissa yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioissa. Syd\u00e4nmaanlakka on kirjoittanut sarjan kirjoja, joiden yhteinen nimitt\u00e4j\u00e4 on <em>\u00e4lyk\u00e4s johtaminen<\/em>. Viimeisimm\u00e4n kirjan teemana on \u00e4lyk\u00e4s julkinen johtaminen. Tarkastelu keskittyy p\u00e4\u00e4osin valtionhallintoon sek\u00e4 kuntasektoriin. Kirjaa varten on haastateltu pariakymment\u00e4 julkisen sektorin keskeist\u00e4 vaikuttajaa ja johtajaa.<\/p>\n<p>On hyv\u00e4, ett\u00e4 julkisen johtamisen tarkastelu tuodaan samaan keskusteluun yksityisen sektorin kanssa. Julkisen sektorin johtamiseen liittyy paljon myyttej\u00e4 ja mutu-tietoa. Yleens\u00e4 n\u00e4iss\u00e4 n\u00e4kemyksiss\u00e4 johtamisen laatu arvioidaan huonommaksi kuin yksityisell\u00e4 sektorilla. Tutkimuksia, joissa olisi vertailtu johtamista kokonaisvaltaisesti ja systemaattisesti yksityisell\u00e4 ja julkisella sektorilla on yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4nkin v\u00e4h\u00e4n. Tutkimus on siilottunutta, sill\u00e4 sektorien sis\u00e4isist\u00e4 tutkimuksista ei ole pulaa.<\/p>\n<p>Kirjan johtamiseen liittyv\u00e4 viitekehys on Syd\u00e4nmaanlakan aikaisemmista teoksista jo tuttu malli, jonka keski\u00f6ss\u00e4 ovat itsens\u00e4, yksil\u00f6iden ja tiimien, organisaatioiden, verkostojen ja ekosysteemin johtaminen. Mallin ulkokeh\u00e4ll\u00e4 on moninaisuuden johtaminen sek\u00e4 tulevaisuuden johtaminen, strateginen ajattelu sek\u00e4 jatkuva uudistuminen. Kyse on siis varsin kokonaisvaltaisesta mallista, joka k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 nykyaikaisten johtamisoppien keskeiset elementit. Malli on mielest\u00e4ni hyv\u00e4.<\/p>\n<p>Kirjan ensimm\u00e4isess\u00e4 kappaleessa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n julkisen johtamisen ajankohtaisia haasteita. Keskeisimm\u00e4ksi n\u00e4ist\u00e4 nousee toimintaymp\u00e4rist\u00f6n muutosvauhdin nopeutuminen sek\u00e4 muutoksen aikaisempaa suurempi arvaamattomuus. Julkisen sektorin organisaatiot kohtaavat maailman, joka on <em>kompleksinen<\/em> ja jonka ongelmat ovat <em>pirullisia<\/em>. Syd\u00e4nmaanlakka toteaa, ett\u00e4 julkisen sektorin suunnittelu-, p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko-, johtamis-, sek\u00e4 organisaatiokulttuuri ovat vanhanaikaisia, eiv\u00e4tk\u00e4 ne toimi t\u00e4ss\u00e4 ajassa.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4 on yksi kirjan keskeisin j\u00e4nnite: Koska toimintaymp\u00e4rist\u00f6 muuttuu, my\u00f6s julkisen sektorin on muututtava. Julkinen sektori on kuitenkin hidas muuttumaan ja sit\u00e4 on vaikea muuttaa \u00a0johtamisella. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n esimerkin t\u00e4st\u00e4 tarjoaa ajankohtainen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus (sote-uudistus). Miksi julkisen sektorin muuttuminen on niin tahmeaa, sit\u00e4 ei kirjassa juuri analysoida. Syit\u00e4 j\u00e4ykkyydelle ovat muun muassa eri ryhmien intressit, ideologiset n\u00e4kemykset sek\u00e4 instituutioiden polkuriippuvuus.<\/p>\n<p>Nopeasti muuttuva toimintaymp\u00e4rist\u00f6 korostaa <em>strategisen ajattelun<\/em> merkityst\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tiivistet\u00e4\u00e4n kirjassa seuraavasti:<\/p>\n<blockquote><p><em>T\u00e4ll\u00e4 tarkoitetaan herkkyytt\u00e4 havainnoida ja ennakoida heikkoja signaaleja sek\u00e4 nopeaa reagointia organisaation kaikilla tasoilla.\u00a0Yll\u00e4tyksellisess\u00e4 toimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 strategia kehkeytyy toiminnassa ja vuorovaikutuksessa, eik\u00e4 niink\u00e4\u00e4n suunnittelusessioissa. Strateginen ajattelu edellytt\u00e4\u00e4 kokonaisvaltaista \u00e4lykkyytt\u00e4; k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llist\u00e4, rationaalista, emotionaalista ja kulttuurista. Strategia on merkityksen luomista, jatkuvia kokeiluja, innostavaa dialogia ja inspiroivan vision rakentamista.\u00a0<\/em><\/p><\/blockquote>\n<p>Kappaleessa kaksi esitell\u00e4\u00e4n julkishallinnon johtamisen uusi viitekehys.\u00a0Taustaksi esitell\u00e4\u00e4n johtamisajattelun kehittymist\u00e4 johtamistieteiss\u00e4. Kirjan liitteeseen on koottu tiivistelm\u00e4 keskeisist\u00e4 johtamisen suuntauksista. Lis\u00e4ksi arvioidaan, mik\u00e4 voisi olla kunkin suuntauksen p\u00e4\u00e4anti julkiseen johtamiseen.<\/p>\n<p>Julkisen sektorin haasteiksi nousevat muun muassa ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 alas-johtamisen dominointi, arvojohtamisen puute sek\u00e4 jaetun johtajuuden heikkous (johtajakeskeisyys).\u00a0T\u00e4m\u00e4 osuus on yksi kirjan hy\u00f6dyllisimmist\u00e4 sellaiselle lukijalle, joka yritt\u00e4\u00e4 saada kirjasta aineksia nimenomaan julkisen sektorin organisaation johtamisen kehitt\u00e4miseen.<\/p>\n<p>Vaikka julkisen sektorin johtaminen on kehittynyt paljon, sen perinne on byrokraattinen hallintoj\u00e4rjestelm\u00e4. Johtamisen tulisi kehitty\u00e4\u00a0kohti dynaamisempaa johtamisj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 \u00a0muutoksessa keskeisiksi teemoiksi Syd\u00e4nmaanlakka nostaa seuraavat:<\/p>\n<ul>\n<li>byrokratian purkaminen<\/li>\n<li>siilojen purkaminen<\/li>\n<li>verkostomaisen toiminnan korostaminen<\/li>\n<li>jatkuva uudistuminen<\/li>\n<li>strateginen ajattelu ja ketteryys<\/li>\n<li>tehokas toiminta ja operatiivinen ketteryys<\/li>\n<li>jaetun johtamisen korostuminen<\/li>\n<\/ul>\n<p>Kirjassa esitell\u00e4\u00e4n <em>\u00e4lykk\u00e4\u00e4n julkisen organisaation malli<\/em>. Se on strategisesti johdettu, avoin systeeminen verkosto, jonka perusl\u00e4ht\u00f6kohtia ovat asiakasl\u00e4ht\u00f6inen toimintamalli, kumppanuus ja ihmiskeskeinen organisaatiokulttuuri. \u00c4lyk\u00e4s julkinen organisaatio rakentuu yhteens\u00e4 34 erillisest\u00e4 rakennuspalikasta.<\/p>\n<p>Syd\u00e4nmaanlakka on kehitt\u00e4nyt mallin pohjalle kyselyn, jonka avulla organisaatiot voivat analysoida omaa \u00e4lykkyytt\u00e4\u00e4n. Kysely\u00e4 on pilotoitu muutamissa kuntaorganisaatioissa. Eniten kehitett\u00e4v\u00e4\u00e4 on ollut yhteisty\u00f6ss\u00e4 yli yksikk\u00f6rajojen, luovuudessa ja innovatiivisuudessa sek\u00e4 palautekulttuurissa.<\/p>\n<p>Kirjan kolmannen kappaleen otsikko on &#8221;valtion johtamisen erityispiirteet.&#8221; Jakso sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 runsaasti Suomen julkishallinnon rakenteen peruskuvausta. T\u00e4t\u00e4 teksti\u00e4 olisi voinut karsia.\u00a0Lis\u00e4ksi tiivistet\u00e4\u00e4n julkisen hallinnon kehitt\u00e4misajatuksia esimerkiksi <strong>Valtiontalouden tarkastusviraston<\/strong> ja <strong>OECD<\/strong>:n raportteihin nojautuen. Haasteet ovat laajalti tunnistettuja ja valtionhallinnon uudistamiseksi on meneill\u00e4\u00e4n runsaasti toimintaa.<\/p>\n<p>Kappaleessa pohditaan my\u00f6s presidentin valta-asemaa (tarvitaanko &#8221;vallatonta&#8221; presidentti\u00e4?), eduskunnan roolia (tarvitaanko 200 kansanedustajaa ja heid\u00e4n avustajiaan?), sek\u00e4 poliittisia puolueita (onko puolueita liikaa?). N\u00e4it\u00e4 &#8221;politologisia&#8221; pohdintoja voi pit\u00e4\u00e4 kirjassa pienoisena r\u00f6nsyn\u00e4.\u00a0Kokonaisuudessaan valtionhallintoa koskeva kappale ei kovin hyvin integroidu edellisen kappaleen julkisen johtamisen \u00e4lykkyyden pohdiskeluun.<\/p>\n<p>Kappaleen nelj\u00e4 aiheena on kunnan johtamisen toimintaymp\u00e4rist\u00f6. T\u00e4ss\u00e4kin tarkastellaan ensin perustietoja kunnista ja niiden teht\u00e4vist\u00e4 sek\u00e4 kunnan johtamista. Esille tuodaan muun muassa kunnan johtamisen kaksoisluonne eli jakautuminen poliittiseen johtamiseen ja virkamisjohtamiseen. Tunnetusti t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on n\u00e4iden v\u00e4linen hyv\u00e4 yhteisty\u00f6.<\/p>\n<p>Erityisesti huomiota tulisi kiinnitt\u00e4\u00e4 strateginen johtamiseen, tuloksiin ja vaikuttavuuteen, suorituksen johtamiseen ja laadukkaisiin kehityskeskusteluihin sek\u00e4 henkil\u00f6st\u00f6johtamiseen ja johtoryhm\u00e4ty\u00f6skentelyyn. Viitteit\u00e4 siihen, miksi juuri n\u00e4ihin tulisi kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota, ei esitet\u00e4. Esimerkiksi <strong>Kevan<\/strong> kuntajohtajiin kohdistuvassa tutkimuksessa havaittiin kuntajohtajien olevan varsin tyytyv\u00e4isi\u00e4 johtoryhm\u00e4ty\u00f6skentelyyn.<\/p>\n<p>Kuntajohtamisen keskeiseksi haasteeksi nimet\u00e4\u00e4n tutut julkisten palvelujen rahoitus, tarjonta ja laatu. Lis\u00e4ksi mainitaan tutut teemat kuten elinvoimaisuuden turvaaminen, globalisaatio, v\u00e4est\u00f6n ik\u00e4rakenne, el\u00e4k\u00f6ityminen, alueiden eriarvoistuminen sek\u00e4 sosiaali- ja terveyspalvelujen kasvu.<\/p>\n<p>Kunnan johtamisessa korostuu my\u00f6s verkostojen johtaminen. Keskeisi\u00e4 kohteita ovat muiden kuntien ohella yritykset, j\u00e4rjest\u00f6t sek\u00e4 media. Teemat tuntuvat tutuilta mm. <strong>Suomen Kuntaliiton<\/strong> esiinnostamien hyv\u00e4n hallitusty\u00f6skentelyn kriteerien n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n<p>Case-esimerkkin\u00e4 esitell\u00e4\u00e4n <strong>Kouvola<\/strong>, jossa Syd\u00e4nmaanlakka on ollut yrityksens\u00e4 kanssa toteuttamassa laajaa kehitt\u00e4misprojektia. Kouvola on kuin &#8221;Suomi pienoiskoossa&#8221;. Rakennemuutos on runnonut kaupunkia ja se on toteuttanut kuntaliitoksen, jonka yhteydess\u00e4 purkautui my\u00f6s kolme kuntayhtym\u00e4\u00e4. Viiden vuoden palvelussuhdeturva sek\u00e4 palveluverkkosuoja hidastivat muutosta. Syd\u00e4nmaanlakka kiteytt\u00e4\u00e4:<\/p>\n<blockquote><p><em>On t\u00e4ysin \u00e4lyt\u00f6nt\u00e4 pist\u00e4\u00e4 kuusi kuntaa yhteen ja noudattaa viiden vuoden palvelussuhdeturvaa ja kolmen vuoden palveluverkkosuojaa. Se on kuin sanoisi ty\u00f6ntekij\u00f6ille, ett\u00e4 teid\u00e4n t\u00e4ytyy uudistua, mutta ette saa uudistua.<\/em><\/p><\/blockquote>\n<p>Kouvolassa toteutettiin uudistus, jossa mm. yksinkertaistettiin rakenteita, v\u00e4hennettiin henkil\u00f6st\u00f6\u00e4 ja esimiestasoja (esimiesten m\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4heni 20 %), poistettiin \u00a0&#8221;siiloja&#8221; ja &#8221;omia valtakuntia&#8221; ja keskitettiin tukipalveluja. Organisaatio siis yksinkertaistui. Kaupungissa on tapahtunut uudistuksen j\u00e4lkeen my\u00f6nteist\u00e4 kehityst\u00e4, vaikka muutos onkin ollut hidasta.<\/p>\n<p>Kunta-sektoria k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 kappaleessa sivutaan my\u00f6s sote-uudistusta sek\u00e4 kuntalain uudistamista vaikkakaan sote-ratkaisun viimeisimm\u00e4t k\u00e4\u00e4nteet eiv\u00e4t kirjaan olekaan ehtineet.<\/p>\n<p>Valtionhallintoa ja kuntasektoria koskevat kappaleet ovat hivenen oudossa paikassa kirjan keskell\u00e4 johtamisteemojen v\u00e4liss\u00e4.<\/p>\n<p>Kappaleessa viisi k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n johtajuusosaamisia. Johtajan rooleiksi mainitaan &#8221;uudistaja&#8221;, &#8221;vision\u00e4\u00e4ri&#8221;, &#8221;verkottuja&#8221; ja &#8221;toteuttaja&#8221;. Johtajat kohtaavat ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n pirullisia ongelmia ja paradoksaalisia tilanteita. Paradokseja ovat \u00a0muun muassa seuraavat k\u00e4siteparit: l\u00e4hell\u00e4 &#8211; et\u00e4isyyden pit\u00e4minen, toiminnan johtaminen &#8211; taustalla pysyminen sek\u00e4 k\u00e4rsiv\u00e4llisyys-m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisuus. Johtajan avainosaamiseksi jatkuvasti muuttuvassa toimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 nimet\u00e4\u00e4n havainnointi,\u00a0ennakointi,\u00a0l\u00e4sn\u00e4 oleminen,\u00a0visiointi ja\u00a0toimeenpano.<\/p>\n<p>Lopuksi hahmotellaan yhteens\u00e4 12 t\u00e4rkeint\u00e4 johtamisosaamisen aluetta. N\u00e4it\u00e4 ovat strateginen johtaminen, talouden johtaminen\/resurssien johtaminen, valmentava johtaminen, tiimin johtaminen, verkostojen johtaminen, suorituksen johtaminen, osaamisen johtaminen, tiedon johtaminen, muutoksen johtaminen, laatujohtaminen, innovaatiojohtaminen sek\u00e4 monimuotoisuuden\/kultuurin johtaminen. Lista on vaativa ja kuvaa hyvin, kuinka monipuolista johtamisosaamista johtajilta nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vaaditaan.<\/p>\n<p>Kuudennessa kappaleessa hahmotellaan \u00e4lyk\u00e4st\u00e4 verkostoyhteiskuntaa. L\u00e4ht\u00f6kohtana on \u00e4lykk\u00e4\u00e4n johtamisen tasot itsens\u00e4 johtamisesta kokonaisen ekosysteemin johtamiseen. Ekosysteemi on makroverkosto, jossa verkosto on yritysten ja organisaatioiden v\u00e4listen suhteiden muodostama verkostokudos. Ekosysteemin ohjauksen ja johtamisen keinoja ovat hierarkkinen ohjaus, strateginen ohjaus, markkinaohjaus ja sosiaalinen ohjaus. Sopiva ohjausmekanismi on yhdistelm\u00e4 n\u00e4it\u00e4 keinoja. Tyypillist\u00e4 on, ett\u00e4 ekosysteemiss\u00e4 on tasa-arvoisia toimijoita, jolloin hierarkkisen ohjauksen merkitys v\u00e4henee.<\/p>\n<p>Globaalissa verkostoyhteiskunnassa julkiset organisaatiot, yritykset ja erilaiset kansalaisj\u00e4rjest\u00f6t toimivat tiiviiss\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4. Se on avoin verkosto, joka el\u00e4\u00e4 jatkuvasti ja pystyy uudistamaan itsens\u00e4 nopeasti. Se pohjautuu innostavaan visioon sek\u00e4 siit\u00e4 johdettuun konkreettiseen strategiaan ja yhteisiin arvoihin.<\/p>\n<p>Kirja p\u00e4\u00e4ttyy pohdintaan tulevaisuuden johtamisesta globaalilla tasolla. T\u00e4ss\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n t\u00e4rke\u00e4ksi nelj\u00e4 konkreettista askelta: Edistyksen ja hyv\u00e4n el\u00e4m\u00e4n m\u00e4\u00e4ritt\u00e4minen, kuvan luominen nykytilanteesta, tulevaisuuden vision luominen sek\u00e4 johtamisen m\u00e4\u00e4ritt\u00e4minen. Syd\u00e4nmaanlakka n\u00e4kee t\u00e4m\u00e4n yhdeksi suurimmaksi johtamistieteen ja hallintotieteen haasteeksi l\u00e4hivuosina.<\/p>\n<p>Parasta kirjassa on \u00e4lykk\u00e4\u00e4n johtamisen viitekehys ja analyyttinen pohdinta sen soveltuvuudesta julkiselle sektorille. Julkisen sektorin peruskuvaukset ovat melko yleisluonteisia ja \u00e4lykk\u00e4\u00e4n johtamisen malli integroituu lopulta melko l\u00f6yh\u00e4sti kohteeseensa. Kuudennen kappaleen verkostoyhteiskuntaa koskeva pohdiskelu on sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n mielenkiintoinen, mutta senkin yhdist\u00e4minen kirjan perusteemaan on vaikeaa.<\/p>\n<p>Julkinen sektori k\u00e4sitet\u00e4\u00e4n kirjassa hyvin pitk\u00e4lle kokonaisuutena, vaikka esimerkiksi kunta-alan toimialoilla on omia erityispiirteit\u00e4, joiden johtaminen lienee erilaista. Kuntaorganisaation moninaisuus on juuri yksi sen johtamisen haasteista.<\/p>\n<p>Jotkut pamfletit ja kevyet selvitykset saavat kirjassa melko paljon painoarvoa. Kirjan sivuaskelet politologian puolelle j\u00e4\u00e4v\u00e4t onneksi lyhyiksi.<\/p>\n<p>Julkisen sektorin rooli ja teht\u00e4v\u00e4t yhteiskunnassa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n poliittisessa prosessissa. Julkisen sektorin roolista, teht\u00e4vist\u00e4 ja n\u00e4in koosta on yhteiskunnassa erilaisia n\u00e4kemyksi\u00e4. Kenties juuri yhteisen vision puute tekee julkisen sektorin strategisesta johtamisesta niin haasteellista. T\u00e4t\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmaa kirjassa ei esitet\u00e4.<\/p>\n<p>Julkisen sektorin johtamisen parissa ty\u00f6skentelev\u00e4n kannattaa kyll\u00e4 tarttua Syd\u00e4nmaanlakan kirjaan, varsinkin jos h\u00e4nen tuotantonsa ei ole aiemmin tuttua. Etenkin johtajanuran alkuvaiheessa oleville kirja antaa rautaisannoksen asiantuntevaa nykyaikaista johtamisoppia.\u00a0Suosittelen kirjaa joistakin kriittisist\u00e4 huomautuksistani huolimatta.<\/p>\n<p><em>Pentti Syd\u00e4nmaanlakka: \u00c4lyk\u00e4s julkinen johtaminen. Talentum Pro 2015.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Pentti Syd\u00e4nmaanlakka on kokenut johtamisen asiantuntija. H\u00e4n on ty\u00f6skennellyt yksityisen sektorin organisaatioissa ja konsultoinut johtamisen kehitt\u00e4miseen liittyen lukuisissa yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioissa. Syd\u00e4nmaanlakka on kirjoittanut sarjan kirjoja, joiden yhteinen nimitt\u00e4j\u00e4 on \u00e4lyk\u00e4s johtaminen. Viimeisimm\u00e4n kirjan teemana on \u00e4lyk\u00e4s julkinen johtaminen. Tarkastelu keskittyy p\u00e4\u00e4osin valtionhallintoon sek\u00e4 kuntasektoriin. Kirjaa varten on haastateltu pariakymment\u00e4 julkisen sektorin keskeist\u00e4 &hellip; <\/p>\n<p class=\"link-more\"><a href=\"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/sydanmaanlakka\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista<span class=\"screen-reader-text\"> &#8221;Pentti Syd\u00e4nmaanlakka &#8211; \u00c4lyk\u00e4s julkinen johtaminen&#8221;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[7,21,4,17],"class_list":["post-750","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjat","tag-johtaminen","tag-julkinen-sektori","tag-kirjat","tag-tyoelama"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/750","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=750"}],"version-history":[{"count":20,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/750\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":771,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/750\/revisions\/771"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=750"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=750"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=750"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}