Jokin aika sitten minua pyydettiin puhumaan erääseen tilaisuuteen eri ikäisistä työelämässä. Kokosin esitelmän tarkastelemalla viimeaikaisia eri tutkimuksia, joissa aihetta oli käsitelty. Tässä kirjoituksessa vedän yhteen keskeisimmät havainnot. Lopuksi pohdin hieman asiaa työelämää koskevien aineistojen saatavuuden näkökulmasta.
Nuoret varauksellisia työelämää kohtaan
Työelämän eri vaiheita käsittelevä tarkastelu on luontevaa aloittaa nuorista. Nuorisobarometrin mukaan nuorten (15-29 vuotiaat) luottamus siihen, että koulutus parantaa olennaisesti työnsaantimahdollisuuksia, on vähentynyt trendinomaisesti. Trendi havaitaan myös siinä, että nuoret katsovat pysyvästi työelämän ulkopuolelle jäävien määrän lisääntyvän.
66 prosenttia nuorista on sitä mieltä, että työelämä on nykyään niin kuluttavaa, että siellä palaa helposti loppuun. 31 prosenttia nuorista on huolissaan omasta jaksamisestaan työelämässä tulevaisuudessa.
Yleisempänä kontekstina nuorten asenteille voi tarkastella työllisyysasteen kehitystä eri ikäryhmissä. Yli 55-vuotiaiden työllisyysaste on 2000-luvun alusta lähtien kehittynyt myönteisesti. 25-34-vuotiaiden työllisyysaste on sen sijaan vuodesta 2008 alentunut. Toki nuorten työllisyysaste on huomattavasti vanhempia ikäryhmiä korkeammalla tasolla.
TEM:n Työolobarometrin tulokset ovat linjassa työllisyysasteen kehityksen kanssa: vanhempien ikäryhmien usko siihen, että työpaikan menetyksen sattuessa löytää ammattia ja työkokemusta vastaavaa työtä, on parantunut. Nuorten näkemykset sahailevat epäsystemaattisemmin.
Eurofoundin raportin perusteella pohjoismaisessa kontekstissa (Ruotsi ja Tanska) suomalaiset nuorimmat ikäryhmät erottautuvat pohjoismaisia verrokkejaan hieman pessimistisemmillä työllistymisodotuksilla.
Näyttää siis siltä, että työuraansa aloittaviin nuoriin olisi tarpeen kiinnittää erityistä huomiota.
Perheen ja työn yhteensovittaminen Suomessa europpalaista keskitasoa
Perheen ja työn yhteensovittaminen on keskeinen työuraan liittyvä teema. Tilastokeskuksen Työolotutkimuksen mukaan näkemykset työn ja kotiasioiden yhteensovittamisesta ovat pysyneet melko vakaina vuosien 2003 ja 2013 välillä.
Palkansaajista noin puolet ajattelee työasioita kotona tai vapaa-aikana. Vajaa neljännes ajattelee lyövänsä laimin kotiasioita työasioiden vuoksi. Molempien kysymysten kohdalla naiset arvioivat haasteet hieman suuremmiksi, vaikkakin ero on hyvin pieni.
Edellä jo mainitun Eurofoundin raportin mukaan työn ja perheen yhteensovittamisen osalta kaikki eri ikäryhmät Suomessa arvioivat työn ja perheen yhteensovittamista eurooppalaista keskiarvoa myönteisemmin.
Syrjintäkokemukset liikkeessä
Ikään liittyvää syrjintää on mahdollista tarkastella Työolobarometrin aineistojen perusteella. Kiintoisasti vanhimman ikäryhmän (55-64 vuotiaat) arvion mukaan työpaikoilla vanhoihin ikäryhmiin kohdistuva syrjintä on lisääntynyt vuosien 2001-2016 välisenä aikana. Vastaavasti samana ajanjaksona nuorin ikäryhmä (15-24 vuotiaat) arvioivat nuoriin kohdistuneen syrjinnän vähentyneen.
Eurofoundin aineistojen mukaan suomalaiset yli 50-vuotiaat kokevat syrjintää hieman eurooppalaista keskiarvoa enemmän. Alle 35-vuotiaiden arviot ovat eurooppalaisten keskiarvojen tasolla.
Ikäjohtamisessa eroja eri toimialojen välillä
Ikäjohtamista on mahdollista tarkastella Strateginen hyvinvointi Suomessa tutkimusaineiston perusteella. Siinä havaintona on, että yleisin ikäjohtamiseen liittyvä toimenpide on ikäsyrjinnän ehkäisy työpaikalla. Parhaiten ikäjohtaminen toteutuu kaupan alalla, liike-elämän palveluissa sekä pienissä organisaatioissa.
Työolotutkimuksen mukaan yli 50-vuotiaiden arvio siitä, edistetäänkö työpaikoilla vanhempien työntekijöiden työssä pysymistä, on kehittynyt myönteisesti. Toisaalta vain 30 prosenttia yli 50-vuotiaista arvioi näin tapahtuvan vähintään jossain määrin.
Ikäjohtamisesta voidaan tehdä päätelmiä välillisesti tarkastelemalla eri ikäisten tyytyväisyyttä työpaikan asioihin, myös johtamiseen. Työolotutkimuksen mukaan yli 55-vuotiaat ovat nuorimpia ikäryhmiä tyytyväisempiä ammattitaidon arvostamiseen ja työtehtävien sisältöön.
On mielenkiintoista, että saman aineiston perusteella vanhimmat ikäryhmät ovat nuoria tyytymättömämpiä esimiestyöhön ja työpaikan sosiaalisiin suhteisin.
Arviot työkyvystä kehittyneet myönteisesti
Työolobarometrin aineiston perusteella on mahdollista tarkastella palkansaajien arviota työkyvystään. Sekä arviot henkisestä että fyysisestä työkyvystä ovat kehittyneet myönteisesti vuosien 1999 ja 2016 välillä.
Arviot ovat linjassa työkyvyttömyyseläkkeissä tapahtuneen kehityksen kanssa. Eurofoundin vertailussa suomalaiset työntekijät eri ikäryhmissä ovat eurooppalaisen keskiarvon yläpuolella 25-34 vuotiaiden ikäryhmää lukuunottamatta.
Tällä hetkellä ei ole käytössä tutkimusta, jonka perusteella voitaisiin tarkastella kokonaisvaltaisesti työkykyjohtamisen kehitystä Suomessa. Työkykyjohtamisella tarkoitetaan työpaikan toimia työkyvyttömyysriskin hallintaan. Kevan tutkimuksen mukaan kunta-alalla organisaatioiden työkykyjohtamiseen liittyvät toimintatavat ovat ajan myötä parantuneet.
Kaikista työmarkkinasektoreista kertovat strateginen hyvinvointi Suomessa-tutkimuksen aineistot, vaikkakin tutkimuksen taustalla oleva viitekehys eroaa työkykyjohtamisen viitekehyksestä. Tutkimus kuitenkin kertoo, että strategisen hyvinvoinnin indeksi on parantunut kaikenkokoisissa organisaatioissa, vaikkakaan eri kokoisten organisaatioiden erot eivät ole kuroutuneet umpeen.
Eläkkeelle joustavasti ja keskimäärin hyvässä vireessä
Monet suomalaiset palkansaajat haluavat valmistautua eläkkeelle siirtymiseen työskentelyä vähentämällä. Työolotutkimuksen perusteella hieman yli 40 prosenttia yli 50-vuotiaista haluaa vähentää työaikaansa ennen eläkettä ja noin 10 prosenttia vastaavasta ryhmästä ilmoittaa jo lyhentäneensä työaikaansa.
Myös eläkkeelle siirtymisen ajankohdan suunnittelussa nähdään joustavuutta. Sanna Tenhusen tutkimuksen mukaan suurin osa (noin puolet) arvioi siirtyvänsä eläkkeelle omassa eläkeiässään. Hieman alle 20 % arvioi siirtyvänsä eläkkeelle ennen eläkeikäänsä ja noin neljännes arvioi jatkavansa työssä oman eläkeikänsä jälkeen.
Summa summarum: eri ikäiset työelämässä
Tarkastelu osoitti, että eri suomalaisessa työelämässä tapahtuu muutoksia, jotka ovat eri tavalla relevantteja eri ikäisten näkökulmasta. Samaan aikaan kun eläkkeelle siirtyminen on myöhentynyt ja vanhempien ikäryhmien työllisyysaste parantunut, huolet tuntuvat kasautuvan työuran alkupäähän.
Suomalaiset ovat oman arvionsa mukaan työelämässä yhä työkykyisempiä ja tämä näkyy myös työkyvyttömyyseläkkeiden alkamisessa. Ilmarisen toteuttamassa tutkimuksessa havaittiin hiljattain, että vanhuuseläkkeelle siirtynyt (valikoitunut) joukko oli koki itsensä erittäin työkykyiseksi.
Tässä tarkasteltujen mittareiden valossa suomalainen työelämä näyttäytyy eurooppalaisessa vertailussa varsin myönteisessä valossa. Olemme useimmiten eurooppalaisessa keskiarvossa tai hieman sen yläpuolella. Vanhempien työntekijöiden keskiarvoa hieman yleisempi kokemus ikäsyrjinnästä on esimerkki siitä, että parantamisen varaakin vielä on.
Pohdintaa työelämää kuvaavista tuloksista ja aineistoista
Lyhyt ekskursio työelämän kaaren eri vaiheisiin osoitti, että suomalaisesta työelämästä on mahdollista muodostaa eri aineistolähteitä yhdistämällä kokonaiskuvaa. Ajallisen kehityksen tarkastelu on mahdollista, samoin Suomen tilanteen esittäminen vertailevassa perspektiivissä. Kokonaiskuvan muodostaminen vaatii aineistolähteiden tuntemista. Aineistot (raportit) ovat melko hyvin verkossa saatavissa.
Puutteitakin on. Eri aineistot kerätään eritahtisesti. Laajoja kokonaisvaltaisia hankkeita, joissa tarkastellaan monipuolisesti työelämän ilmiöitä on tätä nykyä lähinnä Tilastokeskuksen Työolotutkimus, jota kerätään melko harvoin, kerran viidessä vuodessa. Harvoin päivittymistahti on ymmärrettävä, mutta siitä seuraa erilaisia heikkouksia, joista olen kirjoittanut enemmän täällä.
Vuosittain kerättävänä aineistona meillä on käytettävissämme TEM:n Työolobarometri, joka kertoo työelämän trendeistä, mutta esimerkiksi eri toimialojen tilanteeseen sen perusteella ei ole mahdollista pureutua.
Paras ja helpoiten lähestyttävä taho kansainvälisiin vertailuihin on Eurofound, joka on luonut myös helposti käytettävän käyttöliittymän eurooppalaisten työolojen vertailuun.
Kun digitaalisuuden sekä datan avautumisen hyödyt tulevaisuudessa saadaan kunnolla käyttöön, on vaikkapa eri ikäisiin kohdistuvien selvitysten laatiminen aikaisempaa helpompaa. Näistä ajatuksista olen kirjoittanut enemmän täällä.
Kuva: Pexel.com