Alex Ferguson on yksi aikamme suurista jalkapallovalmentajista. Pelaajauransa jälkeen skotlantilainen Ferguson valmensi ensin menestyksekkäästi Aberdeeniä ja sen jälkeen Manchester Unitedia peräti 27 vuoden ajan. Tuona aikana United voitti Englannin Valioliigan 13 kertaa, FA cupin viisi kertaa ja Mestareiden liigan kaksi kertaa.
Ferguson on kirjoittanut useita kirjoja. Tässä käsiteltävä vuonna 2015 julkaistu kirja Menestys – Mitä ManU ja elämä ovat minulle opettaneet, on johtamiskirjojen genreen kirjoitettu kirja.
Kirjassa pohditaan johtamista huippujalkapallon kontekstissa. Kirjan sivuilla vilisevät sellaiset huippujalkapallon nimet ja ManU:n ikonit kuten Cristiano Ronaldo, David Beckham, Wayne Rooney, Eric Cantona, Ryan Giggs, Edwin van der Sar, Peter Schmeichel. Listaa voisi jatkaa pitkään.
Kirjan otsikot ovat johtamiskirjoista tutun oloisia, kuten ”Tule sellaiseksi kuin olet”, ”Nälän tunnistaminen”, ”Palasten kokoaminen”, ”Sitouttaminen”, ”Vaatimusten asettaminen”, ”Ihmisten arviointi” ja ”Kommunikointi”.
Mitä johtamiseen tulee, opit ovat lopulta yksinkertaisia ja perinteisiä. Fergusonin johtaminen perustuu huolelliseen taustatyöhön, tiimin tuntemiseen, korkeaan vaatimustasoon ja selkeään viestimiseen. Joiltakin osin minulle tuli mieleeen kirjasta Matti Alahuhdan kirja.
Fergusonin ajuri urallaan oli äärimmäinen kunnianhimo ja voittamisen tahto. Se tosin lienee selvää tällä tasolla. Hän oli niitä johtajia, jotka nukkuivat vähän ja tekivät paljon töitä. Harrastukset liittyivät hevosurheiluun, viineihin sekä kirjallisuuteen (diktaattorien elämäkerrat sekä JFK suosikkiteemoina).
Fergusonin johtamisessa oli pehmeyttä ja ihmistuntemusta, jota tarvittiin persoonallisten ja taiteilijasieluisten maailmantähtien kanssa. Kovuutta edusti se, että niskoittelijat ja tiimihengen rikkojat saivat lähteä seurasta välittömästi.
Johtajan skaalan käyttöä edusti se, että häviön jälkeen Ferguson oli palautteissaan varovainen, koska hän ei halunnut vaurioittaa lisää joukkueen kolauksen saanutta itseluottamusta.
Henkilökohtaiset keskustelut pelaajien kanssa olivat tärkeitä johtamisen välineitä. Ennen peliä joukkueelle pidettiin puhe. Peleissä valmentajan työkaluja ovat kokoonpanot ja vaihdot.
Ferguson oli valmentajana myös ehdoton auktoriteetti ja piti etäisyyttä joukkueeseen: ”Valmentaja ei ole yksi pojista”.
Tähän ehdottomuuteen yhdistyi empaattisuus, jonka ilmentymänä Ferguson muistelee lämmöllä ja kunnioituksella avainpelaajiaan. Erityisen lämmöllä hän muistelee pelaajia, joiden kasvua ja kehittymistä hän seurasi pidempään.
Toisinaan valmentajalta paloi kuitenkin pinna ja epäonnistunut pelaaja sai kuulla kunniansa muiden edessä. Kirjassa kerrotaan tapauksesta, jossa Ferguson tehosti viestiään potkaisemalla lattialla olevaa jalkapallokenkää, joka osui David Beckhamia päähän. Raivokohtauksia ei tämän enempää kirjassa luetella, mutta näitä tarinoita löytyy verkosta helposti.
Kirjan kiehtovuus johtuu pitkälti siitä, että sijoittuu huippujalkapallon maailmaan. Kirja avaa joukkueiden dynamiikkaa ja huolia. Valmentajan ympärillä on tiimi, jossa on erilaisia avainrooleja. Seuran omistajat ovat keskeisessä roolissa määrittämässä resursseja.
Kirja on muistutus työn tekemisen tärkeydestä ja kilpailun kovuudesta. Parhaista parhaat pelaajat ovat harjoitelleet uransa aikana tolkuttomasti. Ronaldo ja kumppanit jäivät Unitedissa normiharjoitusten jälkeen harjoittelemaan vapareita. Huippujoukkueisiin päässeet pelaajat ovat valikoituneet valtavasta massasta pelaajia.
Voittavan tiimin rakentaminen on avainasioita. Pelaajia ostetaan ja myydään miljoonilla punnilla globaaleilla pelaajamarkkinoilla.
Kirja on myös kuvaus huippujalkapallosta kansainvälisenä bisneksenä. Miljardöörien kiinnostuessa joukkueiden omistamisesta pelaajien palkat ja siirtosummat nousivat pilviin. Myös valmentajat pääsivät tähän nosteeseen, sillä Fergusonin linja oli, että valmentajan palkka ei voi olla pienempi kuin parhaiden pelaajien palkka joukkueessa.
Viihteellistyminen oli toinen vahvistunut linja. Fergusonia harmitti kun eräiden pelaajien aikaa kului oman henkilöbrändin luomiseen ja ylläpitämiseen. Näin kävi esimerkiksi David Beckhamilla.
Kirjassa on hyvä ja laaja loppuluku, jossa huippujalkapallojoukkueen johtamista pohditaan suhteessa muiden tämän ajan huippubrändien johtamiseen.
Kirjasta tulee selväksi myös se, että huippujalkapallo on miesten maailma. Kirjassa ainoa nimeltä mainittu nainen taitaa olla vaimo Cathy.
Kaiken kaikkiaan kirja on peruskirja johtamisesta sijoitettuna mielenkiintoiseen ja hohdokkaaseen huippu-urheilun kontekstiin.
Alex Ferguson ja Michael Moritz (2016): Menestys – Mitä ManU ja elämä ovat minulle opettaneet. Minerva kustannus.