Miten kirjoitan kirjaesittelyn?

books-441866_1280

Vuosien varrella olen kirjoittanut jonkin verran kirjaesittelyjä tai -arvioita lehtiin tai omaan blogiin.  Aikaisemmin olen kirjoittanut tieteellisistä kirjoista, nyttemmin pääosin tietokirjoista tai johtamiseen liittyvistä kirjoista.

Olen aina kokenut tämän kirjoitustyypin olevan yksi vaikeimmista. Seuraavassa hivenen pohdintaa asiasta.

Onko kirjasta kertova kirjoitus esittely, arvio vai arvostelu?

Esittely viittaa siihen, että kirjasta ja sen sisällöstä julkaistaan kuvaus. Kirjoitetaan kirjan lähtökohdista, keskeisestä sisällöstä ja johtopäätöksistä. Mekaanisin esittely on referaatti,  mutta esittely voi olla kirjoitettu myös enemmän “omin sanoin.”

Arvio ja arvostelu viittaavat enemmän kirjan kriittiseen tarkasteluun. Kirjoituksessa on näin mukana arviota siitä, miten kirjoittaja on onnistunut. Kirjoituksessa otetaan suoraan kantaa siihen, onko kirja hyvä vai huono ja suositteleeko kirjoittaja sen lukemista.

Itse olen ajatellut kirjoittavani pääasiassa esittelyjä, mutta olen sisällyttänyt kirjoituksiin hieman oman arviointini kirjan “hyvyydestä.”

En anna juurikaan negatiivista palautetta. Tämä johtuu siitä, että en juurikaan lue sellaisia kirjoja, joista en pidä tai jotka ovat mielestäni “huonoja”. Kun lukee vain omasta mielestä hyviä kirjoja, ei tarvitse kirjoittaa kielteistä palautettakaan.

Toisinaan eteen tulee kuitenkin pettymyksiä tai huomioita ratkaisuista, joilla kirja olisi selvästi parantunut. Tällöin en malta olla kirjoittamatta parannusehdotuksia. Kritiikin kirjoittamisessa kannattaa kuitenkin olla varovainen ja panostaa siihen, että palaute annetaan fiksulla tavalla.

Toinen keskeinen kysymys kirjaesittelyssä on kirjoituksen tarkkuus. Kirjaesittelyjä lukiessa törmää erittäin tarkkoihin kuvauksiin kirjoista, toisaalta melko tarkkoihin kirjoituksiin ja myös kuvauksiin, jotka voisivat olla kirjan takakannen perusteella kirjoitettuja.

Itse “syyllistyn” usein liian tarkkaan kirjoittamiseen. Pyrin pääsemään tästä eroon määrittämällä jatkossa muutaman pointin, jonka varaan rakennan kirjoituksen.

Kolmas näkökulma kirjaesittelyssä on, kuinka paljon siinä kirjoitetaan muusta kuin itse käsiteltävästä kirjasta.

Vaihtoehdot ovat pitäytyminen pelkästään kirjassa tai viittaaminen johonkin toiseen tai pariin kolmeen muuhun samaa aihepiiriä käsittelevään kirjaan. Kolmas vaihtoehto on se, että kirjoituksessa käsitellään laajasti aluetta koskettelevaa kirjallisuutta ja teemaa. Viimeksi mainitussa vaihtoehdossa käsiteltävän kirjan rooli voi olla hyvinkin pieni.

Itse kirjoitan pääosin kirjasta, mutta voin viittailla joihinkin saman aihepiirin kirjoihin, jos näen yhtymäkohtia. Pääosassa on kuitenkin se kirja, jota käsittelen. Toisinaan intoudun laventamaan kirjoitusta ajankohtaisiin temoihin.

Kirjoista kirjoittaminen on hauskaa. Kirjan antia ja sisältöä joutuu pohdiskelemaan perusteellisemmin. Kirja tulee ikäänkuin käsiteltyä paremmin kun siitä on kirjoittanut jotakin.

Asiantuntijalle kirjaesittelyt ovat hyvä ja helppo sisältö blogiin. Ammattikirjoista kirjoittaminen on helppoa henkilöbrändäystä.

Kirjojen esittely tai arvioiminen on monen harrastus ja oma blogi tarjoaa tähän helpon kanavan. Sosiaalisen median vahvuus on se, että uusista ja vanhoista kirjoista on helppo saada esittelyjä yhdellä googlauksella. Siksi hyviä kirjoja löytyy nykypäivänä lukulistalle erittäin helposti.

Kuva: Pixabay.com

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.