Hyvinvoinnin mittaaminen on keskeinen trendi. Osallistuin viime viikolla erään hyvinvointiteknologia-alan yrityksen tilaisuuteen Amsterdamissa. Tilaisuudessa sai hyvän läpileikkauksen siitä, missä alalla mennään. Seuraavassa muutama päällimmäinen mieleen jäänyt asia tilaisuudesta höystettynä eri lähteistä saadulla ajankohtaisella tiedolla.
Mittaaminen kohdistuu uusille alueille
Hyvinvointiteknologiaa voidaan alkeellisimmillaan hyödyntää askeleiden, sykkeen ja kalorinkulutuksen mittaamisessa.
Sykevälivaihtelun mittaamiseen pystyvillä laitteilla on mahdollista mitata stressiä ja palautumista.
Uudempana mahdollisuutena on mitata veren happisaturaatiota, jonka avulla voidaan tarkastella unen laatua ja havaita mm. uniapnea.
Mittausvälineet ovat tulleet kehityksen myötä tarkemmiksi ja käyttäjälle mukavammiksi.
Dataa tuottavat sensorit voivat olla kelloissa, rannekkeissa, sormuksissa tai vaatteissa.
Liikuntaa harrastavan iloksi mittaaminen ei enää katkea edes uidessa.
Mittaaminen integroituu osaksi ympäristöä
Kokouksessa eräs autovalmistaja kertoi visiosta, jonka mukaan kuljettajan vireystila olisi ajomatkan jälkeen korkeampi kuin matkan alkaessa. Tähän tähtäävät rentoutumista edesauttavat olosuhteet autossa.
Ajamisen turvallisuutta takaa auton järjestelmään integroituva tilannekuva, jossa hyvinvointilaite mittaa kuljettajan vireystilaa. Käytettävissä on lisäksi tietoa auton ulkopuolisista olosuhteista. Olosuhdetiedot voivat olla esimerkiksi säätilaan ja liikenteen sujumiseen liittyviä.
Informaation avulla auton järjestelmä voi suositella kuljettajalle esimerkiksi taukojen pitämistä aikaisempaa tarkempaan informaatioon pohjaten.
Nämä innovaatiot voivat lisätä ammattikuljettajien ja kaikkien autoilijoiden hyvinvointia ja turvallisuutta.
Yleisenä trendinä on siirtyminen sairaanhoidosta terveyden ylläpitämiseen
Hyvinvointilaitteet ovat osa trendiä, jossa siirrytään oireiden hoitamisesta ennaltaehkäisyyn.
Mielenkiintoisina esimerkkeinä vakuutusalalta tilaisuudessa olivat pari “älyhenkivakuutusta”, joissa hyvinvointiteknologiaa hyödyntämällä mitattiin vakuutuksenottajien elintapoja tarkentaen näin vakuutuksenottajien riskiprofiilia.
Mittaamisen tulokset ja niistä saatava taloudellinen hyöty saattavat kannustaa liikkumaan ja tekemään muita elintapamuutoksia.
Riskiprofiilin tarkentumisesta saatu hyöty on mahdollista palauttaa asiakkaalle hyvityksenä, parempina etuuksina tai muina etuina.
Mittaaminen luo mahdollisuuksia uusille palvelukonsepteille
Mittaaminen mahdollistaa kokonaan uudenalaisia palvelukonsepteja ja liiketoimintamahdollisuuksia.
Datan kerääminen, visualisointi ja analysointi on aikaisempaa helpompaa. Mittauksen toistaminen tai jatkuva mittaaminen luo mahdollisuuden vaikuttavuuden tarkasteluun.
Palvelut voivat kohdistua esimerkiksi fyysisen kunnon, palautumisen, ravinnon tai mielen tasapainon kehittämiseen ja sitä kautta kokonaishyvinvoinnin parantamiseen ja sairastavuuden vähentämiseen.
Geeniteknologian hyödyntäminen on myös ajankohtainen puheenaihe. Geenitestein on mahdollisuus tunnistaa omat elintapariskit. Tällaisella tiedolla saattaa olla merkittävämpi vaikutus elintapojen muuttamiseen kuin mitä yleisemmän tason informaatiolla on.
Hyvinvointiteknologian levinneisyys
Omassa kuplassani lähes kaikilla ihmisillä joiden kanssa olen päivittäin tekemisissä on jonkinlainen hyvinvointilaite. Mutta miltä laitteiden levinneisyys näyttää saatavilla olevien lähteiden valossa?
- Vuonna 2016 maailmassa oli 525 miljoonaa puettavaa laitetta, jotka pystyvät kytkeytymään internetiin. Laitteiden määrä maailmassa oli 722 miljoonaa vuonna 2919. Suurimmat markkinat ovat Pohjois-Amerikka ja Aasia (lähde).
- Yhdysvalloissa joka neljännellä aikuisella on jonkinlainen puettava älylaite. Laitteet kiinnostavat enemmän nuorempia ikäryhmiä, mutta terveyteen liittyvien ominaisuuksien myötä myös vanhemmat ikäryhmät ovat kiinnostuneita niistä. Älykellojen markkinaosuus kasvaa ja yksinkertaisten laitteiden markkinaosuus laskee (lähde).
- Uudempana trendinä ovat kuulemiseen liittyvät laitteet (hearables), jotka voivat suodattaa äänimaisemaa, välittää viestiä tai tehdä erilaisia mittauksia (lähde).
- Älyominaisuudet tulevat myös perinteisiin kelloihin (lähde).
Hyvinvointiteknologiaan levinneisyydestä tai teknologiaan suhtautumisesta ei ole Suomessa kovin runsaasti tietoa. Viime kesänä julkaistiin kuitenkin Sitran ja eri järjestöjen yhteisen Kestävä terveydenhuolto-hankkeen toteuttama kyselytutkimus, jossa on paljon mielenkiintoisia perustietoja. Seuraavassa tiivistän raportin keskeistä antia.
Kyselytutkimuksen mukaan 38 % suomalaista on käyttänyt omatoimisesti hyvinvointiteknologiaa. 44 % niistä, jotka eivät olleet käyttäneet hyvinvointiteknologiaa, olisivat valmiita kokeilemaan sitä.
Suurinta kiinnostusta kohdistuu fyysisen aktiivisuuden mittaamiseen (68 % on mitannut tai olisi kiinnostunut). Toiseksi eniten kiinnostaa ruokavalion tarkastelu (39 %). Kolmanneksi eniten kiinnostaa sairauden tilaan liittyvä mittaaminen (32). Palautumisesta on kiinnostunut 24 % vastaajista ja geenitestien teettämisestä 20 %.
Erot taustamuuttujien suhteen ovat mielenkiintoisia.
Naiset ovat miehiä kiinnostuneempia mittaamisesta, ainoastaan palautumisen tarkastelussa miesten kiinnostus on korkeampaa kuin naisten keskuudessa.
Eri ikäryhmiä tarkasteltaessa havaitaan, että 25-44 vuotiaat ovat mittaamisesta kaikkein kiinnostunempia. Kuitenkin esimerkiksi fyysisen aktiivisuuden mittaaminen kiinnostaa myös vanhimpia ikäryhmiä.
Nuorimmat ikäluokat (25-34-vuotiaat) ovat kaikkein kiinnostunempia geenitestien tilaamisesta.
Suurimmat motivaatiotekijät mittaamisen suhteen liittyvät haluun parantaa omaa jaksamista, vointia ja terveyttä. Toinen keskeinen motivaattori on jonkin tavoitteen saavuttaminen.
On kiinnostavaa huomata, että mittaamisen motivaatiotekijät ovat pääsääntöisesti itsestä lähteviä: terveydenhuollon ammattilaisen tai muun tahon suositus ei ole kovin merkittävä motivaattori.
Yli puolet kokee hyötyneensä paljon tai melko paljon mittaamisen antamasta informaatiosta. Hyödyt liittyvät fyysisen aktiivisuuden lisääntymiseen ja liikuntasuoritusten parantamiseen.
Noin 70 % näkee positiivisena “MyDatan” hyödyntämisen terveydenhuollon tilanteissa. Lähes 90 % näkee, että jokaisella tulisi olla mahdollisuus hallinnoida omaa dataansa. Lähes yhtä moni pitää tärkeänä, että yksilön kaikki terveystieto kertyy samaan paikkaan.
Lopuksi
Kehitys hyvinvointiteknologian alueella on nopeaa ja se saa muun muassa seuraavanlaisia muotoja:
- laitteiden ominaisuudet lisääntyvät
- laitteita on aikaisempaa enemmän käytössä
- laitteet integroituvat ympäristöön (esimerkiksi autot, työympäristöt)
- laitteet mahdollistavat uudenlaisia tuotteita ja palveluja
Hyvinvointiteknologian kehittyminen antaa monenlaisia mahdollisuuksia. On tärkeää, että aihepiiriä tutkitaan muun muassa vaikuttavuuden ja eriarvoisuuden näkökulmasta.
On myös tärkeää, että laitteiden käyttöön liittyvistä pelisäännöistä esimerkiksi työelämäkontekstissa käydään keskustelua. Tietosuoja ja -turva ovat ehdottoman tärkeitä. Samalla on kuitenkin syytä varmistaa, että saamme uudesta teknologiasta apua keskeisten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen.
Kuva: Unsplash.