{"id":823,"date":"2016-02-06T11:12:44","date_gmt":"2016-02-06T09:12:44","guid":{"rendered":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/?p=823"},"modified":"2016-06-14T13:26:30","modified_gmt":"2016-06-14T10:26:30","slug":"strateginenhyvinvointi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/strateginenhyvinvointi\/","title":{"rendered":"Ossi Aura ja Guy Ahonen &#8211; Strategisen hyvinvoinnin johtaminen"},"content":{"rendered":"<p><a title=\"aurajaahonen\" href=\"https:\/\/www.flickr.com\/photos\/pforma\/24821104196\/in\/dateposted-family\/\" data-flickr-embed=\"true\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignright\" src=\"https:\/\/farm2.staticflickr.com\/1545\/24821104196_1414612dda_m.jpg\" alt=\"aurajaahonen\" width=\"169\" height=\"240\" \/><\/a><script src=\"\/\/embedr.flickr.com\/assets\/client-code.js\" async=\"\" charset=\"utf-8\"><\/script><\/p>\n<p>Kokeneet ty\u00f6hyvinvoinnin asiantuntijat <strong>Ossi Aura<\/strong> ja <strong>Guy Ahonen<\/strong> ovat julkaisseet ajankohtaisen kirjan. Haemmehan tuottavuutta ja kilpailukyky\u00e4 l\u00e4hes kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Toisaalta ty\u00f6hyvinvoinnin merkitys korostuu paitsi tuottavuuden, my\u00f6s vaikkapa ty\u00f6urien pident\u00e4misen n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n<p>Sain kunnian toimia uuden kirjan yhten\u00e4 esilukijana. Lis\u00e4ksi olen tutustunut teemaan <strong>Ossi Auran<\/strong> lukuisissa blogikirjoituksissa <a href=\"http:\/\/ossiaura.blogspot.fi\/\">t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a> ja <a href=\"http:\/\/www.ossiaura.com\/auran-faktat-blogi\">t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a>. Uusi kirja kokoaa Auran, Ahosen ja heid\u00e4n kollegojensa pitk\u00e4j\u00e4nteisen ty\u00f6n ja sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 tietenkin my\u00f6s uutta materiaalia.<\/p>\n<p>Kirja jakautuu kolmeen p\u00e4\u00e4kappaleeseen.<\/p>\n<p><strong>I Strateginen hyvinvointi<\/strong><\/p>\n<p>Kirja alkaa siit\u00e4, mihin monet viime aikoina lukemani kirjat p\u00e4\u00e4ttyv\u00e4t. Eli fokuksessa on Suomen heikko kilpailukyky ja t\u00e4m\u00e4n tilanteen parantaminen. Auran ja Ahosen vastaus tilanteeseen on panostaminen hyvinvointiin. Hyvinvoinnin kohentaminen vaikuttaa kahdella tavalla: ensinn\u00e4kin kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ty\u00f6n tuottavuutta ja toisaalta v\u00e4hent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kustannuksia. Toki hyvinvoinnilla on my\u00f6s yleisempi merkitys ihmisten el\u00e4m\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n<p>Kirjan alussa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n ty\u00f6hyvinvoinnin ja ty\u00f6kyvyn k\u00e4sitteit\u00e4. Keski\u00f6\u00f6n nousee strategisen hyvinvoinnin indeksiin aikaisemmin tekij\u00f6iden tutkimuksissa liitetty malli. Kirjassa sovellettava strategisen hyvinvoinnin johtamisen malli (SHJ-malli) on kokonaisvaltainen, sill\u00e4 se huomioi kaikki terveen johtamisen ulottuvuudet, kuten ty\u00f6paikan tuloksellisuuden, henkil\u00f6st\u00f6n ty\u00f6kyvyn, ty\u00f6n ja vapaa-ajan tasapainon sek\u00e4 henkil\u00f6st\u00f6n tulevaisuusn\u00e4kym\u00e4t.<\/p>\n<p>Teoreettinen tausta ankkuroidaan terveeseen johtamiseen, tuottavuus-keskusteluun sek\u00e4 aineetonta p\u00e4\u00e4omaa k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4n keskusteluun. Esitellyksi tulee sek\u00e4 kotimainen ett\u00e4 kansainv\u00e4linen aiheita k\u00e4sittelev\u00e4 keskustelu.\u00a0<\/p>\n<p>Hyvinvoinnin merkityst\u00e4 kansantaloudessa esitell\u00e4n eri hankkeissa tehtyjen laskelmien avulla. Tiedot on poimittu <a href=\"https:\/\/stm.fi\/documents\/1271139\/1332445\/Menetetyn+ty%C3%B6panoksen+kustannus+2+(2)+(2).pdf\/63af9909-0232-474d-bf2e-aa4c50936c33\">STM:n tekem\u00e4st\u00e4 laskelmasta<\/a>, sek\u00e4 ns. <a href=\"https:\/\/www.terveystalo.com\/Documents\/Yrityspalvelut\/Tekem%C3%A4tt%C3%B6m%C3%A4n%20ty%C3%B6n%20vuosikatsauksen%20tulosraportti%20%2017112015.pdf\">Benchmark-hankkeesta<\/a>. Esill\u00e4 on my\u00f6s tietoja ty\u00f6hyvinvointitoimintaan investoimisesta eri tutkimusten valossa sek\u00e4 <a href=\"http:\/\/www.etera.fi\/muutpalvelut\/uutishuone\/#\/pressreleases\/eteran-tutkimus-yhdisti-henkiloestoetuottavuuden-ja-eurot-1242971\">yhteisty\u00f6ss\u00e4 Eteran kanssa tuotettu tutkimusprojekti <\/a>henkil\u00f6st\u00f6tuottavuudesta sek\u00e4 Etel\u00e4-Savon Ty\u00f6hyvinvointiakatemiaan liittyv\u00e4 tuore hanke.<\/p>\n<p>T\u00e4ss\u00e4 esittelyyn ei ole p\u00e4\u00e4ssyt kunta-alan julkisen sektorin ty\u00f6kyvytt\u00f6myyskustannuksia erittelev\u00e4t laskelmat, joita on viime vuonna tehty <a href=\"http:\/\/finkeva.github.io\/Kaari-laskuri\/esitykset\/Tyokyvyttomyys_maksaa_kuntaorganisaatioille.html#1\">Kevassa<\/a>. My\u00f6s valtiosektorilla <a href=\"http:\/\/www.valtiokonttori.fi\/fi-FI\/Virastoille_ja_laitoksille\/Henkilostohallintoa_ja_johtamista_tukevat_palvelut\/Kaikutyoelamapalvelut\/Tyohyvinvointi\/Tyohyvinvointi_tuottavuustekijana\/Mita_sairaudet_tai_tyokyvyttomyys_maksav(43457)\">kustannuksia on analysoitu<\/a>.\u00a0<\/p>\n<p><strong>II Tutkimus strategisen hyvinvoinnin johtamisesta 2009-2014<\/strong><\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4 jakso pohjautuu <em>Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa<\/em> -tutkimussarjan aineistoihin. Sittemmin hanke kulki nimell\u00e4 <em>Strategisen hyvinvoinnin johtaminen (SHJ) Suomessa<\/em>. Hankkeen aineistot on ker\u00e4tty vuosi na 2009, 2010, 2011, 2012 sek\u00e4 2014. Aineisto on arvokas aikaperspektiivins\u00e4 vuoksi ja toisaalta siksi, ett\u00e4 tietoja on ker\u00e4tty sek\u00e4 yksityiselt\u00e4 sektorilta ett\u00e4 julkiselta sektorilta.<\/p>\n<p>Kun tarkastellaan muutosta strategisen hyvinvoinnin johtamisvastuissa, investoinneissa, mittaroinnin ja raportoinnin osalta, havaitaan, ett\u00e4 johtaminen on pysynyt ennallaan ja investoinnit ovat lis\u00e4\u00e4ntyneet hivenen. Mittaroinnissa ja raportoinnissa on tapahtunut pient\u00e4 my\u00f6nteist\u00e4 kehityst\u00e4. Muutokset ovat kuitenkin melko pieni\u00e4 ja hyvinvoinnin strategista johtamista olisi kokonaisuudessaan mahdollista parantaa rutkasti.<\/p>\n<p>Tuottavuuden johtamisessa k\u00e4rkeen nousee (tekij\u00f6idenkin yll\u00e4tykseksi) julkinen sektori. Olen kirjoittanut t\u00e4st\u00e4 teemasta laajemmin\u00a0<a href=\"http:\/\/www.taloustaito.fi\/Teemat\/TT-Blogi\/Blogit-2016\/Miten-veronmaksajien-rahoilla-johdetaan\/\">Taloustaidon blogissa<\/a>. Trendi strategisen hyvinvoinnin johtaisessa on huolestuttava, sill\u00e4 se on painottunut vuosi vuodelta enemm\u00e4n kustannuss\u00e4\u00e4st\u00f6jen etsimiseen.<\/p>\n<p>Strategisen hyvinvoinnin mittarit ovat niin monen tekij\u00e4n summa, ett\u00e4 kiintoisammat muutokset n\u00e4kyv\u00e4t kun tarkastellaan kehityst\u00e4 komponenteittain ja eri aloilla.<\/p>\n<p>Strategisen hyvinvoinnin investoinnit ovat suurimmat liike-el\u00e4m\u00e4n palvelussa ja valtiolla. Valtio on investoinut koko tutkimusajanjakson runsaasti. Kunta-alan investoinnit ovat koko ajan olleet vertailuryhm\u00e4n huonoimpien joukossa ja investointien taso on vuonna 2014 jopa alempi kuin 2009.<\/p>\n<p>Millaisen huomion henkil\u00f6st\u00f6n hyvinvointi saa johdon toiminnoissa? T\u00e4lt\u00e4 osin kehitys on vuosien 2009 ja 2014 v\u00e4lill\u00e4 ollut my\u00f6nteist\u00e4, joskin melko maltillista. Parannukset eri osa-alueilla ovat keskim\u00e4\u00e4rin korkeintaan noin 10 prosenttiyksik\u00f6n luokkaa. T\u00e4t\u00e4 suurempi parannus on tapahtunut toiminnan sis\u00e4ll\u00f6n m\u00e4\u00e4ritt\u00e4misen kohdalla (muutos 32 %:sta 59 %:iin). Eniten ty\u00f6hyvinvointia huomioidaan esimiesten koulutuksessa ja kehityskeskusteluissa, v\u00e4hiten se n\u00e4kyy jatko- ja t\u00e4ydennyskoulutuksessa ja ehk\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4en ik\u00e4johtamisessa. Intuitiviisesti luulisi, ett\u00e4 ik\u00e4johtaminen on ty\u00f6hyvinvointity\u00f6t\u00e4 tyypillisimmill\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Hyvinvointiin liittyv\u00e4 tavoitteenasetanta liittyy eniten sairauspoissaoloihin ja t\u00e4ss\u00e4 tavoitteistaminen on jopa lis\u00e4\u00e4ntynyt voimakkaasti. V\u00e4hiten tavoitteita asetetaan ty\u00f6n sis\u00e4ll\u00f6n kehitt\u00e4misess\u00e4 ja toisaalta osaamisen kehitt\u00e4misess\u00e4. Tulos on mielenkiintoinen, viittaahan se siihen, ett\u00e4 vaikka k\u00e4sitteellisell\u00e4 tasolla olemme alkaneet puhua laajemmasta ilmi\u00f6st\u00e4 (ty\u00f6hyvinvointi), n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 toiminta ainakin tavoitteiden osalta kohdistuu varsin perinteiseen ty\u00f6kykymittariin. Joskaan sairauspoissaolot eiv\u00e4t tietenk\u00e4\u00e4n ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ty\u00f6ntekij\u00f6iden terveydentilaan liittyv\u00e4 mittari.<\/p>\n<p>Organisaation johdon rooli on tunnetusti merkityksellinen ty\u00f6hyvinvointitoiminnan kannalta. Kirjoittajien kontribuutio t\u00e4ll\u00e4 alueella tiivistyy <strong>johdon superprosessien<\/strong> tarkastelemiseen. Superprosessit sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t seuraavat n\u00e4k\u00f6kulmat: ty\u00f6hyvinvoinnin huomioiminen johdon strategiaty\u00f6ss\u00e4, esimiesten koulutuksessa ja kehityskeskusteluissa. Kirjassa osoitetaan, ett\u00e4 johdon superprosessien taso on positiivisesti yhteydess\u00e4 tuloksellisuuteen. My\u00f6s jokin aika sitten vilkkaasti keskustelussa olleiden kehityskeskystelujen havaitaan olevan yhteydess\u00e4 tuloksellisuuteen.<\/p>\n<p><strong>III Strategisen hyvinvoinnin johtaminen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4<\/strong><\/p>\n<p>T\u00e4ss\u00e4 jaksossa n\u00e4k\u00f6kulma vaihtuu ja muuttuu k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heisemm\u00e4ksi. Tavoitteena on antaa ev\u00e4it\u00e4 strategisen hyvinvoinoinnin johtamiseen.<\/p>\n<p>Kappaleen aluksi k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi aikaisempien tutkimusten tuloksia ty\u00f6hyvinvoinnin tilasta. P\u00e4\u00e4asiallinen l\u00e4hde on vuoden 2012 tietoja hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4 Ty\u00f6terveyslaitoksen <strong>Ty\u00f6 ja Terveys 2012<\/strong>-tutkimus. Lis\u00e4ksi tarkastellaan tilastotietoja sairauspoissaoloista.<\/p>\n<p>Strategisen hyvinvoinnin johtamisen tilan kannalta m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n keskeisiksi osa-alueiksi seuraavat:<\/p>\n<ul>\n<li>ty\u00f6n ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n perustilanne organisaatiossa<\/li>\n<li>eri toimijoiden kompetenssi ja valmius hyvinvoinnin edist\u00e4miseen<\/li>\n<li>henkil\u00f6st\u00f6n hyvinvoinnin tila<\/li>\n<li>ty\u00f6hyvinvointia kehitt\u00e4vien ja tukevien toimintojen tila<\/li>\n<\/ul>\n<p>T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen esitell\u00e4\u00e4n laajasti erilaisia matriiseja, joiden avulla organisaatio voi tarkastella omaa tilannettaan ja kehitt\u00e4\u00e4 hyvinvoinnin johtamisen tilaansa. T\u00e4m\u00e4 kirjan osuus on arvokas niille, jotka haluavat konkreettisesti pohtia ja parantaa ty\u00f6hyvinvoinnin johtamista organisaatiossa. Toki esitettyjen &#8221;ty\u00f6kalujen&#8221; sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 voi keskustella, mutta useinhan t\u00e4m\u00e4ntyyppisist\u00e4 ty\u00f6kaluista saa maksaa (enemm\u00e4n kuin mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4n kirjan hinta on).<\/p>\n<p>Jakso sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 my\u00f6s osuudet ty\u00f6terveyshuollon ja ty\u00f6suojelun johtamisen sek\u00e4 erilaisten erityistilanteiden (esimerkiksi rekrytointi, perehdytys ja tasa-arvoty\u00f6).<\/p>\n<p>Kappaleessa &#8221;Resursointi ja vaikuttavuus&#8221; tehd\u00e4\u00e4n laskelmia strategisen hyvinvoinnin tuloksellisuudesta ja tuottavuuden kehityksest\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 &#8221;skenaroidaan&#8221;, mit\u00e4 sairauspoissaoloprosentin tai ty\u00f6kyvytt\u00f6myysmaksuluokan muutos merkitsee taloudellisesti esimerkkiyrityksiss\u00e4.\u00a0<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4kin kappale on arvokas, sill\u00e4 vastaavantyyppisi\u00e4 laskelmia ei ole paljoakaan olemassa. Laskelmat osoittavat muun muassa, ett\u00e4 organisaation l\u00e4ht\u00f6tilanne on merkityksellinen: Jos l\u00e4ht\u00f6tilanne on huono, tuloksia on &#8221;helppo&#8221; saada aikaan, mutta tietyn kehitystason j\u00e4lkeen parantaminen on vaikeampaa.<\/p>\n<p>Kun tarkastellaan organisaation koon ja toimialan merkityst\u00e4, havaitaan tuttu tosiasia, ett\u00e4 suuret organisaatiot ovat hyvinvointity\u00f6ss\u00e4 pienempi\u00e4 edell\u00e4. Toisaalta havaitaan jo edell\u00e4 esill\u00e4 ollut seikka, eli se, ett\u00e4 julkinen sektori on hyvinvointity\u00f6ss\u00e4\u00e4n selv\u00e4sti &#8221;mainettaan parempi&#8221;.<\/p>\n<p>Kirjassa esitet\u00e4\u00e4n my\u00f6s &#8221;hyv\u00e4n johtamisen esimerkkej\u00e4&#8221;. Caset ovat <strong>Atria<\/strong>, <strong>Evira<\/strong>, <strong>Herman Andersson Oy<\/strong>, <strong>Lemonsoft<\/strong> ja <strong>Tampereen kaupunki<\/strong>. Esimerkit ovat kesken\u00e4\u00e4n erilaisia ja muodostavat arvokkaan osuuden kirjassa. Useiden esimerkkiorganisaatioiden kohdalla esitet\u00e4\u00e4n my\u00f6s niiden SHJ-tulokset.<\/p>\n<p><strong>Arviota<\/strong><\/p>\n<p>Kirjan arvo liittyy sen kokonaisvaltaiseen otteeseen, usean vuoden aikaperspektiiviin tutkimusaineistoissa sek\u00e4 kattavutteen, sis\u00e4lt\u00e4\u00e4h\u00e4n kirja tietoa sek\u00e4 yksityiselt\u00e4 ett\u00e4 julkiselta sektorilta. Aikaisempi ja muut tutkimus aihepiirin tiimoilla on tyypillisesti keskittynyt kapeampaan osa-alueeseen joko kohdentumisen tai sis\u00e4ll\u00f6n puolesta.<\/p>\n<p>Kirja on &#8221;semitieteellinen&#8221; ts. taustoittaa analyysej\u00e4\u00e4n ja keskustelujaan tieteellisell\u00e4 tutkimuksella. Luonnollisesti kirjasta puuttuu perusteellinen akateemiseen julkisemiseen liittyv\u00e4 aineistojen ja menetelmien luotettavuuden nyansoitu pohdinta. Kirja on my\u00f6s kirjoitusotteeltaan ei-tieteellinen pyrkien innostamiseen ja kiinnostuksen her\u00e4tt\u00e4miseen ty\u00f6hyvinvointity\u00f6h\u00f6n.<\/p>\n<p>Kirjaa on helppo suositella ty\u00f6hyvinvointitoiminnan peruskirjana ja toisaalta kirjana, joka piirt\u00e4\u00e4 kuvaa ty\u00f6hyvinvoinnin kehitt\u00e4misen tilanteesta Suomessa. Kirjalla on annettavaa ty\u00f6hyvinvointitoiminnan &#8221;aloittelijoille&#8221; ja toisaalta vaikkapa kirjassa esitetyt laskelmat saattavat hyvinkin her\u00e4tt\u00e4\u00e4 innostuksen toteuttaa vastaavanlaisia laskelmia omassa organisaatiossa. Kirja on my\u00f6s kirjoitettu avoimuuden hengess\u00e4 niin, ett\u00e4 ty\u00f6kaluja esitell\u00e4\u00e4n avoimesti niit\u00e4 tarviteville.<\/p>\n<p>***<\/p>\n<p><a title=\"12674437_1844208025806170_363629376_n\" href=\"https:\/\/www.flickr.com\/photos\/pforma\/24219411654\/in\/dateposted-family\/\" data-flickr-embed=\"true\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/farm2.staticflickr.com\/1715\/24219411654_6d2f81cf47.jpg\" alt=\"12674437_1844208025806170_363629376_n\" width=\"500\" height=\"375\" \/><\/a><script src=\"\/\/embedr.flickr.com\/assets\/client-code.js\" async=\"\" charset=\"utf-8\"><\/script><\/p>\n<p><strong>Kuva:<\/strong> Pauli Forma.<\/p>\n<p>Kirjan julkistustilaisuus oli 28.1.2016 Helsingiss\u00e4 Ruoholahdessa. Tilaisuus oli rento, mutta asiapitoinen. Aihepiiri\u00e4 k\u00e4siteltiin leppoisassa ilmapiiriss\u00e4. Paikalla oli joukko kotimaisia ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ja ty\u00f6hyvinvoinnin asiantuntijoita. Julkistustilaisuus n\u00e4kyi my\u00f6s hyvin sosiaalisessa mediassa.<\/p>\n<p><em>Ossi Aura ja Guy Ahonen: Strategien hyvinvoinnin johtaminen. Talentum Pro. Liettua.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kokeneet ty\u00f6hyvinvoinnin asiantuntijat Ossi Aura ja Guy Ahonen ovat julkaisseet ajankohtaisen kirjan. Haemmehan tuottavuutta ja kilpailukyky\u00e4 l\u00e4hes kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Toisaalta ty\u00f6hyvinvoinnin merkitys korostuu paitsi tuottavuuden, my\u00f6s vaikkapa ty\u00f6urien pident\u00e4misen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Sain kunnian toimia uuden kirjan yhten\u00e4 esilukijana. Lis\u00e4ksi olen tutustunut teemaan Ossi Auran lukuisissa blogikirjoituksissa t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja t\u00e4\u00e4ll\u00e4. Uusi kirja kokoaa Auran, Ahosen ja &hellip; <\/p>\n<p class=\"link-more\"><a href=\"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/strateginenhyvinvointi\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista<span class=\"screen-reader-text\"> &#8221;Ossi Aura ja Guy Ahonen &#8211; Strategisen hyvinvoinnin johtaminen&#8221;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[23,7,17,25,28],"class_list":["post-823","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjat","tag-hyvinvointi","tag-johtaminen","tag-tyoelama","tag-tyohyvinvointi","tag-tyoterveys"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/823","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=823"}],"version-history":[{"count":12,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/823\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1004,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/823\/revisions\/1004"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=823"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=823"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=823"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}