Arvio Firstbeat Life-palvelusta

Firstbeatin hyvinvointianalyysi on monille tuttu. Vuosien varrella moni on saanut sen avulla tietoa palautumisesta, stressistä unen ja aktiivisuuden riittävyydestä. Palvelu on sisältänyt myös hyvinvointivalmentajan palautteen. Hyvinvointianalyysin taustalla on pitkä historia ja kokemus ja Firstbeatia voidaan pitää mittaamisen edelläkävijänä.

Markkinoille on viime vuosina tullut uusia puettavia mittausvälineitä, kuten rannekkeita, kelloja ja sormuksia. Kilpailu siis kiristyy ja kuluttajille ja yrityksille on tarjolla erilaisia vaihtoehtoja.

Firstbeatin konseptiin on aikaisemmin kuulunut, että mittaus tapahtuu erillisellä mittavälineellä. Se ei siis ole kello, ranneke tai sormus joka hankitaan omaksi. Mittausjakso on ollut myös spesifi sovittu jakso, jolloin mittaus tehdään. Firstbeatin mittaustulokset ovat aikaisemmin tulleet jälkikäteen mittavälineen palautuksen jälkeen.

Nyt konsepti on muuttunut. Joitakin viikkoja sitten Firstbeat lanseerasi uuden palvelun, Firstbeat Lifen, joka muuttaa konseptia. Sain mahdollisuuden kokeilla uutta palvelua, seuraavassa muutama kokemus siitä.

Lähtökohdat

Perusasiat ovat ennallaan. Postissa tulee paketti, jossa on on ohjeita, mittausväline sekä elektrodeja mittausvälineen kiinnittämiseksi kehoon.

Uutta on se, että kännykkään ladataan sovelluskaupasta Firstbeat Life-sovellus, jossa täytetään päiväkirjaa, asetetaan tavoitteita, tehdään hyvinvointikysely ja saadaan tuloksia. Iso uudistus on myös se, että tulokset tulevat sovellukseen.

Firstbeat Lifen testaus

Sovelluksen lataaminen sovelluskaupasta sujui hyvin. Sovellukseen laitettiin asetuksia ja omia tietoja ja kaikki tämä kävi hyvin helposti. Näin oltiin valmiita mittaukseen.

Mittalaite kiinnitetään jo tutulla tavalla kehoon, toinen elektodi tulee rintaan ja toinen alemmas. Paidan alle jää lyhyt johto. Mittalaite ei arjen menoa haittaa. Se ei ole vesitiivis, joten suihkussa ja saunassa se on hyvä poistaa. Mittalaitteessa on kirkas ledi, joka osoittaa sen toimintavalmiutta. Ledi loistaa yön pimeydessä yöpaidan alta.

Sovellus on selkeä ja helppokäyttöinen. Päiväkirjassa on valmiina iso lista erilaisia aktiviteetteja, joita voi poimia omaan päiväkirjaan. Itse laitoin aktiviteetit melko karkealla tasolla (uni, autoilu, työskentely, liikunta jne.). Päiväkirjan täyttäminen oli saatu oikein hyvin toteutettua, eli täyttäminen oli helppoa.

Kun mittalaite on kiinni, sitten vain mittaillaan. Itse valitsin kolmen päivän mittauksen normaalina työviikkona (maanantai-keskiviikko). Mittausdata tulee näkyviin mittausjakson päättymisen jälkeen. Kun mittausjakso päättyy, sovelluksessa näkyy ”synkronointi” ja sitten ”analysointi” ja sen jälkeen tulokset ovat näkyvissä.

Analyysin tulokset

Mittauksen jälkeen sovelluksesta on nähtävissä monipuolisesti erilaista dataa. Näkökulmat ovat yhteenveto, stressi, uni ja liikunta. Näkymät ovat samantyyppisiä kuin aikaisemmin Firstbeat Hyvinvointianalyysissä.

Yhteenvedosta ilmenee kokonaispisteet sekä luokitus. Itse sain normityöviikolla pisteet 71/100 ja arvioksi hyvä. Oma tulokseni kuului 30 % parhaimmistoon ikäluokassani ja lisäksi kerrottiin, että tyypillinen pistemäärä ikä- ja sukupuoliryhmässäni 60 pistettä.

Yhteenvedossa on myös ”kehon voimavarat”-osio, jossa näkee käyrän voimavarojen kulumisesta ja palautumisesta mittausjaksolla. Käyrästä näkee hienosti, kuinka työpäivät (ja myös illat) kuluttavat voimavaroja ja kuinka uni yöllä palauttaa niitä.

Lisäksi koko mittausjakson osalta näkyy kuvaaja, jossa näkyy stressin, palautumisen, kevyen aktiiviisuuden ja liikunnan osuudet. Omien työpäivieni osalta näytti siltä, että mittaus osoitti stressipiikkejä oikeisiin kohtiin työpäivissä (erilaiset kokoukset).

Stressiosiossa on lisätietoa stressistä. Sain pisteet 67/100 ja tyypillinen tulos ikäryhmässä on 57 pistettä. Kuulun parhaimpaan 40 %:iin ikäryhmässä. Stressipisteet tulevat myös mittausjakson eri päiville ja lisäksi esitetään jakaumia stressin määrästä ja palautumisesta.

Unen osalta samalla logiikalla pisteet 92/100 ja tulos erinomainen. Tyypillinen tulos ikäryhmässä on 59 ja niinpä kuulun ikäryhmäni parhaimpaan 10 %:iin. Tämä tulos oli yläkanttiin odotuksista, sillä en ole mikään hyvä nukkuja noin yleisesti. Ehkä tähän osui tavallista parempi unijakso. Palautumisen määrä unen aikana oli hyvä ja laatu kohtalainen.

Liikunnan osalta pisteet 53/100 ja tällä saavutin vain ikäluokkani keskitason! Mittausjakson aikana tein maanantaina 5 kilometrin kävelyn, tiistaina 31 km pyöräilyn ja keskiviikkona 21 km pyöräilyn. Vain 31 kilometrin pyöräily nosti pisteet 84:ään ja palkin vihreälle. Esimerkiksi mainittu iltakävely oli ”next to nothing”! Liikunnan suhteen mittausjaksolle osui tavallista vähemmän aktiivinen aika.

Yhteenveto testistä

Testin perusteella hyvää:

helppo käyttäänotto
sovelluksen käytettävyys on erittäin hyvä
sovellus toimii ja on viimeistellyn näköinen
sovelluksen sisältö on laadukasta (hyvinvointikysely, tavoitteet)
mittauksen tulokset esitetään havainnollisesti
mittauksen tulokset suhteutetaan omaan verrokkiryhmään

Lisäkehitystä toivotaan:

tuloksista olisi kiva saada väliaikatietoja esimerkiksi aamuisin
elektrodien irrottaminen kehosta voimakkaan liiman vuoksi saattaa olla tuskallista
päiväkirjan, tavoitteiden ja hyvinvointikyselyn tiedot jäävät hieman irrallisiksi

Lopuksi

Testaus jätti oikein positiivisen mielikuvan Firstbeat Lifesta. Firstbeat on onnistunut hienosti uudistamaan palveluaan ja säilyttämään siellä aikaisemmin arvokkaiksi koettuja asioita. Kehitettävääkin vielä hieman on, uskon, että edellä mainituissa asioissa nähdään edistystä jatkossa.

Palveluun kuuluu myös hyvinvointivalmentajan palaute, mutta tätä en käyttänyt. Aikaisemmasta kokemuksesta tiedän sen hyvätasoiseksi.

Firstbeatin ideana on myös, että mittaaminen tulisi jatkuvammaksi. Laitetta voi pitää itsellä ja tehdä mittauksia omaan tahtiin.

Eikä tässä vielä kaikki. Tärkeä osa Firstbeat Lifea on sen yrityksille tarkoitettu palvelu, jossa yritys pystyy seuraamaan henkilöstöään kokonaisuutena anonyymiin ryhmätason dataan pohjautuen.

Yrityspuolta palvelusta en ole nähnyt, mutta käsittääkseni esimerkiksi yrityksen HR pystyy tarkastelemaan ryhmätasolla edellämainittuja näkökulmia omasta organisaatiosta ja saamaan vertailutietoa muista yrityksistä. Kuulostaa hyvältä.

Kaiken kaikkiaan siis hyvä kokemus testistä ja kiva nähdä, että Firstbeat on kyennyt tuomaan markkinoille uudistunutta ja täysin uuttakin palvelua.

Firstbeat Life:n verkkosivut.

29.9.201929.9.2019

Hyvinvoinnin mittaamisen trendejä

Hyvinvoinnin mittaaminen on keskeinen trendi. Osallistuin viime viikolla erään hyvinvointiteknologia-alan yrityksen tilaisuuteen Amsterdamissa. Tilaisuudessa sai hyvän läpileikkauksen siitä, missä alalla mennään. Seuraavassa muutama päällimmäinen mieleen jäänyt asia tilaisuudesta höystettynä eri lähteistä saadulla ajankohtaisella tiedolla.

Mittaaminen kohdistuu uusille alueille

Hyvinvointiteknologiaa voidaan alkeellisimmillaan hyödyntää askeleiden, sykkeen ja kalorinkulutuksen mittaamisessa.

Sykevälivaihtelun mittaamiseen pystyvillä laitteilla on mahdollista mitata stressiä ja palautumista.

Uudempana mahdollisuutena on mitata veren happisaturaatiota, jonka avulla voidaan tarkastella unen laatua ja havaita mm. uniapnea.

Mittausvälineet ovat tulleet kehityksen myötä tarkemmiksi ja käyttäjälle mukavammiksi.

Dataa tuottavat sensorit voivat olla kelloissa, rannekkeissa, sormuksissa tai vaatteissa.

Liikuntaa harrastavan iloksi mittaaminen ei enää katkea edes uidessa.

Mittaaminen integroituu osaksi ympäristöä

Kokouksessa eräs autovalmistaja kertoi visiosta, jonka mukaan kuljettajan vireystila olisi ajomatkan jälkeen korkeampi kuin matkan alkaessa. Tähän tähtäävät rentoutumista edesauttavat olosuhteet autossa.

Ajamisen turvallisuutta takaa auton järjestelmään integroituva tilannekuva, jossa hyvinvointilaite mittaa kuljettajan vireystilaa. Käytettävissä on lisäksi tietoa auton ulkopuolisista olosuhteista. Olosuhdetiedot voivat olla esimerkiksi säätilaan ja liikenteen sujumiseen liittyviä.

Informaation avulla auton järjestelmä voi suositella kuljettajalle esimerkiksi taukojen pitämistä aikaisempaa tarkempaan informaatioon pohjaten.

Nämä innovaatiot voivat lisätä ammattikuljettajien ja kaikkien autoilijoiden hyvinvointia ja turvallisuutta.

Yleisenä trendinä on siirtyminen sairaanhoidosta terveyden ylläpitämiseen

Hyvinvointilaitteet ovat osa trendiä, jossa siirrytään oireiden hoitamisesta ennaltaehkäisyyn.

Mielenkiintoisina esimerkkeinä vakuutusalalta tilaisuudessa olivat pari ”älyhenkivakuutusta”, joissa hyvinvointiteknologiaa hyödyntämällä mitattiin vakuutuksenottajien elintapoja tarkentaen näin vakuutuksenottajien riskiprofiilia.

Mittaamisen tulokset ja niistä saatava taloudellinen hyöty saattavat kannustaa liikkumaan ja tekemään muita elintapamuutoksia.

Riskiprofiilin tarkentumisesta saatu hyöty on mahdollista palauttaa asiakkaalle hyvityksenä, parempina etuuksina tai muina etuina.

Mittaaminen luo mahdollisuuksia uusille palvelukonsepteille

Mittaaminen mahdollistaa kokonaan uudenalaisia palvelukonsepteja ja liiketoimintamahdollisuuksia.

Datan kerääminen, visualisointi ja analysointi on aikaisempaa helpompaa. Mittauksen toistaminen tai jatkuva mittaaminen luo mahdollisuuden vaikuttavuuden tarkasteluun.

Palvelut voivat kohdistua esimerkiksi fyysisen kunnon, palautumisen, ravinnon tai mielen tasapainon kehittämiseen ja sitä kautta kokonaishyvinvoinnin parantamiseen ja sairastavuuden vähentämiseen.

Geeniteknologian hyödyntäminen on myös ajankohtainen puheenaihe. Geenitestein on mahdollisuus tunnistaa omat elintapariskit. Tällaisella tiedolla saattaa olla merkittävämpi vaikutus elintapojen muuttamiseen kuin mitä yleisemmän tason informaatiolla on.

Hyvinvointiteknologian levinneisyys

Omassa kuplassani lähes kaikilla ihmisillä joiden kanssa olen päivittäin tekemisissä on jonkinlainen hyvinvointilaite. Mutta miltä laitteiden levinneisyys näyttää saatavilla olevien lähteiden valossa?

Vuonna 2016 maailmassa oli 525 miljoonaa puettavaa laitetta, jotka pystyvät kytkeytymään internetiin. Laitteiden määrä maailmassa oli 722 miljoonaa vuonna 2919. Suurimmat markkinat ovat Pohjois-Amerikka ja Aasia (lähde).
Yhdysvalloissa joka neljännellä aikuisella on jonkinlainen puettava älylaite. Laitteet kiinnostavat enemmän nuorempia ikäryhmiä, mutta terveyteen liittyvien ominaisuuksien myötä myös vanhemmat ikäryhmät ovat kiinnostuneita niistä. Älykellojen markkinaosuus kasvaa ja yksinkertaisten laitteiden markkinaosuus laskee (lähde).
Uudempana trendinä ovat kuulemiseen liittyvät laitteet (hearables), jotka voivat suodattaa äänimaisemaa, välittää viestiä tai tehdä erilaisia mittauksia (lähde).
Älyominaisuudet tulevat myös perinteisiin kelloihin (lähde).

Hyvinvointiteknologiaan levinneisyydestä tai teknologiaan suhtautumisesta ei ole Suomessa kovin runsaasti tietoa. Viime kesänä julkaistiin kuitenkin Sitran ja eri järjestöjen yhteisen Kestävä terveydenhuolto-hankkeen toteuttama kyselytutkimus, jossa on paljon mielenkiintoisia perustietoja. Seuraavassa tiivistän raportin keskeistä antia.

Kyselytutkimuksen mukaan 38 % suomalaista on käyttänyt omatoimisesti hyvinvointiteknologiaa. 44 % niistä, jotka eivät olleet käyttäneet hyvinvointiteknologiaa, olisivat valmiita kokeilemaan sitä.

Suurinta kiinnostusta kohdistuu fyysisen aktiivisuuden mittaamiseen (68 % on mitannut tai olisi kiinnostunut). Toiseksi eniten kiinnostaa ruokavalion tarkastelu (39 %). Kolmanneksi eniten kiinnostaa sairauden tilaan liittyvä mittaaminen (32). Palautumisesta on kiinnostunut 24 % vastaajista ja geenitestien teettämisestä 20 %.

Erot taustamuuttujien suhteen ovat mielenkiintoisia.

Naiset ovat miehiä kiinnostuneempia mittaamisesta, ainoastaan palautumisen tarkastelussa miesten kiinnostus on korkeampaa kuin naisten keskuudessa.

Eri ikäryhmiä tarkasteltaessa havaitaan, että 25-44 vuotiaat ovat mittaamisesta kaikkein kiinnostunempia. Kuitenkin esimerkiksi fyysisen aktiivisuuden mittaaminen kiinnostaa myös vanhimpia ikäryhmiä.

Nuorimmat ikäluokat (25-34-vuotiaat) ovat kaikkein kiinnostunempia geenitestien tilaamisesta.

Suurimmat motivaatiotekijät mittaamisen suhteen liittyvät haluun parantaa omaa jaksamista, vointia ja terveyttä. Toinen keskeinen motivaattori on jonkin tavoitteen saavuttaminen.

On kiinnostavaa huomata, että mittaamisen motivaatiotekijät ovat pääsääntöisesti itsestä lähteviä: terveydenhuollon ammattilaisen tai muun tahon suositus ei ole kovin merkittävä motivaattori.

Yli puolet kokee hyötyneensä paljon tai melko paljon mittaamisen antamasta informaatiosta. Hyödyt liittyvät fyysisen aktiivisuuden lisääntymiseen ja liikuntasuoritusten parantamiseen.

Noin 70 % näkee positiivisena ”MyDatan” hyödyntämisen terveydenhuollon tilanteissa. Lähes 90 % näkee, että jokaisella tulisi olla mahdollisuus hallinnoida omaa dataansa. Lähes yhtä moni pitää tärkeänä, että yksilön kaikki terveystieto kertyy samaan paikkaan.

Lopuksi

Kehitys hyvinvointiteknologian alueella on nopeaa ja se saa muun muassa seuraavanlaisia muotoja:

laitteiden ominaisuudet lisääntyvät
laitteita on aikaisempaa enemmän käytössä
laitteet integroituvat ympäristöön (esimerkiksi autot, työympäristöt)
laitteet mahdollistavat uudenlaisia tuotteita ja palveluja

Hyvinvointiteknologian kehittyminen antaa monenlaisia mahdollisuuksia. On tärkeää, että aihepiiriä tutkitaan muun muassa vaikuttavuuden ja eriarvoisuuden näkökulmasta.

On myös tärkeää, että laitteiden käyttöön liittyvistä pelisäännöistä esimerkiksi työelämäkontekstissa käydään keskustelua. Tietosuoja ja -turva ovat ehdottoman tärkeitä. Samalla on kuitenkin syytä varmistaa, että saamme uudesta teknologiasta apua keskeisten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen.

Kuva: Unsplash.

31.7.201931.7.2019

Fibion-analyysi istumisen ja arkiaktiivisuuden mittaamiseen

Tutkimusten mukaan suomalaiset liikkuvat liian vähän. Fyysistä inaktiivisuutta lisää työn muutos, jossa fyysinen työ vähenee ja istumatyö lisääntyy. Hyödyllistä arkiliikuntaa saattaa olla vaikea yhdistää työhön tai vapaa-aikaan. Kehityssuunnilla on merkittäviä kansanterveydellisiä vaikutuksia. Ennen kesää sain mahdollisuuden kokeilla suomalaisen Fibionin tarjoamaa anturia ja palvelua, jolla omaa istumista ja arkiaktiivisuutta on mahdollista arvioida.

fibion

Fibion-mittalaite on kuvassa näkyvä valkoinen, noin peukalonkynnen kokoinen muovikotelossa oleva anturi. Mittausjaksolla laitetta pidetään housujen etutaskussa. Jos se ei ole mahdollista, laitetta pidetään reiteen kiinnitettävässä erityisessä hihnassa.

Erillinen mittalaite on juuri Fibionin juju, eli taskussa/reidessä oleva laite on mittauksessaan tarkempi kuin esimerkiksi ranteessa oleva anturi.

Itse palvelu toimii niin, että Fibionin verkkosivulta tilataan palvelu ja mittalaite tulee postissa kotiin tai työpaikalle. Mittauksen jälkeen mittalaite palautetaan palautuskuoressa ja yksilöllisen palautteen voi myöhemmin katsoa verkossa videona.

Raportti on innovatiivinen ja käyttäjäystävälinen. Tarkoitan tällä sitä, että dataa ei esitetä suoraan perinteisillä usein käytettävillä kuvaajilla. Raportti on myös hyvin visuaalinen, numerot ovat vain sivuosassa.

Ylemmässä kuvassa esitetään neljällä kehällä neljän mittauspäivän kulkua. Kuvan oikeassa reunassa on yhteenvetoa siitä, kuinka paljon mittausjaksoon on kuulunut pitkiä istumis- tai seisomisjaksoja ja missä määrin aktiivisuutta.

Alemmassa kuvassa on esitetty energiankulutusta mittausjaksolla jakautuen erilaisiin aktiivisuusluokkiin. Tässäkin oikealla näkyy yhteenvetotietoja.

Kuvaajia on muitakin liittyen esimerkiksi tavoitteiden saavuttamiseen.

Tästä linkistä voi tarkastella interaktiivista raporttia (Paulin kokeilujakson data). Interaktiivista raporttia tarkastelemalla huomaa, että mittausdata taipuu monenlaiseen näkökulmaan.

Käyttäjän mahdollisesti tarvitsemat ohjeet on integroitu hienosti raportin eri osien päälle. Raportin tiivistelmät, eli avainkohdat omalla kohdalla saa myös helposti esiin ja tarvittaessa printiksi.

Beta-versiona Fibionilla on jo olemassa uusi raportti, jossa on enemmän kieliversioita ja kattavampi yhteenveto.

Alla on esimerkki videopalautteesta (tämä esimerkkki ei ole minun datastani). Itse sain palautteen henkilökohtaisesti Skypellä.

Fibion-kokemukset

Laite tuli siis kotiin postissa. Mittauksen aloittaminen oli helppoa ja pidin laitetta mukanani neljä päivää, jotka sisälsivät itselleni tyypillistä pendelöintiä töihin ja työskentelyä toimistolla. Jälkiviisaasti voi sanoa, että olisi kannattanut ottaa mittausjaksoksi kokonainen viikko, jotta olisin saanut mukaan myös viikonlopun runsaine liikuntasessioineen.

Omaan mittausjaksooni osui tavallista vähemmän treeniä. Harvinaisten välipäivien lisäksi unohdin ottaa mittarin mukaan pyörälenkille, joka olisi antanut mielenkiintoista dataa.

Mittaus sujui kuitenkin hyvin ja laitteella oli kiva briljeerata työpaikalla aiheuttamalla hämmennystä tyyliin:

Mikä uusi laite Sulla nyt taas on?

Mitä tää mittaa?

Ikävä juttu mittajaksolla oli siis se, että unohdin ottaa mittarin mukaan yhden liikuntasuorituksen ajaksi.

Toinen ikävä juttu oli se, että kauppareissulla kauppakasseja raahatessani pudotin mittalaitteen verkkareiden taskusta kaupan parkkipaikalle. Pahaksi onneksi vielä astuin laitteen päälle. Ilmeisesti laite ei kuitenkaan tästä hajonnut, koska datan kertyminen jatkui.

Mittausjakson jälkeen palautin laitteen postissa. Parin päivän päästä sain ilmoituksen, että raporttini on valmis.

Omaa saamattomuuttani oli se, että palautetilaisuuden ajankohdan sopiminen venyi ja tilaisuus oli paljon myöhemmmin Skypellä. Palaute oli erittäin asiantunteva, perustui tutkimuksiin ja sain paljon vinkkejä.

Omat tulokseni näyttivät hyvin omat riskini, kuten pendelöinnin ja junassa istumisen ja toisaalta pitkäkestoiset kokoukset. Toisaalta minulla oli näiden riskien vastapainoksi myös arkiliikuntaa työmatkakävelyn ja muun liikkumisen muodossa.

Pohdintaa

Fibion-testi oli todella mielenkiintoinen ja silmiä avaava. Raportti paljastaa lahjomattomasti toimistotyöläisen jämähtämisen paikalleen kokousten ajaksi.

Analyysi saattaa myös paljastaa piirteitä yrityskulttuurista, eli onko työpaikalla tapana pitää pitkiä istumakokouksia.

Fibion sopii yksittäiselle työntekijälle, joka haluaa tarkastella omaa tilannettaan. Erityisesti riskiryhmiin kuuluville se saattaa tarjota valaisevan näkemyksen. Riskiryhmiä on helppo löytää nykyisessä työelämässä, jossa työskentely tapahtuu paljolti koneen ääressä.

Laite ja palvelu sopii myös hyvin apuvälineeksi, jos yritys haluaa pysähtyä tarkastelemaan omaa kulttuuriaan kokouskäytäntöjen suhteen. Näkökulmia voivat olla yksilöllisen työn tekemisen tapojen lisäksi esimerkiksi kokousten määrät ja istutaanko niissä pitkään ilman keskeytyksiä.

Palvelu saa minulta kiitosta konseptistaan, raportin monipuolisista ominaisuuksista, asiantuntijan palautteesta sekä verkkosivuilla olevasta runsaasta informaatiosta. Hyvää on myös tutkimuksellinen pohja.

Itse jään pohtimaan mittalaitteen ”irrallisuutta” verrattuna ranteeseen kiinnitettävään laitteeseen tai sormukseen. Muistetaan tässä kohden toki, että mittari reidessä/taskussa on juuri se juttu, jolla saadaan tarkkuutta mittaukseen. Mutta jos laite olisi arvokkaampi (en tiedä kuinka arvokas se on), se varmastikin kiinnitettäisiin jollakin klipsillä taskuun.

Laitteen irrallisuus saattaa johtaa siihen, että laitteen mukaanottaminen unohtuu, kun vaihtaa esimerkiksi vaatetusta.

Plussat:

toimiva palvelukonsepti
perustuu tutkimukseen
raportin visuaalisuus
raportin informatiivisuus
asiantuntijan palaute
verkkosivujen (erityisesti blogin) informatiivisuus

Miinukset

irrallinen mittalaite saattaa aktiivisessa menossa pudota tai se saattaa unohtua ja jopa hukkua

Sidonnaisuudet: Sain Fibionilta kokeilumahdollisuuden ja palautteen ilmaiseksi.

8.4.20198.4.2019

Hyvinvointiteknologiasta on hyötyä

Itsensä mittaaminen lisääntyy ja uusia mahdollisuuksia siihen tulee koko ajan lisää. Samanaikaisesti käydään keskustelua mittaamisen hyödyistä, mielekkyydestä ja haitoista. Osassa puheenvuoroista tyrmätään koko mittaamisen mielekkyys. Seuraavassa muutamia ajatuksia omista kokeiluistani.

Olen kokeillut ja käyttänyt Ouran ja Moodmetricin sormusta, tehnyt Firstbeatin Hyvinvointianalyysin sekä käyttänyt Garminin FR 935 kelloon liittyviä ominaisuuksia. Muut mittarit perustuvat sykevälivaihtelun mittaamiseen, mutta Moodmetricin mittaus EDA-signaaliin. Linkit erillisiin raportteihin eri laitteista ovat tämän kirjoituksen lopussa.

Kuva unen määrästä ja laadusta on tarkentunut

Erityisesti Ouran sormuksen avulla olen saanut selville yksilöllisen unentarpeeni määrän. Tällä tarkoitan sellaista unen määrää, joka on edellytyksenä sille, että työpäiväni aikana olen hyvässä työvireessä. Tätä tietoa vasten pystyn suunnittelemaan omaa aikatauluani ja rutiinejani niin, että saan riittävästi unta.

Samoin olen saanut tietoa siitä, minkälainen toiminta tukee hyvää yöunta ja varmistaa näin sitä, että käytettävissä oleva yöaika tule käytettyä tehokkaaseen ja laadukkaaseen nukkumiseen.

Mittausten perusteella havaittujen huonosti nukuttujen öiden syitä on helppo purkaa. Usein ne liittyvät pitkittyneisiin työpäiviin, illalla tehtyihin koviin treeneihin, matkustamiseen tai epäsäännölliseen elämään.

On vaikea keksiä syytä, miksi oman unen laadun parantaminen olisi kenellekään haitallista. Vaikka mittaaminen ei olisikaan yhtä tarkkaa kuin laboratorio-olosuhteissa, on pidemmällä ajanjaksolla tehty mittaus ja siitä paljastuva keskiarvo tarkempi kuin oma arvaus tai arvio.

Kuva päivän kuormituksista on täsmentynyt

Firstbeatin hyvinvointianalyysistä, Garminin (jonka sisällä on Firstbeatin algoritmi) datasta sekä Moodmetricin sormuksesta olen saanut kuvaa työpäivien kuormittavuudesta.

Erilaiset kokoukset ja vuorovaikutustilanteet näkyvät piikkeinä mittauksissa ja tätä vasten on mahdollista yrittää sisällyttää päiviin palauttavia rauhallisempia jaksoja. Alla oleva kuva on Garminin antamaa näkymää, johon on lisätty päivän kulkua.

Kokousten kuormittavuudesta muistan anekdootin lähes 20 vuoden takaa. Kun päivittelin kokousrumbaa, vanhempi kollegani sanoi, että ”Sinun pitää oppia nauttimaan kokouksista.” Uskon, että tässä on oma viisautensa.

Toisesta näkökulmasta voisi ajatella, että kokousten vetäjillä ja kaikilla osanottajilla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, minkälainen kuormitus kokouksesta osanottajille muodostuu.

Mitä hyötyä hyvinvointiteknologiasta siis on?

Hyvinvointiteknologia ei tässä ja nyt ratkaise kaikkein suurimpia työelämän tai kansanterveyden ongelmia. Tämä johtuu ainakin seuraavista tekijöistä:

laitteita ei ole käytössä niillä, jotka niitä eniten tarvitsisivat
kaikki eivät osaa tulkita dataa
ihmiset eivät muuta käyttäytymistään, vaikka saisivatkin tietoa
mittaukset eivät integroidu terveydenhuollon prosesseihin
mittausten validiteetista tarvitaan lisää tutkimusta

Lista ei kuitenkaan ole toivoton. On melko helppo pohtia, miten mainituissa asiakohdissa päästäisiin eteenpäin.

Tällä hetkellä hyvinvointiteknologiasta on hyötyä niille ihmisille, joilla on mahdollisuus hankkia laitteita ja jotka pystyvät hankkimaan tietoa ja analysoimaan ja muuttamaan omaa toimintaansa laitteiden antaman tiedon valossa.

Laitteet siis auttavat ihmisiä, joilla niitä on ja jotka ovat motivoituneita hyödyntämään niitä.

Jos hyvinvointilaitteiden hyötyjen halutaan leviävän laajemmalle, laitteita on saatava myös niille kansalaisryhmille, joilla ei ole mahdollisuutta tehdä useiden satojen eurojen investointeja sormuksiin, kelloihin tai muihin laitteisiin.

Tematiikka kaipaa myös monitieteistä tutkimusta validiteettimittausten lisäksi. Tutkimuskysymyksiä ovat esimerkiksi: miten eri väestöryhmät suhtautuvat mittaamiseen? Minkälaisia ennakkoluuloja on? Minkälainen tuki käyttäjillä lisää vaikuttavuutta ja johtaa esimerkiksi elämäntapamuutoksiin?

Tulevaisuudessa potilaan hyvinvointilaitteen data integroituu lääkärin vastaanotolla potilastietojärjestelmään tai tiedot ovat saatavilla Kanta-palvelusta. Lääkäri tulkitsee hyvinvointidataa samalla tavalla kuin hän tekee nyt magneetti- tai röntgenkuvien kanssa.

Kun luvittamisesta ja tietosuojasta huolehditaan, työpaikoilla on mahdollisuus tehdä dataan pohjautuvia kehittämistoimenpiteitä.

Teknologian kehittyessä mittaamisesta tulee tarkempaa ja mittauksen piiriin tulee uusia alueita. Erilaisia datoja voidaan yhdistää samaan kokonaisuuteen ja siirrytään enemmän ilmiöiden kuvaamisesta analyyseihin ja ennustamiseen yksilön ja yhteiskunnan tasolla.

Yhteiskunnallisella tasolla tarvitaan tätä kehitystä tukevia toimenpiteitä, asiaan liittyvää tutkimusta sekä keskustelua mittaamisen etiikasta ja pelisäännöistä. Näin hyvinvointiteknologia saadaan mukaan täysimääräisesti ratkaisemaan yhteiskuntamme suuria työkykyyn ja kansanterveyteen liittyviä kysymyksiä.

Kuva: Unsplash.

Linkit eri artikkeleihin:

Oura hyvinvointisormus.

Moodmetric-älysormus.

Firstbeat-mittaus.

24.3.201924.3.2019

Moodmetric älysormus

Kokeilut hyvinvointiteknologialla jatkuvat. Tällä viikolla testissäni oli suomalainen Moodmetricin älysormus. Testijakso oli tiistai-perjantai ja siihen mahtui normaalia työskentelyä toimistolla, vapaa-ajan aktiviteetteja, yksi kotimaan työmatka ja luentotilaisuus. Seuraavassa lyhyesti taustaa ja kokemuksia.

Sormus ladataan ja se laitetaan sormeen. Lataus kestää noin viikon. Sormus ei kestä veteen upottamista, mutta se kestää roiskevettä.

Puhelimeen ladataan applikaatio, jonka avulla lukemia voi seurata. Lisäksi voi täyttää päiväkirjaa, jolloin päivän kulun ja mittauksen saa samaan näkymään.

Lisäksi on mahdollista kirjautua Moodmetricin pilvipalveluun ja tarkastella dataa siellä.

Mittaus

Moodmetric-sormuksen mittaus perustuu ihon sähkönjohtavuuden muutokseen, jota mitataan EDA-signaalilla (electrodermal activity). Sormus mittaa sympaattisen hermoston (johtamiskirjallisuudesta tutun) pakene tai taistele-reaktiota.

Sormus antaa ”Moodmetric-tason” (MM-tason), joka päivittyy jatkuvasti ja saa arvon välillä 0-100. Mittauksen avulla voi tarkastella, miten henkilö reagoi erilaisiin ajatuksiin, tapahtumiin tai tilanteisiin. Lukema kertoo henkilön virittyneisyydestä (stressi, innostus, rauhallisuus).

Mittauksen perusteella ei voi päätellä, mikä käyttäjän kokema tunne on, tai onko se negatiivista vai positiivista. Korkea virittyneisyys voi olla myös merkki korkeasta työn imusta ja on muistettava, että myös innostuksesta täytyy palautua. Siksi mittaustuloksia tulee tarkastella kontekstiin liittyen.

Alla olevassa kuvassa näkyy MM-lukema, sekä alapuolella käyrä, josta näkyy tason kehityksen lähes reaaliaikaisena (viive on 1,5 sekuntia).

Kuvion alaosassa näkyy painike ”Practice”, jossa pääsee osioon, jossa voi mielen hallintaa ja näkemään miten harjoite (hengittäminen, keskittyminen) vaikuttavat MM-tasoon reaaliaikaisesti.

Käyttökokemukset

Alla olevassa kuvassa on mitattu työpäivää, jossa on erilaisia tapahtumia. Vuorovaikutus, on se sitten vilkasta sähköpostittelua, puhelimella soittamista tai keskustelua lounaalla nostaa MM-tasoa. Päivän ”huippuhetki” näyttää olevan lounas, jossa käytiin vilkasta keskustelua työkavereiden kesken. Myös kokoukset nostavat MM-tasoa. Loppuiltapäivästä ja illansuussa MM-tason on alempi.

Kuvion alareunassa näkyy MM-tason keskiarvo ja aika kuinka monta tuntia sormusta on pidetty sormessa. Lisäksi näkyy päivän aikana otettujen askelten määrä.

Alla olevassa toisessa esimerkkikuvassa on hieman erilaisia tapahtumia. MM-tason on korkealla heti heräämisen jälkeen, mutta alenee sitten aamutoimissa ja työmatkalla junassa. Vuorovaikutuksen lisääntyessä MM-taso jälleen nousee. Ennen puoltapäivää puhelimessa hoidettu akuutti asia nostaa MM-tason punaiselle.

Mielenkiintoisesti iltapäivällä pidetty luento ei nostanut stressitasoa merkittävästi, päinvastoin. Luennon aihepiiri oli tuttu ja tilanne ei tuntunutkaan stressaavalta. Iltapäivällä jälleen stressitila nousi akuuttien asioiden hoitamisessa.

Pidin sormusta myös yöllä. Hyvin nukuttu yö näytti mittarin lukemissa ”rauhallisemmalta” kuin huonosti nukuttu, jolloin MM-taso kulki yön aikana korkeammissa lukemissa.

Fyysisesti raskas ja henkisesti hieman tuskainen juoksulenkki näkyi mittauksessa punaisena. Toisaalta hyvin rutiininomainen fyysisesti raskas pyörälenkki ei nostanut MM-tasoa merkittävästi.

Alla olevassa kuvassa näkyy näkymä, josta voi seurata MM-tason jakauman kehitystä päivittäin. Analytiikassa on myös mahdollista analysoida päiväkirjamerkintöjä, mutta niitä en käyttänyt testin aikana.

Pohdintaa

Moodmetric-sormus on mielenkiintoinen laite. Sen avulla voi tutkiskella oman vireystilan ja päivän tapahtumien yhteyttä ja seurata kehitystä yli ajan. Kiehtovuutta lisää mittauksen reaaliaikaisuus. Esimerkiksi vuorovaikutustilanteessa voi seurata oman MM-tasoa kuvaavan käyrän reagointia tilanteen edetessä.

Sormus voisi olla hyödyllinen ammateissa, joissa on erilaisia vuorovaikutustilanteita joiden kuormittavuutta halutaan tarkastella. Voitaisiin mitata esimerkiksi haastavia asiakaspalvelutilanteita ja sitä, pystytäänkö valmennuksella vaikuttamaan tilanteiden kuormittavuuteen. Tai esimerkiksi palvelumuotoiluprosessissa voitaisiin tarkastella minkälaisia reaktioita erilaiset palvelun prototyypin ominaisuudet tai palvelun kokeileminen saa aikaan.

Sormuksen kokeileminen voi olla mielenkiintoinen kokemus, jos haluaa kurkistaa, miten oma normipäivä ja sen eri vaiheet tai erilaiset tilanteet näkyvät virittyneisyydessä.

Moodmetricin sivuilla on runsaasti mielenkiintoista materiaalia. Esimerkiksi tässä kuvataan mittaustulosten tulkintaa. Tässä artikkelissa kerrotaan koulussa toteutetusta hyvinvointiprojektista.

16.3.201916.3.2019

Firstbeat Hyvinvointianalyysi

Vaikka olen vuosien varrella kokeillut monenlaisia mittaamisen välineitä, kuten sykemittareita ja älysormuksia, Firstbeatin Hyvinvointianalyysi on jäänyt minulta toistaiseksi väliin. Nyt sekin puute on korjattu, sillä muutama viikko sitten sain mahdollisuuden kokeilla tätä mittausta ja siihen liittyvää palvelukonseptia.

Hyvinvointianalyysi tulee kotiin

Hyvinvoinnin mittaamiseen tarvitaan luonnollisesti välineet. Firstbeatin tapauksessa mittaaminen tapahtuu mittalaitteella ja kahdella kehoon kiinnitettävällä elektrodilla, jotka tulevat postissa kotiin kätevässä kirjekuoreen mahtuvassa pakkauksessa.

Pakkauksessa on myös ohje, jota seuraamalla elektrodit kiinnitetään kehoon. Elektrodit pysyvät menossa mukana, sen verran hyvin ne kiinnittyvät ”liimalla”. Samassa lähetyksessä tulee myös palautuskuori, jolla elektrodit palautetaan mittauksen jälkeen.

Esitiedot ja menoksi

Verkossa täytetään esitiedot, kuten ikä, sukupuoli, pituus, paino, aktiivisuustaso. Lisäksi vastataan muutamaan kysymykseen, jotka liittyvät omaan hyvinvointiin.

Mittauksen ajan pidetään päiväkirjaa siitä, mitä mittausjaksolla tapahtuu. Päiväkirjaan kirjataan nukkumisjaksot sekä päivän kulkua. Itse yritin kirjata päivän tapahtumat mahdollisimman tarkkaan, käsittäen esimerkiksi työmatkat, erilliset kokoukset, harrastukset, lounaan sekä ilta-askareet ennen nukkumaanmenoa.

Mittausjakso

Oma mittausjaksoni oli kolme päivää, maanantaista keskiviikkoon. Mittausjakson työpäivät olivat ”normipäiviä”, mittausjaksoon osui yksi treenipäivä (kovahko harjoitus pyörällä) ja poikkeuksellisesti kaksi lepopäivää (yleensä pidän yhden lepopäivän treenistä viikossa). Työpäivät olivat täynnä erilaisia kokouksia.

Elektrodien kanssa elämä sujui mukavasti, elektrodit, mittalaite ja niitä yhdistävä johto eivät vaivanneet edes nukkuessa.

Elektrodit eivät kestä vettä, joten ne piti ottaa pois suihkun ajaksi ja niitä mielellään myös vaihtaa mittausjakson aikana hygieniasyistä.

Mittausjakson aikana ei saa näkymää omaan hyvinvointiin, vaan tulokset ilmenevät myöhemmin saatavasta raportista.

Mittausjakson jälkeen verkosta varataan aika ”valmentajalle”, jonka kanssa raportti käydään puhelimessa läpi.

Valmentajat ovat eri puolilta Suomea olevia valmentajia, joiden taustasta ja erikoistumisesta on infoa verkossa.

Raportti

Tulokset mittausjaksolta koostuvat raporttiin, joka on muutaman sivun mittainen pdf. Linkki raporttiin tulee sähköpostiin noin vuorokautta ennen palautetta.

Alla olevassa kuvassa näkyy oman työpäivän kulkua. Punaisen, stressiä kuvaavan alueen väleissä=palaverien väleissä on pieniä taukoja ja siirtymisiä. Ne ovat tärkeitä palautumisen hetkiä työpäivän kuluessa. Tässä esimerkissä työpäivän aikana ei kuitenkaan tapahdu varsinaista palautumista.

Alla olevassa esimerkissä sinisellä värillä on kuvattu illalla tehty harjoitus (pyörällä). Mielenkiintoisena havaintona voi nostaa esiin, että vaikka nukkumaanmeno tapahtui kello 22.00, palautuminen alkoi treenin vuoksi vasta kahta tuntia myöhemmin. Jos mahdollista, treenit on siis järkevää ajoittaa johonkin muuhun ajankohtaan kuin lähelle nukkumaanmenoa.

Kuvaajat huipentuvat koko mittausjakson esittämiseen yhdessä kuvassa (ks. alla). Alaosassa näkyy työpäivien ja vapaa-ajan ”stressaavuus”, palautuminen ja liikkuminen. Voimavarojen kehitystä kuvaava viiva laskee päivän aikana ja myös trendinomaisesti viikon loppua kohden. Iltojen ja öiden palautuminen ei siis riitä nostamaan voimavaroja lähtötasolle.

Olisi ollut mielenkiintoista tehdä mittaus koko viikon ajalta, koska subjektiivisten kokemusteni mukaan ”torstai on toivoa täynnä” ja viikonloppu perjantaista lähtien sisältää runsaasti liikuntaa. Kenties otan joskus kokonaisen viikon mittauksen.

Raportissa on näiden kuvaajien lisäksi tunnuslukuja ja vertailuja samanikäiseen vertailuryhmään.

Analyysiin sisältyy myös maksimaaliseen hapenottokykyyn pohjaava kuntotesti, jos mittausjaksoon on sisältynyt riittävä määrä liikuntaa. Omalla kohdallani mittaus samantyyppisen lukeman kuin aikaisemmat mittaukset.

Palaute

Valmentaja soitti sovittuun aikaan. Kävimme läpi mittauksen perusteita, puhelu kesti hieman reilun puoli tuntia. Valmentaja selitti raportin ideaa ja kävimme aika huolella läpi mittauspäivieni kulkua.

Havainnot liittyivät esimerkiksi palautumisen mahdollisuuteen työpäivien aikana, kovan treenin ajoittamiseen sekä nukkumiseen valmistautumiseen (kävely, lukeminen).

Kävimme myös läpi harjoitteluun liittyviä asioita. Valmentaja oli asiantunteva ja yhteinen sävel löytyi hyvin. Rönsyilimme hieman treenijuttuihin ja puhelimme mm. siitä, miten treenille on joskus hankala löytää aikaa yleisesti ja miten kovat treenit joutuu joskus ajoittamaan iltaan vaikka sitten tulevan yön unen ja palautumisen kustannuksella.

Puhelun lopuksi asetimme tavoitteita, jotka sain vielä viestinä sähköpostiin. Sain myös palautelomakkeen täytettäväksi.

Lopuksi

Vaikka siis todellakin olen harrastanut erilaista mittaamista aikaisemminkin, oli Firstbeatin Hyvinvointianalyysi erittäin hyvä kokemus.

Pointseja pitää antaa ensinnäkin hienosti paketoidulle palvelulle, joka sisältää fyysisten laitteiden postitukset sekä verkossa tapahtuvat aktiviteetit.

Erityisen hienoa on minusta erilaisten, asiakkaiden valittavissa olevien, valmentajien sisällyttäminen palveluun. Asiakas saa valita itselleen ja omalle taustalleen tai harrastuksilleen sopivan valmentajan.

Asiakas ei jää myöskään yksin ihmettelemään tunnuslukujaan. Palvelu sisältää tukea asiakkaalle: yhtäältä raportissa on selitetty tunnuslukuja ja käyriä, toisaalta valmentaja kertoo ja häneltä voi kysyä. Myös tavoitteiden asettaminen on tärkeä osa palvelua.

Raportti oli mielestäni erittäin informatiivinen, oli vaikuttavaa nähdä esimerkiksi seuraavat asiat:

illalla ”suoritettu” lukeminen tai pieni kävelylenkki on heti hyödyllistä palautumisen kannalta,
kiireisen työpäivän kuormittavuus näkyy,
rankka harjoitus illalla viivästyttää palautumisen alkua yöllä.

Uskon, että tämäntyyppisestä mittaamisesta on hyötyä oman jaksamisen, palautumisen ja hyvinvoinnin kehittämisessä. Mittaaminen ja tulosten raportointi paljastaa työelämän ja oman elämäntyylin kuormittavuuden ja toisaalta palautumista edistävien toimien purevuuden.

Sidonnaisuudet: Sain mahdollisuuden kokeiluun ilmaiseksi osana yhteistyötä.