Olen ollut viime aikoina vähän saamaton kirjoittamaan kirjaesittelyjä. Johtuu ehkä oman kirjan kirjoittamiseen liittyvästä kirjoitusväsymyksestä. Seuraavassa kuitenkin pienet kommentit kirjoista, joita olen viime aikoina lukenut. Parikin ammatillista kirjaa on vielä odottamassa hieman laajempaa esittelyä, eli niihin vielä palataan.
Mauno Koivisto: Venäjän idea. Tammi 2022.
Venäjän hyökkäyssodan vuoksi uudelleen valitettavan ajankohtaiseksi noussut kirja, joka kertoo kattavasti Venäjän historiasta. Osoittaa, kuinka Venäjä on kautta historiansa pyrkinyt laajentumaan ja taustalla olevia syitä ovat olleet arvokkaan maan vapauttaminen, uskonnon levittäminen ja slaavien vallan lisääminen sekä keskittäminen. Kirja höystyy Koiviston henkilökohtaisilla kokemuksilla venäläisten kanssa. Kirjaa lukiessani jäin miettimään, kuinka lukenut Koivisto olikaan. Erittäin hyvä ja kompakti teos Venäjän historiasta. Muistuipa kirjaa lukiessa mieleen sekin, kun näin Mauno Koiviston 1990-luvulla Töölön Urheiluhallin kahvilassa. Hän oli matkalla pukukoppiin hikisenä lentopallovarusteet päällä.
Anna-Leena Lauren: Samettidiktatuuri. Teos 2021.
Hufvudstadsbladetin ja Dagens Nyheterin kirjeenvaihtajan kirja Venäjästä ei lähde liikkeelle satojen vuosien historiakatsauksella, kuten niin monet Venäjää käsittelevät teokset. Kirja käsittelee Venäjän yhteiskuntaa ja kansan arkea ja erottautuu tässäkin mielessä useista kirjoista, joissa käsitellään eliittejä ja Venäjän geopoliittisia intressejä. Kirjan otsikko viittaa siihen, että Putinin Venäjä on autoritaarinen yhteiskunta, ei niinkään totalitaarinen valtio, kuten Neuvostoliitto oli. Kirjassa esitetään hauskasti kirjan kirjoittajan arjen tilanteita ja sattumuksia venäläisten kanssa. Kaiken kaikkiaan hieno vähän erilainen kirja Venäjästä. Sain muuten vinkin tähän kirjaan Futucast-podcastista, jossa vieraana ollut René Nyberg mainitsi teoksen.
Keir Gilles: Venäjän sota kaikkia vastaan. Docendo 2023.
Olen aikaisemmin lukenut samalta kirjoittajalta kirjan Moskovan opit: Mikä saa Venäjän vastustamaan länttä? (ks. esittelyni). Tässä kirjassa on paljon samaa kuin tuossa edellisessä kirjassa, mutta painopiste on moninaisessa hybridivaikuttamisessa. Kirjan perusviesti on se, että Venäjä on vuosia käynyt salaista sotaa länttä vastaan ja se tulee jatkumaan Ukrainan sodan lopputuloksesta huolimatta. Kirja on ihan hyvä näkökulma teemaan, mutta tosiaan toistoa em. kirjaan ja muihinkin esityksiin on.
Vesa Vares: Kuolema kasarmilla. Crime Time 2022.
Niinisalon varuskuntaan sijoittuva rikosmysteeri. Koska olen ollut Niinisalossa varusmiespalveluksessa suurin piirtein samaan aikaan kuin mihin kirjan tarina ajoittuu, pitihän kirja lukea. Lukeminen olikin mielenkiintoista kun tapahtumapaikat Pohjankangas, varuskunta-alue ja Kankaanpään kaupunki olivat hyvin tuttuja ja tapahtumat oli helppo sijoittaa näihin muistikuviin. Valitettavasti kirja itsessään oli pettymys. Kaiken maailman armeijakliseet tuntuivat väsyneiltä ja lisäksi juoni eteni puuroisesti tarpeettomia detaljeja viljellen. Mutta kyseessä siis murhamysteeri armeijakontekstissa.
Timo Harakka: Datakapitalismi kriisien maailmassa. Siltala 2023.
Timo Harakka toimi Marinin hallituksessa liikenne ja viestintäministerinä ja tämä kirja on syntynyt työn ohella, jota voi pitää jonkinlaisena saavutuksena sinällään. Kirja kertoo datan merkityksestä nykyaikaissa yhteiskunnissa ja liiketoiminnassa. Kirjassa käsittellään muun muassa tietosuojaa: esiin tulee Kiinan totalitaarinen valtiojohtoinen kansalaisten kontrolliin pohjaava malli, yhdysvaltalainen liberaali markkinataloutta tukeva malli ja Euroopan yksilön oikeuksia korostava malli (GDPR). Paljon tilaa kirjassa saa myös digijättien (Google, Apple, Facebook jne.) toiminta. Kirja on kattava ja yleistajuinen esitys aiheesta. Kirjoittajan tausta huomioiden teoksella on tavanomaista suurempi mahdollisuus päätyä päättäjien luettavaksi, joka on hyvä asia.
Atte ja Karoliina Mellanen: Hyvät, pahat ja milleniaalit. Atena Kustannus 2020.
Tämän kirjan luin kirjoittaessani omaa kirjaani. Keskustelu eri sukupolvista työelämässä on yksi keskeinen osa ajankohtaista työelämäkeskustelua. Tässä kirjassa syvennytään milleniaaleihin, joiksi katsotaan 1980-2000 syntyneet ikäluokat. Kirjassa käsitellään, minkälaisia työelämään liittyviä odotuksia milleniaaleilla on, mitä he odottavat johtamiselta ja mitkä ovat heille tärkeitä sukupolvikokemuksia. Lisäksi kirja käsittelee työkykyä ja työssä jaksamista. Tämä viimeksi mainittu teema onkin yksi kirjan vahvuuksista. Ikäänkuin kirjan sivujuonteena kirjoittajilla on paljon sanottavaa työkyvystä ja sen johtamisesta. Kirja välttää kliseet ja monia tätä teemaa käsitteleviä kirjoituksia vaivaavan pinnallisuuden.