{"id":898,"date":"2016-04-03T09:01:02","date_gmt":"2016-04-03T06:01:02","guid":{"rendered":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/?p=898"},"modified":"2016-04-03T09:51:40","modified_gmt":"2016-04-03T06:51:40","slug":"tyo","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/tyo\/","title":{"rendered":"Vaikea ty\u00f6el\u00e4m\u00e4keskustelu"},"content":{"rendered":"<p><em>Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 koskeva keskustelu jumittuu helposti v\u00e4ittelyksi siit\u00e4, onko ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 muuttunut huonommaksi vai paremmaksi. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n monimuotoisuuden vuoksi vastaus on ehk\u00e4 tyls\u00e4sti sek\u00e4 ett\u00e4.<\/em><em> Ajassa on muutostekij\u00f6it\u00e4, joiden vuoksi ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n asiantuntijoiden tulisi kiinnitt\u00e4\u00e4 katse eteenp\u00e4in eik\u00e4 kiistell\u00e4 menneest\u00e4. Tarvitaan rajat rikkovaa keskustelua ja tutkimusta.<\/em><\/p>\n<p><strong>Helsingin Sanomissa<\/strong> julkaistiin 25.3.2016 juttu <strong>Pasi Py\u00f6ri\u00e4n<\/strong> ja <strong>Satu Ojalan<\/strong>\u00a0 <em>Sosiologia<\/em>-lehdess\u00e4 julkaistusta artikkelista, jossa oli tarkasteltu ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n muutosta empiiristen aineisten avulla. Uutisoinnin otsikko oli &#8221;Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n suuri murros on myytti &#8211; k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 ett\u00e4 ei tunneta tilastoja&#8221;.<\/p>\n<p>Juttua seurannut keskustelu linkkautui osin suoraksi jatkeeksi <strong>Juha Siltalan<\/strong> vuonna 2004 julkaistun kirjan j\u00e4lkeen k\u00e4ytyyn keskusteluun. My\u00f6s Juha Siltala osallistui t\u00e4h\u00e4n uudempaan keskusteluun Helsingin Sanomien mielipidesivun kirjoituksessaan (29.3).<\/p>\n<p>Keskustelu oli osin h\u00e4mment\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja sen muutoksessa taitaa aina olla hyv\u00e4\u00e4 ja huonoa. Seuraavassa muutamia piirteit\u00e4 suomalaisen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n muutoksesta.<\/p>\n<ul>\n<li>sairauspoissaolot ovat v\u00e4hentyneet<\/li>\n<li>ty\u00f6kyvytt\u00f6myysel\u00e4kkeet ovat v\u00e4hentyneet<\/li>\n<li>ty\u00f6urat ovat pidentyneet<\/li>\n<li>ty\u00f6tyytyv\u00e4isyys on keskim\u00e4\u00e4rin eritt\u00e4in korkealla tasolla<\/li>\n<li>ty\u00f6nantajat kantavat vastuuta ty\u00f6turvallisuudesta ja ty\u00f6hyvinvoinnista keskim\u00e4\u00e4rin aikaisempaa paremmin<\/li>\n<\/ul>\n<p>Kansainv\u00e4lisiss\u00e4 ympyr\u00f6iss\u00e4 huomaa, ett\u00e4 Suomi on ty\u00f6terveyden ja -turvallisuuden suurvalta, koska toimintamallit ja tulokset ovat hyv\u00e4ll\u00e4 tolalla.<\/p>\n<p>Jos katsotaan taaksep\u00e4in, on perusteltua sanoa, ett\u00e4 suomalainen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 on kehittynyt ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n turvallisuuden ja ja ty\u00f6hyvinvoinnin n\u00e4k\u00f6kulmasta my\u00f6nteisesti.<\/p>\n<p>Samaan aikaan suomalaista ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 vaivaa ainakin seuraavat piirteet:<\/p>\n<ul>\n<li>ty\u00f6tt\u00f6myysaste on korkea ja\u00a0ty\u00f6llisyys matala<\/li>\n<li>suomalaisen ty\u00f6n kilpailukyky on heikko<\/li>\n<li>sosioekonomisten ryhmien v\u00e4liset erot ty\u00f6kyvyss\u00e4 ovat suuret<\/li>\n<li>yritysten\/organisaatioiden v\u00e4lill\u00e4 on merkitt\u00e4vi\u00e4 eroja ty\u00f6hyvinvoinnissa ja ty\u00f6kyvytt\u00f6myysprofiilissa<\/li>\n<li>yksitt\u00e4isill\u00e4 ty\u00f6paikoilla saattaa olla suuria ongelmia, kuten kiusaamista.<\/li>\n<li>on syntynyt uusia merkitt\u00e4vi\u00e4 ty\u00f6terveyden riskej\u00e4, kuten uniongelmia.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Listoja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n hyvist\u00e4 ja huonoista puolista voi tietenkin jatkaa vaikka kuinka pitkiksi perehtym\u00e4ll\u00e4 tehtyihin tutkimuksiin tai tutkimalla itse empiirisi\u00e4 aineistoja.<\/p>\n<p>Keskustelua vaikeuttaa monta asiaa:<\/p>\n<ul>\n<li>tutkijoiden erilainen tutkimusote (empiirinen tutkimus vs. teoreettinen tutkimus)<\/li>\n<li>erilaiset mittarit (eri mittarit kaappaavat erilaisen siivun &#8221;todellisuudesta&#8221;), esimerkiksi\u00a0mitataanko ihmisten kokemuksia vai tilastoja toteutuneesta kehityksest\u00e4.<\/li>\n<li>erilaiset aineistot (esimerkiksi toimialojen tilanne eroaa, mutta erot eiv\u00e4t n\u00e4y kokonaisaineistosta)<\/li>\n<li>aikaperspektiivi (puhutaanko menneisyydest\u00e4, nykyhetkest\u00e4 vai tulevaisuudesta)<\/li>\n<\/ul>\n<p>Mutta on jotain tapahtunutkin, oheisessa kuviossa on kuvattu esimerkiksi pankkien henkil\u00f6st\u00f6n ja konttorien lukum\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 vuosina 1985-2015 (l\u00e4hde: Tilastokeskus ja Finanssialan Keskusliitto).<\/p>\n<p><a title=\"pankit\" href=\"https:\/\/www.flickr.com\/photos\/pforma\/26136277631\/in\/dateposted-family\/\" data-flickr-embed=\"true\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/farm2.staticflickr.com\/1587\/26136277631_3175831901.jpg\" alt=\"pankit\" width=\"500\" height=\"455\" \/><\/a><script src=\"\/\/embedr.flickr.com\/assets\/client-code.js\" async=\"\" charset=\"utf-8\"><\/script><\/p>\n<p><em>Pankkien konttoreiden ja henkil\u00f6st\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4 Suomessa vuosina 1985-2014. (l\u00e4hde: Tilastokeskus ja FK).<\/em><\/p>\n<p>On mielenkiintoista pohtia, mit\u00e4 ty\u00f6hyvinvointiin ja laajemmin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n laatuun liittyvi\u00e4 kokemuksia pankkialan henkil\u00f6st\u00f6 on 1990-luvun alussa kokenut n\u00e4iden tilastojen &#8221;takana&#8221; (Matti Kortteinen: Kunnian kentt\u00e4). Pankkiala on hyv\u00e4 esimerkki siit\u00e4kin syyst\u00e4, ett\u00e4 sen toiminta on j\u00e4lleen uuden muutoksen edess\u00e4 digitalisaation my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n<p>Toinen esimerkki voisi olla media-ala viime vuosina. Laajojen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4tutkimusaineistojen tuloksissa t\u00e4llaiset toimialatrendit kuitenkaan harvoin n\u00e4kyv\u00e4t.<\/p>\n<p>Nyt on kuitenkin juuri oikea aika pohtia n\u00e4it\u00e4 kysymyksi\u00e4, koska yh\u00e4 uudempi toimiala kohtaa kuviossa kuvatun <strong>disruption<\/strong>. (jes, k\u00e4ytin muotitermi\u00e4!).<\/p>\n<p><strong>Suuri murros on vasta edess\u00e4<\/strong><\/p>\n<p>Menneisyydest\u00e4 voidaan puhua empiiristen aineistojen avulla.<\/p>\n<p>Tulevaisuutta ei voida tutkia empiirisesti. N\u00e4inp\u00e4 joudumme pohtimaan asiaa ja tekem\u00e4\u00e4n erilaisia skenaarioita. On monta syyt\u00e4, miksi t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 olisi t\u00e4rkemp\u00e4\u00e4 pohtia ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n tulevaisuutta, kuin kiistell\u00e4 menneist\u00e4.<\/p>\n<ul>\n<li>teknologian kehittyminen (digitalisaatio ja robotisaatio) <span style=\"text-decoration: underline;\">v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ty\u00f6paikkoja<\/span>, Suomessa ETLA on arvioinut, ett\u00e4 kolmannes ty\u00f6paikoista katoaa teknologian kehityksen vuoksi.<\/li>\n<li>teknologian my\u00f6t\u00e4 <span style=\"text-decoration: underline;\">syntyy uusia ty\u00f6teht\u00e4vi\u00e4<\/span>, joissa tarvitaan uudenlaista osaamista.<\/li>\n<li>teknologia <span style=\"text-decoration: underline;\">muuttaa nykyisi\u00e4 t\u00f6it\u00e4<\/span> niin, ett\u00e4 niiss\u00e4 tarvitaan uudenlaista osaamista<\/li>\n<li>teknologia <span style=\"text-decoration: underline;\">tuo mahdollisuuksia ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n laadulliseen parantamiseen<\/span><\/li>\n<li>teknologia aiheuttaa <span style=\"text-decoration: underline;\">uusia riskej\u00e4<\/span> ty\u00f6terveydelle ja turvallisuudelle.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Teknologian ohella ja siihen limittyen vireill\u00e4 on muutakin. Yksi keskeisimmist\u00e4 tekij\u00f6ist\u00e4 on se, ett\u00e4 ty\u00f6nantajuus perinteisess\u00e4 mieless\u00e4 on murenemassa ty\u00f6n uusien muotojen yleistyess\u00e4. Uudet muodot liittyv\u00e4t \u00a0verkostotalouteen (Uber, Airbnb) sek\u00e4 palkkaty\u00f6n muuttumiseen yritt\u00e4j\u00e4m\u00e4isemm\u00e4ksi. Yksitt\u00e4iset asiantuntijat myyv\u00e4t tulevaisuudessa yh\u00e4 enemm\u00e4n omaa ty\u00f6panostaan erilaisilla alustoilla (platforms).<\/p>\n<p>Kehityst\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tarkastella ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n laadun n\u00e4k\u00f6kulmasta, koska monet ty\u00f6terveyden, turvallisuuden ja my\u00f6s sosiaaliturvan muodot pohjautuvat merkitt\u00e4v\u00e4sti ty\u00f6nantajan rooliin ja vastuuseen.<\/p>\n<p>Olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n tutkimuksen ja kehitt\u00e4misen voimavaroja k\u00e4ytett\u00e4isiin edess\u00e4 olevan kehityksen ja skenaarioiden analysointiin ja pohtimiseen. Suomella on t\u00e4h\u00e4n hyv\u00e4 perinne, koska esimerkiksi <strong>Ty\u00f6terveyslaitoksella<\/strong> on kansainv\u00e4lisesti tunnustettu asema ja osaamista ty\u00f6terveyden ja -turvallisuuden tutkimisessa. Emmek\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole mik\u00e4\u00e4n digitaalisuuden takapajula.<\/p>\n<p>Pohdinnan tulisi kyet\u00e4 ylitt\u00e4m\u00e4\u00e4n nykyisi\u00e4 raja-aitoja ja bunkkereita. Ty\u00f6n ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n tulevaisuuden ja digitalisaation alueella on paljon asiantuntijoita ja verkostoja, jotka eiv\u00e4t suoraan kuulu ty\u00f6el\u00e4m\u00e4st\u00e4 kiinnostuneeseen akateemiseen yhteis\u00f6\u00f6n. Akateeminen yhteis\u00f6kin taitaa olla ainakin osin blokkiutunutta. Ty\u00f6n ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n tulevaisuutta koskevaan keskusteluun tarvittaisiin rajat rikkovaa keskustelua eik\u00e4 v\u00e4ittely\u00e4 siit\u00e4, kuka on oikeassa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 koskeva keskustelu jumittuu helposti v\u00e4ittelyksi siit\u00e4, onko ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 muuttunut huonommaksi vai paremmaksi. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n monimuotoisuuden vuoksi vastaus on ehk\u00e4 tyls\u00e4sti sek\u00e4 ett\u00e4. Ajassa on muutostekij\u00f6it\u00e4, joiden vuoksi ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n asiantuntijoiden tulisi kiinnitt\u00e4\u00e4 katse eteenp\u00e4in eik\u00e4 kiistell\u00e4 menneest\u00e4. Tarvitaan rajat rikkovaa keskustelua ja tutkimusta. Helsingin Sanomissa julkaistiin 25.3.2016 juttu Pasi Py\u00f6ri\u00e4n ja Satu Ojalan\u00a0 Sosiologia-lehdess\u00e4 julkaistusta artikkelista, &hellip; <\/p>\n<p class=\"link-more\"><a href=\"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/tyo\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista<span class=\"screen-reader-text\"> &#8221;Vaikea ty\u00f6el\u00e4m\u00e4keskustelu&#8221;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[22],"tags":[14,30,17,25,28],"class_list":["post-898","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-artikkelit","tag-digitaalisuus","tag-tyo","tag-tyoelama","tag-tyohyvinvointi","tag-tyoterveys"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/898","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=898"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/898\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":907,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/898\/revisions\/907"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=898"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=898"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.pauliforma.fi\/rantaradanvarrelta\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=898"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}